Lue keskustelun säännöt.
En halua poikani kaveria yökylään!
16.05.2011 |
Ekaluokkalaiseni poikani kaveri/naapuri on tulossa meille yökylään. Vanhempansa sitä ehdotti poikien kuullen, enkä keksinyt mitään syytä kieltäytyä.
Naapurin poika on todella ärsyttävä, kokonsa vuoksi ei pysty juoksemaan, pelaisi vaan pleikkaa. Kimittää ja valittaa vaan koko ajan jostain, kantelee ihan tavallisia asioita mulle.
Olen poikaa sietänyt meillä sen max 2 t kerrallaan, mutta nyt siis menisi pilalle koko viikonlopun ilta+aamu. Kaiketi sentään yöllä osaa nukkua. Pyllyänsäkään ei kykene tai osaa itse pyyhkimään.
Millä ihme verukkeella tuon voisi estää? Vai purenko hammasta (ehkä räjähdän) ja tuuppaan pojille sipsiä ja annan pelata pleikkaa? Meidän pojankin sitten pitäisi mennä naapuriin vastavuoroisesti yöksi, se onnistuu kyllä. Mutta mikä ihme järki tuollaisessa yökyläilyssä edes on? Luulin aiemmin, että se on teinien tai esiteinityttöjen puuhaa.
Kommentit (103)
"Voisihan tätä ajatella ihan pikkuasiaksi, mutta on se silti epämiellyttävää. Paljon epämiellyttävämpää oli se, kun poikani (vammainen) ystävä kuoli - enkä ärsyyntynyt tästä vammaisesta pojasta ollenkaan, vaikken edes ymmärtänyt puhettaan, eikä pyyhkinyt takapuoltaan."
tämä vammaisen lapsen maininta joku meriittisi? Jos olet luvannut yökyläilyn, johon menee muutama tunti aikaasi, tietysti pidät lupauksesi. Ihmisen on oltava sanansa mittainen, vaikka lapsi on ärsyttävä vikisijä. En tosin ymmärrä, minkäalainen äiti ärsyyntyy pienestä pojasta niin, ettei anna poikansa nauttia tämän seurasta yli kahta tuntia. Poika vaikuttaa vielä hyvin helpolta, ei juokse eikä särje paikkoja. Aikuisen oikeasti, kuten itse sanoit, käyttäydy aikuismaisesti ja pidä lupauksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olet väsynyt, on rankkaa tms. ja pojat ovat heillä yötä. Piste. He ehdottivat yökyläilyä he myös kestittävät.
Mä en tajua tollasia jotka tunkevat omansa naapureille ja omasta ideastaan. Silloin kyllä kutsutaan omaan kotiin!!
"Voisihan tätä ajatella ihan pikkuasiaksi, mutta on se silti epämiellyttävää. Paljon epämiellyttävämpää oli se, kun poikani (vammainen) ystävä kuoli - enkä ärsyyntynyt tästä vammaisesta pojasta ollenkaan, vaikken edes ymmärtänyt puhettaan, eikä pyyhkinyt takapuoltaan." tämä vammaisen lapsen maininta joku meriittisi? Jos olet luvannut yökyläilyn, johon menee muutama tunti aikaasi, tietysti pidät lupauksesi. Ihmisen on oltava sanansa mittainen, vaikka lapsi on ärsyttävä vikisijä. En tosin ymmärrä, minkäalainen äiti ärsyyntyy pienestä pojasta niin, ettei anna poikansa nauttia tämän seurasta yli kahta tuntia. Poika vaikuttaa vielä hyvin helpolta, ei juokse eikä särje paikkoja. Aikuisen oikeasti, kuten itse sanoit, käyttäydy aikuismaisesti ja pidä lupauksesi.
