Miten joku uskaltaa ostaa vauvatavaraa heti 1/3 ohitettuaan!!!??
Varsinkin ensimmäistään odottavat! Luulevat nähtävästi, että kaikki on automaattisesti hyvin kun tulevat ekasta ultrasta ulos. Rasittavaaaaaa. Toki suurinosa päättyy hyvin, mutta SUURI OSA menee tuonkin jälkeen vielä kesken, tulee kohtukuolemia, keskeytyksiä, synnytyskomplikaatioita jne... En tarkoita etteikö raskaudesta/lapsesta pitäisi iloita, mutta se, että asian kokeminen tapahtuu erityisesti hankintojen kautta on kummallista. Eikö sitä todella tiedosteta, että esimerkiksi rakenneultra on vasta ensimmäinen selkeä suuntaa-antava tutkimus!
Kommentit (121)
Ensin ei saisi ostaa vauvatavaraa koska pitää pelätä että asiat menee pieleen eikä vauvaa synnykään ja kun se ei menny läpi niin sitten yhtäkkiä ksye onkin kulutushysteriän vastustamisesta ja spirituaalisesta raskaudesta nauttimisesta.
Kai siinä sitten nauttii jotenkin enemmän ja henkisemmin raskaudestaan jos koko ajan miettii asiat siltä kannalta että ei nyt uskalla vielä, kuolee se kumminkin. Tai ehkä se otetaan heti laitokselta huostaan, ja sit olen tuhlannut rahani vauvakamoihin, maksakoon sosiaalihuolto ne.
nämä kirjoitukset "hankittu tavataa", "ostettu tavaraa", tavaraa tavaraa tavaraa!!!!
kun vauva tarvitsee sitä tavaraa, tavaraa, tavaraa! Älä hankkiudu raskaaksi jos et halua mitään ostaa. Henkisyys kun ei valitettavasti pelkästään riitä.
Eikö ketään muuta täällä todella ahdista nämä kirjoitukset "hankittu tavataa", "ostettu tavaraa", tavaraa tavaraa tavaraa!!!!
En tiedä huomasitko, mutta tän ketjun aihe on sen vauvatavaran ostaminen.
Valitettavasti sitäkin joutuu ostamaan tai vaihtoehtoisesti hankkimaan jollain muulla keinoin, koska pakko se lapsi on kuitenkin jollakin pukea ja vaipoittaa. Ei mulla ole ennestään muiden lasten vanhoja, kun tää on eka.
#38
mitään vertavuotavana ostamassa kun on myös mies, isä.
Oomme saaneet paljon vaatteita ystäviltä. Ja äitiyspakkauksella pärjäs hyvin ja pitkälle.
Vaunut ostettiin vähän ennen synnytystä. Samoin kaukalo.
Sänky saatiin.
Oon sen verran pihi ja "tavaravastainen" ja kiinnitän muutenkin laatuun ja kierrätykseen huomiota, että halusin itse nähdä ensin millä tulen toimeen ja sitten vasta hankkia. Oikeastaan mitään ei vaunujen ja kaukalon lisäksi täytynyt hankkia.
Liivinsuojukset ja lansinoh on olleet tärkeimmät ostokset etukäteen. ap
vielä np-ultran jälkeen. Enkä heti rakenneultrankaan jälkeen.
Myönnän olevani taikauskoinen ja pelkääväni, että jotain sattuu, jos ostan vauvaa varten jotain ns. liian aikaisin. Ja töissäkin olen kertonut raskaudesta vasta rakennultran jälkeen. Tuntuisi tosi kurjalta kertoa ensin, ja sitten ilmoittaakin, että väärä hälytys ja keskenmeno tuli.
Eli periaatteessa ymmärrän ap:n pointin. Olkoonkin, että pelkääminen ja huolehtiminen on enimmäkseen ihan turhaa, kun esim. keskenmenoon ei voi juurikaan vaikuttaa. Se tulee, jos on tullakseen.
ennen rv. 30 olis välineurheilua ja rv 30 jälkeen ostettuna vain ehdottoman tarpeellista ja taloudellista?
