Onko sokerirasitus testi oikeasti niin kamala ku olen kuullut?

puhui pulleromammasta. Hienoa te hoikat, kun ette ole päästäneet itseänne lihomaan! EN muistaakseni kirjoittanut mihinkään kohtaan että GDM tulisi vain lihaville?? Heitin vaan huvikseni (itsekin siis pullerona) että pelkäävätkö pulleromammat (koska heitä kuitenkin suurin osa raskausdiabeetikoista on) joutuvansa laihikselle! Tiedän siis varsin hyvin että hoikkakin voi "joutua" sokerirasitukseen. Pointtini oli, että en ymmärrä miksi joku kieltäytyy siitä.

Litra, kolme desiä... Minä taas

sain juotavakseni vaivaisen ja vajaan pienen kertakäyttömukillisen jotain veteennliuotetulta persikkakarkilta maistuvaa litkua. Oli niin sairas jano, että

olisin oikwastaan pikkuisen enemmän toivonut sitä saavani. Mutta joo, raskaana ja paastolla... Jos vielä kärsii aamupahoinvoinnista, niin en ihmettele, jos on huono olo. Minulla oli vaan se hirveä jano.

Litku maistuu ja näyttää väljähtyneeltä Coca-colalta. Eikä sitä juoda kuin lasillinen tunnin välein. Joten pahinta on odottaminen!

Niille, joilla on terve sokeriaineenvaihdunta, koe ei todennäköisesti ole kovinkaan kauhea.



Minulla ei ole normaali sokeriaineenvaihdunta. ennen kahta tuntia arvo on reilusti kolmen alapuolella ja siinä vaiheessa koe pitää keskeyttää ja sokeria pitää saada nopeasti, koska siinä vaiheessa alkaa jo krampata ja olla muitakin shokin oireita.

Pistä illalla pari lasillista kokista pöydälle laimenemaan ja lämpenemään. Paastoa. Juo aamulla ne lasilliset määrätyin välein (en nyt muista niitä mutta saat varmaan jostain selville). Muista paastota loppuun asti.



Ei tuon kamalampaa. Laimennut kokis tuskin on kenellekään NIIN kamalaa. Ongelma tulee todennäköisemmin tuosta paastoamisesta ja sitten juomisesta. Paasto voi ensin saada heikon ja pyörryttävän olon ja sen päätteeksi litkun juominen voi saada voimaan pahoin.



Mutta se kauheaksi haukuttu litku ei itsessään eroa laimenneesta kokiksesta.

eikä esim. tunnin välein, kuten jotkut ovat kirjoittaneet.



Verikokeet taas otetaan kolmesti: ennen litkun juomista, 1 tunnin ja 2 tunnin päästä.



Minulle on tehty sokerirasitus kolme kertaa. Joka kerralla on litku ollut erilaista. 1. kerralla oli sellaista pelkän paksun sokeriliemen makuista siirappimaista, 2. kerralla vähähiilihappoisen kokiksen makuista ja 3. kerralla miedosti hiilihappoista, vähän sitruunaisen makuista. Litkuissa on siis eroja.

Täällä ei tosiaan taida ihmiset ymmärtää että niitä litkuja on erilaisia. Mulla se oli ainakin tosi paha. Mun kanssa oli samaan aikaan yks toinenkin nainen rasituksessa ja molemmat yökkäiltiin. Ensimmäiset 1,5 tuntia sai tosissaan pidättää oksennusta ja siis tuo litku oli sellaista jähmeä, paksua sokeri mönjää jonka makua en vertaisi edes siihen säilykepersikan liemeen. Eikä todellakaan ollut samanmakuista kun laktoosi kokeessa. Se laimehtunu kokis meni todellakin helposti mutta tuo.. huh! Joisit vaikka mielummin litran raakaa viinaa kun sen litkun uusiks!

että ei se koe mikään paha ole. Jos teillä on terve sokeriaineenvaihdunta, niin eihän se olekaan. Jos taas on diabetes tai muuta häikkää, niin pahimmillaan siitä tulee aivan karmea olo. Ette te voi luvalta kenellekään että hyvin se menee. Tuo testihän on sitä varten että saadaan selville, onko sokeriaineenvaihdunta normaali. Kaikilla ei ole.