Yritin jotenkin vääntää tätä juttua oikeisiin mittasuhteisiin. Meidän naapurostossa on sovittu, että korkeintaan 2 t saavat lapset kerrallaan kyläillä toisillaan. Kyse siis ekaluokkalaisista ja tässä lähialueella 6 ekaluokkalaista.
ap
vääntää juttua mittasuhteisiin. Niinpä. Tässä ei mitään mittasuhteita tarvita. Hoidat lupauksesi, johon menee aikaasi hyvässä lykyssä 30 min kun lapset ovat keskenään, ja asia on loppuun käsitelty. Yö menee ja elämä jatkuu. Et voi joka asiasta alkaa tälläistä hulaboloota. Mittasuhteita tarvitset elämän suurissa asioissa, tämä ei kuulu niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikös paljon fiksumpaa olisi ollut kutsua teidän poika heille jos yökyläillä haluavat? EN mä ainakaan kehtaisi tyrkyttää omaa lastani toisen kotiin yökylään, vaan kutsuisin kaverin omaan kotiini jos yökyläidean saisin. Etenkin jos mun lapsellani olisi jotain ylimääräistä vaivaa aiheuttavaa juttua, niinkuin nyt tuo koululaisen pyllyn pyyhkiminen.
Pakko vaan vielä on kommentoida tuota pepunpyyhkimisasiaa. Oma ekaluokkalainen poikani, joka on perheen kolmas lapsi, muuten fiksu, urheilullinen, taitava ja suosittu, ei osaa pyyhkiä vielä peppuaan itse. Se on hänelle tosi vaikea asia. On opeteltu kerran jos toisenkin, on kannustettu, maaniteltu, puhuttua ja ties mitä. Se vaan ei onnistu. Pojalla on poikkeuksellisen vaikea ummetus ja nämä kakka-asiat on aina olleet hyvin vaikeita. Nyt viimeisen kuukauden aikana hän on pari kertaa käynyt koulussa kakalla ja pyyhkinyt itse ja siitä rohkaistuneena pyyhkinut kotonakin, mutta ei osaa tehdä sitä kunnolla. Kaikki eivät ole samanlaisia. Vaikka kädet yltäis ja aivot toimis, voi joku asia silti mättää. Eivät kaikki ekaluokkalaiset osaa kulkea itse bussilla tai solmia kengännnauhoja tai kuoria perunaakaan, vaikka ne ovat useimmille itsestäänselvyyksiä. Että älä nyt sen vuoksi lasta tuomitse, tuskin se sua asialla tahallaan kiusaa!
Ja mitä yökyläilyyn tulee, etköhän kestä ärsyttävääkin poikaa klo 18-10, josta hän nukkuu klo 21-07... Lapsille, omille ja muille, voi tarjota elämyksiä, naapureille apua ja iloa, aina ei tartte olla vain itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kutsut pojan teille niin kuin olet luvannutkin. Vie ne illalla jonnekin rannalle/huimalaan/hoplopiin/leffaan/heurekaan/museoon tms. jossa väsyttävät itsensä nukkumiskuntoon. Aamuksi sovitte valmiiksi jonkun menon, niin saat pojan heivattua ajoissa takaisin omaan kotiinsa. Ja se miten peränsä pyyhkii, olkoon hänen oma asiansa. Sanot vain tyynesti, että isot pojat pyyhkivät itse kakkapeppunsa. (Ehkä kannattaisikin viedä ne uimaan..?)
Ymmärrän täysin ap:n fiilikset. Itseänikin riepoo oman kallisarvoisen perheajan valuminen "hukkaan", kun naapuruston nappulat notkuvat meillä koko ajan...
