Miten joku uskaltaa ostaa vauvatavaraa heti 1/3 ohitettuaan!!!??
Varsinkin ensimmäistään odottavat! Luulevat nähtävästi, että kaikki on automaattisesti hyvin kun tulevat ekasta ultrasta ulos. Rasittavaaaaaa. Toki suurinosa päättyy hyvin, mutta SUURI OSA menee tuonkin jälkeen vielä kesken, tulee kohtukuolemia, keskeytyksiä, synnytyskomplikaatioita jne... En tarkoita etteikö raskaudesta/lapsesta pitäisi iloita, mutta se, että asian kokeminen tapahtuu erityisesti hankintojen kautta on kummallista. Eikö sitä todella tiedosteta, että esimerkiksi rakenneultra on vasta ensimmäinen selkeä suuntaa-antava tutkimus!
Kommentit (121)
Minulle ainakin ne sillä hetkellä turhaan ostetut potkarit olisivat aika pieni murhe esim. keskenmenon rinnalla.
ja haluaa olla myönteisiä eikä keskittyä pelkäämään. Varmaan monelle parempi niin.
Ei kai sitä elämää kannata niin paljoa ennalta ajatella.
Yhtään helpompaa ei ollu kerätä niitä jo hankittuja kamoja pois lapsen syntymän jälkeen, kun ei se koskaan kotiin tullutkaan...vaikka suurinosa oli hommatti lapsen syntymän jälkeen (meillä ihan ok viikoilla syntynyt keskonen). Mistäpä me oltais voiti tämä tietää etukäteen.
No nyt ne kaikki on kaivettu uudelleen esille. Jospa tämä vauva sais nyt kaikki käyttöön.
enkä hysteeristä pelkäämistä. Tarkoitan lastenhuoneen sisustamista, remontoimista, vaunuja, kaukaloita....
En itse ole ikinä kertonut töissäkään raskaudesta ennen kuin rakenneultra ohitse.
En mä pelkää, kaikki huonot uutiset on mulle tapahtunut, mutta ennen niitäkään en hamstrannut, en juoruillut. Nautiskelin mieheni kanssa, odotimme kärsivällisesti,
Ymmärrän kyllä että vauvaa odottaa intoa ja onnea täynnä, mutta nykymaailmasta ei tavara lopu kesken ja kaikki hankinnat ehtii kyllä tehdä lähempänä laskettua aikaakin.
Itse esikoisen kohdalla havahduin n. kuukausi ennen laskettua aikaa, että kyllä tästä nyt taitaa vauva tulla(ei tullut keskenmenoa tai muuta onnetonta). Äitiyspakkaus taisi tulla, ööö, pari kuukautta ennen laskettua aikaa? Vauva syntyi rv38 ja sänky, vaunut, hoitopöytä, vanna ja sen sellaiset olivat viikon, kaksi vanhoja hankintoja.
makasin supistelujen ja raskausmyrkytyksen takia kotona yli puolet raskaudesta... olisimpa hankkinut tarvittavia tavaroita jo aikaisemmin niin ei ois tarvinnut netin perusteella ostella vaan ois oikeasti voinut vähän käydä kokeilemassa että mikä tuntuisi hyvältä... nyt useampi virhe hankinta kotona odottamassa jos joku huolis
keskeydy enää 12 viikon jälkeen, vaan suurinosa vauvoista syntyy.
Ja tuolla sun mentaliteetillä ei vois ostaa mitään ennenkuin vauva on syntynyt. Ja voishan se sittenkin kuolla kätkytkuoleman vaikka 3kk ikäisenä.
Pitäiskö siis kääriä pyyhkeeseen ja nukuttaa pahvilaatikossa vuoden ikäiseksi asti...
Mun mielestä on JÄRKEVÄÄ hommata tavaroita ja vaatteita pikkuhiljaa raskauden edetessä. Ei sitten tarvi viime metreillä rykiä kaupoissa ostelemassa kaikkea mahdollista tarpeellista, kun selkä voi olla tosi kipeä tai jalat turvoksissa.
Rahan kulukin on silloin tasaisempaa, eikä mene kerralla niin isoa summaa.
Mä saan ostaa vauvatavaraa just silloin, kun mä haluan. Vaikka en olis lainkaan raskaana. Miksi ei uskaltaisi???
Ei kai se mahdollinen keskenmeno siitä voi johtua, että on haalinut kamaa kaapit täyteen?
alkanut sen lastenhuoneen remontin ja sisustamisen jo silloin kun 1/3 on takana.. mutta ajattelin että aikaa on joten nyt sitten yritän maalailla tän mahan ja supistusten kera 8kk ollessa
että jo vauvan vuoksi on kerrottava hyvissä ajoin töissä. Samoin kun odotin puhelimitse soitettavaa aikaa perinnöllisyyspolille. Oli pakko sanoa töissä että pidän puhelinta mukana siihen asti..(siis omaa puhelinta). Ei kaikki voi olla "taikauskoisia", vaikka haluaisikin.
ei mullakaan ole ikinä ollut kiire ostella mitään. Jotenkin sitä vaan huomaa sitten, että nyt voisi olla aika. Olen ystäväänikin seurannut, joka sai kaikki vaatteet vauvalle läheisiltä + pakkauksen ja ostivat vaunut sun muut vasta myöhemmin.