täysin liioiteltua, ei yhtään kamalaa! nössöjä on ne jotka sitä pitää pahana.

että verensokerini laskisi liian alas ennen kokeen loppua, mutta se pysyikin kolmosen yläpuolella. Tosin heikotus iski kyllä varttia ennen 2 tunnin verikoetta, mutta olin silti iloisesti yllättynyt olostani. Olen ns. normaalielämässä huomannut, että verensokerini tulee tosi jyrkästi alas, jos syön suhteessa paljon sokeria. Sokerirasitustestissäkin se laski tunnissa 5,5 pykälää eli aika nopeasti.



Sen sijaan itselleni ongelma oli paasto. En saanut raskaana unta ennen kuin lähempänä aamua ja vatsani alkoi vaatia ruokaa yleensä viimeistään viiden tunnin päästä edellisestä syömisestä. Nälkäisenä en saa millään unta ja vatsa tulee aina vain kipeämmäksi, joten iltakahdeksalta lopettaminen olisi ollut aivan mahdotonta. Lopulta olin syömättä vähemmän kuin käskettiin, sillä oletin arvojen olevan siten normaalia korkeammat. Silloinhan ei pitäisi tulla väärää negatiivista tulosta, vaan korkeintaan väärä positiivinen.



"Litku" oli minulla ihan kuin vettä ja tomusokeria. Tosi makeaahan se oli, mutta kun joi useamman kulauksen kerralla, se meni nopeasti. Niistä maistoi vain aina viimeisen.

Niille, joilla on terve sokeriaineenvaihdunta, koe ei todennäköisesti ole kovinkaan kauhea.

Minulla ei ole normaali sokeriaineenvaihdunta. ennen kahta tuntia arvo on reilusti kolmen alapuolella ja siinä vaiheessa koe pitää keskeyttää ja sokeria pitää saada nopeasti, koska siinä vaiheessa alkaa jo krampata ja olla muitakin shokin oireita.

Menee aiheen vierestä mutta menköön... (Insuliini)shokin oireita ei todellakaan ilmaannu millään alle 3:n arvoilla, eikä useimmat silloin vielä kramppaakaan. Muuten olisin itse kerran viikossa sairaalassa sokeritipassa =). Eihän se alhainen verensokeri kivalta tunnu, mutta vaarallista se ei vielä alle 3:n arvoilla ole. Ellet sitten tarkoita alle 3:n arvoilla selvästi alle kahdenkin...? T. Diabeetikko

Ei sokerirasitustestin inhottavuus johdu sen litkun mausta (koska sen voi vetää maistelematta liikaa) vaan siitä mitä sen juomisen jälkeen seuraa.

Kamala jano ja sitten tyhjään vatsaan pullollinen kirkasta sokerilientä = huono olo. Yritin kyllä istua normaalisti siellä odotussalin penkillä mutta en tainnut silti kestää kuin puolisen tuntia. Sitten alkoi oikeasti olemaan jo niin heikko ja huono olo että meinasi taju lähteä. Ja kyllä, minä vedin lattialla odotellessani että labrantäti ehtisi auttamaan. Oli siinä mummuilla ja papoilla tuijottamista... Loppuajan makasin eristettynä johonkin random sydänkäyrähuoneeseen (?) ja yritin olla oksentamatta ettei pitäisi uusia koko hommaa. Ei olisi lukeminen onnistunut kun oli niin huono olo koko tuon ajan. Välillä vaan kävivät kyselemässä vointia ja ottivat verta.

Ja ei, en ollut ylipainoinen vaan normaalipainon alarajoilla ja ei, minulla ei ollut raskausdiabetesta. Enemminkin kuulemma vähän turhankin tehokas sokerinkäsittely kehossa.

Ei.

Mulla on löysä mahalaukun portti, joten on muutenkin jo närästysvaivaa ja odotusaikoina teetetyt sokerirasitustestit oli yhtä helvettiä.