ja olen yrittänyt välttää yökyläilyn tulemista tavaksi. 10v poikani on ollut kerran kaverilla yökylässä, kun en osannut kieltäytyä, ja onneksi kaveri ei vielä silloin olisi halunnutkaan meille yöksi. Sen jälkeen en ole päästänyt poikaa vaikka on pyydetty, ja selitykseksi olen sanonut sen, että hänellä on paljon kavereita (toistakymmentä joiden kanssa kyläilee usein) ja ettei siitä tule mitään, jos kaikkien kanssa alkaa yökyläillä ja ne pitää ottaa vuorotellen meille yöksi. Yökyläily ei ole onneksi ollut muodissa täällä päin (se yksi kaveri on muuttanut muualta), enkä missään tapauksessa halua sellaista muotia aloittaa. Viikonlopun hyvät unet ovat tarpeen sekä minulle että lapsille, en halua luopua niistä. Päivällä täällä kyllä vilskettä riittää ja syötävääkin saavat, mutta yöksi on mentävä kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko vaan vielä on kommentoida tuota pepunpyyhkimisasiaa. Oma ekaluokkalainen poikani, joka on perheen kolmas lapsi, muuten fiksu, urheilullinen, taitava ja suosittu, ei osaa pyyhkiä vielä peppuaan itse. Se on hänelle tosi vaikea asia. On opeteltu kerran jos toisenkin, on kannustettu, maaniteltu, puhuttua ja ties mitä. Se vaan ei onnistu. Pojalla on poikkeuksellisen vaikea ummetus ja nämä kakka-asiat on aina olleet hyvin vaikeita. Nyt viimeisen kuukauden aikana hän on pari kertaa käynyt koulussa kakalla ja pyyhkinyt itse ja siitä rohkaistuneena pyyhkinut kotonakin, mutta ei osaa tehdä sitä kunnolla. Kaikki eivät ole samanlaisia. Vaikka kädet yltäis ja aivot toimis, voi joku asia silti mättää. Eivät kaikki ekaluokkalaiset osaa kulkea itse bussilla tai solmia kengännnauhoja tai kuoria perunaakaan, vaikka ne ovat useimmille itsestäänselvyyksiä. Että älä nyt sen vuoksi lasta tuomitse, tuskin se sua asialla tahallaan kiusaa! Ja mitä yökyläilyyn tulee, etköhän kestä ärsyttävääkin poikaa klo 18-10, josta hän nukkuu klo 21-07... Lapsille, omille ja muille, voi tarjota elämyksiä, naapureille apua ja iloa, aina ei tartte olla vain itsekäs.
on ainakin sydämen viisautta ja muutenkin arvot kohdallaan.
kutsut pojan teille niin kuin olet luvannutkin. Vie ne illalla jonnekin rannalle/huimalaan/hoplopiin/leffaan/heurekaan/museoon tms. jossa väsyttävät itsensä nukkumiskuntoon. Aamuksi sovitte valmiiksi jonkun menon, niin saat pojan heivattua ajoissa takaisin omaan kotiinsa. Ja se miten peränsä pyyhkii, olkoon hänen oma asiansa. Sanot vain tyynesti, että isot pojat pyyhkivät itse kakkapeppunsa. (Ehkä kannattaisikin viedä ne uimaan..?) Ymmärrän täysin ap:n fiilikset. Itseänikin riepoo oman kallisarvoisen perheajan valuminen "hukkaan", kun naapuruston nappulat notkuvat meillä koko ajan...
Hoploppeihin ja muihin "kivoihin" paikkoihin on yli 100 km, joten ei niitä. Rantakaan ei taida onnistua, kun poika ei osaa uida ja kun ei kuulemma ulkoilu mitenkään kiinnosta. Enkä uskalla viedä uimahalliinkaan.
Oma poikani katsoo niin vähän ruutua, että tuskin jaksaa leffassa istua niin kauaa, tosin vaan kerran on kokeiltu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikös paljon fiksumpaa olisi ollut kutsua teidän poika heille jos yökyläillä haluavat? EN mä ainakaan kehtaisi tyrkyttää omaa lastani toisen kotiin yökylään, vaan kutsuisin kaverin omaan kotiini jos yökyläidean saisin. Etenkin jos mun lapsellani olisi jotain ylimääräistä vaivaa aiheuttavaa juttua, niinkuin nyt tuo koululaisen pyllyn pyyhkiminen.