Hysteerinen vauvahösöttäminen ärsyttää siis täälläkin. Raskausaika on nautinnollista mahdollisen vanhemmuuden pohdiskelua. Liian aikaiset hankinnat vievät ajatuksia pois oleellisesta.
Esikoista odottaessa oli mahtavaa vertailla, tutkailla ja tuumailla hankintoja. Tosin tuttaville kerrottiin sitten vasta niskapoimu-ultran jälkeen, että mikä on homman nimi.
Kakkosta kun aloin odottaa, kerroin sukulaisille heti kun olin tehnyt testin. Ja ostelin heti tyttövaatteita, koska oli ihan tyttöolo tällä kertaa. Tyttöhän se olikin.
En minä ole osannut mitenkään tietoa tai ostoksia pihtailla, raskaudet ovat sujuneet erinomaisesti, eikä ongelmia raskaaksi tulossakaan ole ollut. Ei ne asiat pelkäämäällä parane.
itselleen että kyllä tämä vauva nyt varmaan syntyy terveenä elävänä ja pulleana kun mä olen ostanut näin paljon kaikkeakin...
taikauskosta puhunut vaan ihan realiteeteista. Ei kai kukaan nyt oikeasti usko että vauvahankinnat aiheuttaisi keskenmenon :) Aika pöljä ehdotus edes!
Oon kyllä samaa mieltä med ap. Kulutushysteria vauvojen ympärillä ärsyttää. Eikä kukaan varmasti pysähdy miettimään missä ja millaisin pikkukästösin ja työehtosopimuksin vaunut, vaatteet ja lelut on väännetty. kun on vaan pakkosaada kaikkee tälle kivalle nellamira-jessicalle.
Kakkosta kun aloin odottaa, kerroin sukulaisille heti kun olin tehnyt testin. Ja ostelin heti tyttövaatteita, koska oli ihan tyttöolo tällä kertaa. Tyttöhän se olikin.
Mullakin oli tyttöolo, ostelin mekkoja. Poika se olikin, lähinnä huvitti se mekkokasa, jonka muuten säästin ja voin nyt vihdoin vuosien jälkeen antaa ne ystävälleni :-)
itse ostin vauvatavaraa jo ennenkuin olin raskaana ja sain silti ihan terveen lapsen. Tästä voi päätellä, että nämä kaksi asiaa eivät ole yhteydessä toisiinsa.
olen ostanut tavaraa jo paljon aiemmin, melkeinpä plussaamisesta lähtien ja kuitenkin tiedän paremmin kuin hyvin että kaikki voi päättyä ikävästi. Eka päättyi keskenmenoon ja toisesta makasin loppuajan sairaalassa. Sillä kerralla tuli keskonen. Nyt on pelko kromosomihäiriöstä. Kuinka minä siis uskallankaan! :)
Oikeasti, mielestäni on järkevämpää ostaa tavaroita pikkuhiljaa eikä kaikkea kerralla. Toisen raskauden jälkeen meiltä puuttui vaikka mitä perusjuttujakin kun vauva tuli kotiin ja kun omakin kuolema on ollut lähellä niin nyt haluaa vain ajatella että ehkä kaikki menee nyt hyvin. En halua elää pelossa tai olla taikauskoinen. Todennäköisesti tavaroille on kuitenkin edes joskus tulevaisuudessa käyttöä jos ei nyt tällä kerralla. Jos ei ole niin ehkä se ei ole suuri murhe sitten. Shoppailu ja remontointi ovat muutenkin helpompia toteuttaa ilman isoa vatsaa ja henkisesti mukavampaa alkuraskauden huumassa!
itselleen että kyllä tämä vauva nyt varmaan syntyy terveenä elävänä ja pulleana kun mä olen ostanut näin paljon kaikkeakin...
Usko siihen että lapsi syntyy laskettuna aikana ja terveenä...ainakin toivon jokaisen mielenterveyden kannalta että näin ajatellaan. Toki se mörkö saa siellä takana kummitella, mutta ei sille saa antaa valtaa. Ja se vauva tosiaan ei ehkä näe yhtäkään niistä hommatuista kamoista vaikka syntyis ihan laskettuna aikana..tuskin sitäkään kukaan ajattelee raskauden aikana jatkuvasti.
Ja kyllä me miehen kanssa oltiin niin innoissamme vauvasta, että osteltiin kaikenlaista pitkin raskautta. Se on niin ihanaa se odotuksen jännitys :)
En muutenkaan ole mitenkän pessimistinen. En joka kerta autoa ajaessa mieti, että tämä voi jäädä viimeiseksi matkakseni. Enkä ystävistä erotessa kerro rakastavani heitä siltä varalta jos satun kuolemaan enne seuraavia treffejä.
keskenmenon tia kohtukuoleman?
Vai onko suurin huoli kohtukuoleman jälkeen, että voi kun tulin nyt ostaneeksi monen sadan euron vaunut?
Ap taitaa olla taikauskoinen?