odotan vain otollista hetkeä. olen kokenut 2 iloista raskautta, keskenmenoja ja kohtukuoleman ja joutunut kiusallisiin hetkiin työpaikallani. En silloinkaan, kun kaikki meni vielä peruskuvion-mukaisesti, eli hyvällä onnella ja elävällä lopputuloksella, tehnyt mitään hankintoja ennen raskausviikkoja 30. Raskauden edetessä sain vaatteita ystäviltäni ja olen ostanut mahd vähän ja vain välttämättömän. Ei ne vauvat mitään välineurheilua tarvitse. Hellää syliä, äidin ja isän ääntä, ruokaa ja rakkautta. ap
Ajan kanssa vielä hyväkuntoisena alkuraskaudesta ostellen vielä jaksoin kiertää kirppareita ja ostaa näitä kierrätyskamppeita jotka sopi kulutushysterian vastustamisideologiaan. Sit kun oltiin loppumetreillä ja kun lapsi oli jo syntynyt niin olin sattuneesta syystä aika kipeä ja kiireinen ja kaikki mitä oli silloin vielä hankkimatta tuli ostettua uutena sieltä mistä aita oli matalin ja helpoimmalla ja nopealla sai.
Että ennemminkin kulutusta mun mielestäni lisää se jos järjestää asiansa niin että kaikki tarvittava on ostettava kerralla viime tingassa kun on saatu laitokselta vihdoin kotiin hengittävä vauva.
nämä kirjoitukset "hankittu tavataa", "ostettu tavaraa", tavaraa tavaraa tavaraa!!!!
Pakko sitä tavaraatavaraatavaraatavaraa on sille vauvalle hankkia!
Kun joku sitä suoraan kysyy, niin olisi kyllä ihan idioottia vastata siitä henkistymisestä ja äitiyden onnesta.
Kyllä se onnellisen ja tasapainosisen perheen lapsikin tarvitsee sitä T-A-V-A-R-A-A!
ei tarkoita sitä, etteikö samalla haluaisi varmistua raskauden etenemisestä ennen kuin sitä turuilla kuuluttaa ja ostelee viikolla 10 kaiken valmiiksi.
Kyllä se alkuraskaus on mulle sellaista itsetutkiskelun, odottamisen ja rauhoittumisen aikaa. Hankintojen aika on myöhemmin. ap
mitään vertavuotavana ostamassa kun on myös mies, isä.
Oomme saaneet paljon vaatteita ystäviltä. Ja äitiyspakkauksella pärjäs hyvin ja pitkälle.
Vaunut ostettiin vähän ennen synnytystä. Samoin kaukalo.
Sänky saatiin.
Oon sen verran pihi ja "tavaravastainen" ja kiinnitän muutenkin laatuun ja kierrätykseen huomiota, että halusin itse nähdä ensin millä tulen toimeen ja sitten vasta hankkia. Oikeastaan mitään ei vaunujen ja kaukalon lisäksi täytynyt hankkia.
Liivinsuojukset ja lansinoh on olleet tärkeimmät ostokset etukäteen. ap
mut katsos kaikki eivät ole saaneet lahjoituksia. Olisko sitten pitänyt olla ilman, kun sun mielestä ei saa ostaakaan?
Niin millä viikolla sun mielestä nyt saa ostaa tavaroita, jos ylipäätänsä sai ostaa?
Mietin vaan, että olisko pitänyt lähettää lapsen isä ostamaan vaunut 700 eurolla kaupasta vasta lapsen synnyttyä, vai onko enemmän ok, että etsittiin käytettyjen joukosta vaunuja jo heti raskauden alusta lähtien ja rv 12 paikkeilla löydettiin hyvät ja halvat, ja hankittiin ne?
Kyllä se alkuraskaus on mulle sellaista itsetutkiskelun, odottamisen ja rauhoittumisen aikaa. Hankintojen aika on myöhemmin. ap
Mulla se oli pahoinvoinnin ja ristiriitaisten tunteiden aikaa.
Katsos, näin me ollaan erilaisia. Sä tunnut pitävän omia näkemyksiäsi raskaudesta jotenkin parempina kuin muiden, tai ainakin kirjoituksistasi välittyy sellainen kuva.