Mutta naapuri kyllä lisäsi, että sitten on meidän pojan vuoro mennä sinne, vuorottelisivat aina jatkossa. Siis ahdistus;)
En ole aiemmin halunnut lasteni kavereita mitenkään rajoittaa, mutta näitä kirjoittaessa on alkanut naapurin poika vaan enemmän ärsyttämään. Kun oma poikanikin "kyllästyy" pullukan seuraan, haluaa touhuta ulkona, mutta sinne ei poika tule kun murjottamaan. Poikani on ihan itse (tai muilta kavereiltaan) huomannut, että minkä takia naapurin pojalla näkyy aina pyllyvako, miksei leiki, miksi on märkä pää, miksi kinuaa usein ruokaa.
Pitäisi ajatella aina kiusaamisen ehkäisyä, mutta jatkanpa tässä itsekkyydessä rypemisessä, että entäpä jos poikaani aletaan tämän naapurin takia kiusaamaan? Kun muut ei halua naapurin pojan kanssa olla, ja mun poikani suostuu aina kaikkien "voiko teille tulla" -pyyntöihin.
ap
me AIKUISET opetettais lapsillemme, että KAIKKI otetaan leikkiin, maailma olisi oikeasti parempi paikka! Yökylään ei ketään tarvitse ottaa jos ei halua, mutta se pitää AIKUISEN pystyä sanomaan.
AP käyttää nimitystä pullukka ja muutenkin tekstistä paistaa asenne läpi. Minä tunnen myös muutamia mielestäni ärsyttäviä lapsia, mutta siedän heitä tietyissä rajoissa, koska haluan opettaa lapsilleni, että ketään ei saa syrjiä. Uskon että tämän tajuttuaan oma lapseni ei anna itseäänkään syrjittävän.
eikös paljon fiksumpaa olisi ollut kutsua teidän poika heille jos yökyläillä haluavat? EN mä ainakaan kehtaisi tyrkyttää omaa lastani toisen kotiin yökylään, vaan kutsuisin kaverin omaan kotiini jos yökyläidean saisin. Etenkin jos mun lapsellani olisi jotain ylimääräistä vaivaa aiheuttavaa juttua, niinkuin nyt tuo koululaisen pyllyn pyyhkiminen.
Mutta naapuri kyllä lisäsi, että sitten on meidän pojan vuoro mennä sinne, vuorottelisivat aina jatkossa. Siis ahdistus;) En ole aiemmin halunnut lasteni kavereita mitenkään rajoittaa, mutta näitä kirjoittaessa on alkanut naapurin poika vaan enemmän ärsyttämään. Kun oma poikanikin "kyllästyy" pullukan seuraan, haluaa touhuta ulkona, mutta sinne ei poika tule kun murjottamaan. Poikani on ihan itse (tai muilta kavereiltaan) huomannut, että minkä takia naapurin pojalla näkyy aina pyllyvako, miksei leiki, miksi on märkä pää, miksi kinuaa usein ruokaa. Pitäisi ajatella aina kiusaamisen ehkäisyä, mutta jatkanpa tässä itsekkyydessä rypemisessä, että entäpä jos poikaani aletaan tämän naapurin takia kiusaamaan? Kun muut ei halua naapurin pojan kanssa olla, ja mun poikani suostuu aina kaikkien "voiko teille tulla" -pyyntöihin. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
me AIKUISET opetettais lapsillemme, että KAIKKI otetaan leikkiin, maailma olisi oikeasti parempi paikka! Yökylään ei ketään tarvitse ottaa jos ei halua, mutta se pitää AIKUISEN pystyä sanomaan. AP käyttää nimitystä pullukka ja muutenkin tekstistä paistaa asenne läpi. Minä tunnen myös muutamia mielestäni ärsyttäviä lapsia, mutta siedän heitä tietyissä rajoissa, koska haluan opettaa lapsilleni, että ketään ei saa syrjiä. Uskon että tämän tajuttuaan oma lapseni ei anna itseäänkään syrjittävän.
eikös paljon fiksumpaa olisi ollut kutsua teidän poika heille jos yökyläillä haluavat? EN mä ainakaan kehtaisi tyrkyttää omaa lastani toisen kotiin yökylään, vaan kutsuisin kaverin omaan kotiini jos yökyläidean saisin. Etenkin jos mun lapsellani olisi jotain ylimääräistä vaivaa aiheuttavaa juttua, niinkuin nyt tuo koululaisen pyllyn pyyhkiminen.
