Lue keskustelun säännöt.
Hoitolapsi täysi prinsessa. Kuinka tiukkana pitää olla?
24.05.2011 |
Minulla on 2kk 2v tyttö hoidossa, olen perhepäivähoitaja.
Tyttö on hankalin lapsi, johon olen ikinä törmännyt. Minulla on kuitenkin ollut 18 vierasta lasta hoidossa ja omia on neljä, sukulaislapsista puhumattakaan.
Tyttö ei suostu syömään mitään, mitä olen laittanut. Mikään perusruoka ei kelpaa. Nyt kahden viikon aikana on ehdottanut minun laittamien ruokien tilalle mm. jänispaistia, täytettyjä tomaatteja ja sushia. En tiedä, syödäänkö heillä kotona niitä vai onko kirjoista oppinut. Meillä eletään normaalilla makaronilaatikkolinjalla..
Tyttö kieltäytyy totaalisesti syömästä. Olen tästä sanonut tytön vanhemmille, mutta he pitävät tätä vain alkukankeutena. Tänään 9 tunnin hoitopäivän aikana söi yhden lusikallisen jogurttia, muuten vain vettä. Ja vettä piti laittaa kolmeen eri mukiin, josta joi vuorotellen. Tähän suostuin, koska tyttö oli juoksemisesta aivan hikinen ja juomattomuus on vakavaa noin pienellä.
Mikään leikki ei kelpaa, mitä leikitään. Ei mikään kirja. Kaikki pitäisi mennä hänen pillinsä mukaan ja näyttää siltä, että kotona niin mennäänkin. Tyttö menee ihan sekaisin, jos sanon ei ja huomaa, etten todellakaan jousta siitä. Olen kohdannut todella vaikeita uhmatapauksia, mutta tyttö on selvästi saanut kaikessa tahtonsa läpi.
Olen aivan puhki tuon tytön takia. Satuhetket ovat yhtä huutoa, kun tyttö vaatii jotain omaa kirjaa (jota ei ole tietenkään mukana) luettavaksi. "MUTTA KUN MINÄ HALUAN JA MINÄ SAAN!!!", huutaa vain.
Ennen olen antanut tilanteen mukaan uhmaikäisten joko raivota uhmansa pois tai otan syliin ja rauhoitan tai olen, kuin en huomaisikaan ja lapsi rauhoittuu. Tähän ei tehoa mikään.
Kommentit (56)
että ei hoksaa purkaa näitä asioita siellä missä kuuluukin eli esim. oman esimiehensä kanssa. Tämä kyseinen hoitaja tarvitsisi ns. työnohjausta. Metodeja kuinka purkaa tilannetta, näkemyksiä kuinka toimia tämän lapsen kanssa ym. vertaistukea. Epäasiallista on hakea neuvoja palstalta, jossa voi joka mamma huudella mitä haluaa, ja vielä täysin anonyymisti. Toivottavasti tämä hoitaja kirjoitti tänne vain purkaakseen omaa oloaan, eikä hakeakseen neuvoja omaan toimintaansa. Täällä kun nämä neuvot ovat joko hyviä tai sitten eivät ole... Riippuu ihan tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hoitanut omia ja vieraita lapsia ja rajat ja säännöt on oltava kaikille samat.
Traumoja saa vain, jos rajoja ei ole.
Olen jo isoäiti ja sama peli on lastenlapsillani, eli rajoja ja rajoja.
entiset hoitolapset ovat edelleen ystäviäni ja muistelevat mielellään hoitoaikojaan, vaikka saivatkin kasvaa kurissa ja nuhteessa, mutta tasapuolisuudessa.
Itse on myös pph ja neuvoni on että sinä pidät kiinni teidän säännöistä ja lapsi kyllä oppii kun huomaa ettei saa haluamaansa. Tällaiset lapset ovat ihan tätä päivää esim. päiväkodeissa.