Muutenkin närästi kun vauva painoi mahalaukkua ja sitten piti olla ensin syömättä ja kun jotain suuhun sai, se oli (ekalla kerralla) harmaata makeaa lientä (toisella kerralla kuin kokista), muutaman kerran ja närästys nousi ihan uusiin sfääreihin ja liemen juominen oksetti siksi.

Kesti kummallakin kerralla muutaman päivän saada mahahapot tasaantumaan niin ettei koko aikaa ollut karvas pala kurkunpäässä.

Ei ole kamalaa. Itse olin vuosia sitten naistenklinikalla koska oli raskausajan diabetes. Sokerinrasituskokeessa 2 pvää, pikkujuttu. Siellä näki vähän vaikeempia tapauksia, jollakin oli vauva koko ajan tulossa liian aikaisin.

Ei ole kamalaa. Odottaminen siinä on kamalinta. Onneksi mies oli mukana. Toista lasta odottaessa en kokeeseen joutunut, kun ekassa kaikki oli ok. Tsemppiä. Ota joku kaveriksi tai jotain tekemistä mukaan, niin kyllä se aika kuluu.

Siis mä oksensin 10 min. sen jälkeen.

Siis mä oksensin 10 min. sen jälkeen.

Olen nyt kahdessa eri raskaudessa käynyt sokerirasituksessa ja ensimmäisestä kerrasta ei ollut jäänyt mitään kovin mukavia muistoja, siksi toista kertaa hiukan jännitin. Ymmärrän kyllä ekan kerran perusteella niitä, joille testi on epämiellyttävä, kaikki eivät pääse siitä helpolla raskaana.

Mitään jättikamalaa ei mulla ekalla kerrallakaan viitisen vuotta sitten testi ollut, litku oli vadelmanmakuista ja jääkaappikylmää, kyllä sen alas sai, kun täytyi. Juomisen jälkeen kyllä tuli heikotus ja päänsärky, heikko ja inhottava olo mahtavan päänsäryn kanssa jatkui koko loppupäivän. Olin aivan kuollut tuon testin jälkeen töissä olojeni kanssa (aivan järjetöntä oli mennä töihin).

Toisella kertaa litku oli huoneenlämpöistä ja sitruunan makuista. Ei saa niitä kuulemma enää säilyttää jääkaapissa... Meni sekin alas, ensimmäinen mukillinen ihan janoonsa, sitten alkoi tökkiä.  Mutta oloja ei tullut juomisen jälkeen sitten minkäänlaisia. Ekan tunnin aikana ihan pieni väsymyspiikki ja huimaus ja pieni väsymys jatkui koko päivän, muuten ei sitten yhtään mitään.

Tuloksista en vielä tiedä tällä toisella kertaa, ensimmäisellä kerralla kärähdin tunnin arvon kohdalla jonkun 0,1 yksikköä ja heti diagnosoitiin raskausdiabetes. Jos en tästä kärähdä, joudun vielä uudestaan käymään.

Mulla oli tänään tuo rasitustesti. Ensimmäisen verinäytteen jälkeen hiippari ja makasin labran lattialla kun oli niin huono olo ja matalat verenpaineet. Sitten siirtyminen toiseen tilaan, jossa annettiin glukoosinestettä. Oksensin litkun heti ensimmäisen kulauksen jälkeen. Hoitaja tarjosi testin keskeyttämistä, mutta suostuin juomaan lasin tyhjäksi. Sain odottaa omassa huoneessa, makuuasennossa verikokeiden välisen ajan koska olin niin huonovointinen. Viimeinen verikoe tosin meni säheltäessä, kun mun kädet olivat niin kylmät ettei verta vaan tullut kovin nopeasti, vaan piti tökkiä kaksi kertaa eri suoneen. Tulokset olivat kuitenkin hyvät, niin ei tarvitse tätä enää stressata. Nyt on onneksi ohi! En mene kyllä uudestaan, ellei ole aivan pakko. Olen mielummin sokeria syömättä loppuraskauden.