#38
ap tyytyväinen jos olet pärjännyt noin vähällä mutta kaikki vauvat eivät ole samanlaisia. Pienille vauvoille äitiyspakkauksessa ei ole yhtäkään sopivaa ja käyttökelpoista vaatetta. Kaikilla ei ole niin vahvat käsivarret että jaksaisi kantaa vauvaa 24/7 joten niitä kantovälineitä, sittereitä yms. jotkut todella tarvitsevat. Jotkut vauvat myös nukkuvat omassa sängyssä jne. Minä kannatan kierrätystä enkä ostaisi "turhaa" tavaraa mutta jonkun toisen silmin moni ostamani tavara voi siltä tuntua. Itse kuitenkin tiedän paremmin.
mitään vertavuotavana ostamassa kun on myös mies, isä. Oomme saaneet paljon vaatteita ystäviltä. Ja äitiyspakkauksella pärjäs hyvin ja pitkälle. Vaunut ostettiin vähän ennen synnytystä. Samoin kaukalo. Sänky saatiin. Oon sen verran pihi ja "tavaravastainen" ja kiinnitän muutenkin laatuun ja kierrätykseen huomiota, että halusin itse nähdä ensin millä tulen toimeen ja sitten vasta hankkia. Oikeastaan mitään ei vaunujen ja kaukalon lisäksi täytynyt hankkia. Liivinsuojukset ja lansinoh on olleet tärkeimmät ostokset etukäteen. ap
Esimerkiksi sillä äityispakkauksella ei todellakaan pärjää kovin pitkälle! Pari ylisuurta bodya ja potkuhousuja vastasyntyneelle puklivalle ja kakkivalle lapselle ei ainakaan meillä riittänyt mihinkään. Itsekin sanoit saaneesi kavereilta paljon vaatteita. Sekö on jotenkin hyväksyttävämpää, kuin esimerkiksi kirppareilta ostelu ajoissa?
Toisekseen, kun lapsia on jo useampi, niin ei enää tarvitse rauhassa ensin katsella, mitä sitä oikeastaan sitten tarvitseekaan. Sen kyllä tietää aiemman kokemuksen perusteella aika hyvin.
ja ristiriitaisten tunteidenkaan aikana ryntää kauppaan osteleen....
Jos aikoo käyttää kestovaippoja, niitä pitää haalia aika paljon etukäteen. Ei täältä meidän pieneltä paikkakunnalta saa varmaan mitään kestovaippatarvikkeita, joten ei niidenkään hankkimista voi oikein synnytyksen jälkeiseen tilaan jättää.
#38
Okei, sä oot pihi ja kulutusvastainen, ekologinen ja henkinen etkä HALUA ostaa mitään eikä sun vauvasi sitten myöskään tarvitse mitään koska on tullut äitiinsä.
Aivan mainiota, mutta mitä hiton tekemistä sillä on sen kanssa, että kaikkien muiden äitien pitäisi loppumetreille saakka hysteerisenä pelätä raskauden menemistä pieleen aivan loppuun asti ja he tekevät jotenkin väärin jos USKALTAVAT ostaa jotain mitä katsovat oman vauvansa tarvitsevan.
no ei kai kukaan pahoinvoinnin ja ristiriitaisten tunteidenkaan aikana ryntää kauppaan osteleen....
että en ole oikeastaan ostellut mitään, kun olen saanut niin paljon, mutta pointtini tässä olikin se, että meillä ihmisillä on erilaisia tunteita ja erilaisia tapoja käsitellä niitä. Jos ap:lle alkuraskaus on jotain hiljentymistä tms. niin jollekulle toiselle se voi olla jotain ihan muuta.
mielelläni haluan kuitenkin vaikuttaa vauvan tavaroiden hankintaan eikä niin että lähettää vaan miehen kauppaan että tuo ny jotain vaan.
Ja oli sillä tuoreella isälläkin muuta tekemistä vauvan synnyttyä kuin ravata kaupoilla.
ostaa ja mitä. ihmettelen vaan ostointoa jo vkon 10 tienoilla. Mä kerroin vaan oman esimerkkini, joka on ollut se, että vasta viikon 30 jälkeen olen alkanut mitään hankkia. Mulle se on ollut sopiva, ei ole tarvinnut maata sairaalassa, hyvin on jaksettu. Ne joilla on toisin toimikoon toisin. omaa järkeä voi käyttää.
Tuo vko 30 ei ole mikään absoluuttinen raja, se ei kerro mitään, no ehkä enemmän kuin rakenneultra, mutta ikäviä asioita ilmenee paljon senkin jälkeen. Tällöin kuitenkin vielä jaksan ja haluan tehdä pieniä hankintoja. Kiinnitän huomiota taloudellisiin hankintoihin ja kierrätykseen.
ap
ap olla kyllä todella lapsellinen.