Jos oikein hankala lapsi ei sen paikka ole ollenkaan pph, sillä lapsi joka vie yhden aikuisen koko ajan ei kuulu perhepäivähoitoon. Muut lapset eivät saa kohtuuttomasti kärsiä. Tämän vuoksi esim. erityistä tukea tarvitsevia lapsia ei suositella perhepäivähoitoon. Ryhmän toimimisen ja pph:n jaksamisen kannalta on tämä on mysö tärkeää.
Nyt vanhempien kanssa keskustelua ja yritätte löytää yhteisen linjan.
Selitä ystävällisesti, että lapset eivät yleensä saa kaikkea, mitä haluavat ja siksi eivät saa luonasikaan. Kaikkein julminta mitä lapselle voi tehdä on antaa aina kaikki, mitä tämä haluaa. Tunnen aikuisia, jotka pettyvät jatkuvasti pienestäkin, koska kotona eivät ole saaneet kokea pettymyksiä turvallisessa ympäristössä.
Elämä ei nimittäin mene pehmeästi kodin ulkopuolella. Lapsi järkyttyy todella (ja ymmärrettävästi), ja tulee todella todella ahdistuneeksi, surulliseksi ja masentuneeksi kun huomaa, ettei maailma pyöri hänen napansa ympärillä ja että kaverit ja muut ihmiset elävät ihan omaa elämäänsä hänestä välittämättä. Hän ei ole ennen kokenut sellaista "välinpitämättömyyttä". Hän tulkitsee, etteivät muut rakasta häntä, koska hänelle rakkaus ilmenee periksi antamisena.
Pahimmassa tapauksessa hän vetäytyy kuoreensa, koska muut eivät pidäkään hänestä kuin vanhemmat, ja alkaa viettää aikaa pelkästään vanhempiensa kanssa ja vihaa kanssakäymistä "hankalien ihmisten" eli kaikkien niiden kanssa, joiden kanssa ei saa mitä haluaa. Lapsen kuuluukin viihtyä kotona ja haluta olla vanhempiensa kanssa, mutta jos hän kokee maailman ahdistavaksi ja on siksi kotona, pitää miettiä, mikä meni vikaan. Tällainen on alitajuista ja ilmenee aikuisenakin esimerkiksi haluttomuutena muuttaa omilleen maailmaan, pois lintukodosta, jossa on turvallista ja saa tehdä mitä vain. Kodin tuleekin olla lintukoto ja turvapaikka, mutta siellä kuuluu olla myös rajat. Jotka eivät kuitenkaan nujerra lasta. Sellainen lapsi jota ei rakasteta arjessa, tulkitsee helpommin kiellot valtataisteluksi kuin toiset. Itse koin aina isäni kiellot valtataisteluksi, koska hän puhui minulle vain, kun käski jotain. Äiti sen sijaan oli aina läsnä ja tottelin häntä paljon mieluummin (totta kai kapinoin joskus, mutta en läheskään samassa mitassa kuin isäni kanssa, jolle en koskaa sanonut sanaakaan paitsi, etten varmana tee).
Lellitylle lapselle voi ihan oikeasti olla kauhea tilanne, kun ei saa jotain. Ei tarvitse olla asperger tai autisti. Ei kaikki vähänkin poikkeava ole niin ekstremeä. Toinen mitä lapsi saattaa tehdä on, että hänestä tulee aggressiivinen ja hän suuttuu helposti muille, jos ei saa tahtoaan läpi. Haluaa aina johtaa leikkejä, päättää minne mennään ja mitä tehdään. Rasittavaa.
Tai Jänispaistia?
Todellakin on hyvä puhumaan.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitkäjänteisyyttä tarvitsee, että jaksaa vähän vaativampaa lasta.
Tuon ikäinen ymmärtää jo todella paljon. Paljon enemmän kuin aikuset yleensä edes tajuavat. Sinuna yrittäisin siis päivästä toiseen vaan toistaa samoja asioita, ja selittää tytölle, miksi ei voida tehdä kuten hän tahtoo aina. Ja mitä syömisiin tulee, niin päivästä toiseen vaan kertoa, että täällä syödään näitä ruokia, ja kotona syödään sitten mitä syödään. Kyllä se tyttö sen ymmärtää ennemmin tai myöhemmin.
Ettäkö lapsi nujerretaan, jos ei tehdä hänelle sushia tai haeta hänen kodistaan hänen satukirjojaan...
Ensinnäkin, vertaistukea omaan ammattiinsa saa hakea täältä, ja mitään tunnistettavaa tuossa tekstissä ei ole, ellei sitten vanhemmat tunnista oman lapsensa käytöstä (jota ei kyllä tuossa ap:n tekstissä ole kovin tunnistettavasti kirjoitettu). On olemassa sanonta se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, ja pari mammaa älähti siihen tyyliin, että oma prinsessa se yrittää pomotella ympäristöä ja äidin mielestä ympäristö muuttuu prinsessan tahdon mukaan.
Ap, pysy tiukkana omista säännöistä. Kerro ne myös vanhemmille ja anna heille rakentavaa palautetta. Voit myös kysyä heiltä, mitä heidän mielestään on tehtävä, jos tyttö vaatii kolmea eri mukia tai sushia. Selväähän on, että ne muut hoitolapset eivät sitä sushia syö eikä ap:llä voi olla varaa laittaa jokaiselle hoitolapselle kolmea mukia pöydälle. Sääntöjen on kuitenkin oltava samoja kaikille hoitolapsille. Poikkeuksia voi olla vain, jos kyse on toisen hengestä.
Jos tyttö kiukkuaa ja häiritsee esim. sadun lukemista, tottakai hänet poistetaan tilanteesta. Tämähän kuuluu ihan kasvatuksen perusteisiin. Curling-mammat voivat sitten höösätä sitä yhtä ja laittaa ne muut kolme itkemään, kun ei saadakaan satua, kun taas tuo yksi prinsessa päättää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kokee asiallista tukea täältä saavansa. Mielestäni tämä kyseinen pph ei vain tunnu kovin vakuuttavalta. Sori, tää on mun mielipiteeni. Ja olen edelleen sitä mieltä, että se tuki pitää hakea jostain muualta kuin av:ltä, mutta meitä on moneksi.
Lapsi haluaa sushia ym. Hauskasti kirjoitettu vielä kaiken lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hakevat täältä tukea? Mielenkiintoista. Harvemmin näkee muiden ammattiryhmien edustajien tekemiä avauksia. Mikä on kun ei taidot riitä...
Onko niin ettei niittää voi sieltä, mihin koskaan ei kylvetty...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Mitähän se kertoo, että juuri pph:t hakevat täältä tukea? Mielenkiintoista. Harvemmin näkee muiden ammattiryhmien edustajien tekemiä avauksia. Mikä on kun ei taidot riitä...
No voisko olla kyse vaikka siitä, että heillä ei ole työkavereita, joilta voisi saada vertaistukea?
anelee sushia tai jänispaistia. Jänispaistia saa joskus harvoin maalla eli tuosta sai käsityksen, että sarjaa Satuja ja tarinoita. Kukaan aikuinen ei myöskään anna kolmea eri juomamukia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anelee sushia tai jänispaistia. Jänispaistia saa joskus harvoin maalla eli tuosta sai käsityksen, että sarjaa Satuja ja tarinoita. Kukaan aikuinen ei myöskään anna kolmea eri juomamukia.
Siis ap kertoi/korjasi jo kerran, että tyttö oli jo lähes 3-vuotias, ja siis tuo hoitoaika oli 2 kk. Ei siis 2 vuoden ja 2 kk:n ikäinen lapsi. Huoh.
ammattitaidottomalta. Siis jos tämä on tosi tarina. Epäilen kyllä vahvasti provoksi.
täällä saa anonyymisti kirjoittaa vaikka hoitolapsensa peräpukamista jos siltä tuntuu