Mutta naapuri kyllä lisäsi, että sitten on meidän pojan vuoro mennä sinne, vuorottelisivat aina jatkossa. Siis ahdistus;) En ole aiemmin halunnut lasteni kavereita mitenkään rajoittaa, mutta näitä kirjoittaessa on alkanut naapurin poika vaan enemmän ärsyttämään. Kun oma poikanikin "kyllästyy" pullukan seuraan, haluaa touhuta ulkona, mutta sinne ei poika tule kun murjottamaan. Poikani on ihan itse (tai muilta kavereiltaan) huomannut, että minkä takia naapurin pojalla näkyy aina pyllyvako, miksei leiki, miksi on märkä pää, miksi kinuaa usein ruokaa. Pitäisi ajatella aina kiusaamisen ehkäisyä, mutta jatkanpa tässä itsekkyydessä rypemisessä, että entäpä jos poikaani aletaan tämän naapurin takia kiusaamaan? Kun muut ei halua naapurin pojan kanssa olla, ja mun poikani suostuu aina kaikkien "voiko teille tulla" -pyyntöihin. ap
vaan sanon ihan suoraan! Tuohan on jo lähellä lapsen kidutusta, kun vanhemmat lihottaa lapsensa liikuntakyvyttömäksi eivätkä vaadi mitään liikuntaa ja ulkoilua! Kyllä ottaa päähän! Ja olen tästä kauniisti kerran keskustellutkin naapurin äidin kanssa.
Enkös minäkin ole opettanut lapselleni, että ketään ei saa syrjiä, koska hän on ainut luokaltaan, joka suostuu PULLUKAN kanssa vapaa-aikana "leikkimään"! Koulun aikainen meno ei naapurin lapsen taholta kiinnosta mua.
ap
yökylään. Sen vuoksi kyläilee kavereidensa pyynnästä kavereillaan. Minä en koskaan kysy jos joku haluaisi ottaa meidän pojan yökylään.
Näitä yökyläilujä mielläkin on n. kerran parissa kuussa, eli kauhean usein.
5v:n äiti
Meidän poika on kyllä ollut naapureilla yökylässä jo nelivuotiaana ja nyt kuusivuotiaana ihan lyhyen ajan sisään jopa kahdella eri kaverilla. Ei siellä mitään yökaupalla seurustella, leikkivät ja syövät normaalisti päivällä ja nukahtavat sitten kun väsähtävät eli normaalisti kasin-ysin pintaan, toki pienen kikattelun kanssa.
Minusta on hyvä, varsinkin jos ei ole juurikaan tukiverkkoa ympärillä, että oppivat ja näkevät erilaisia kasvatustyylejä, pöytätapoja jne. silloin tällöin. Ei tietenkään ole tarkoitus että yökyläilystä tulisi joku jokaviikkoinen tapa, raja se on kaikella.
Jotenkin käsittämätöntä, mä en ymmärrä miten kehtaavat. Yhtä poikaa otin kyläilemään monestikin, sitten vähensin kun heille ei päässyt juuri koskaan. Toisen pojan jätin kutsumatta tuputuksesta huolimatta, koska koulussakin menee vähän niin ja näin. Lasten välisiä suhteita tarkoitan.
eikös paljon fiksumpaa olisi ollut kutsua teidän poika heille jos yökyläillä haluavat? EN mä ainakaan kehtaisi tyrkyttää omaa lastani toisen kotiin yökylään, vaan kutsuisin kaverin omaan kotiini jos yökyläidean saisin.
on tehty kärpäsestä härkänen. Kai nyt yhden yökyläilyn aikuinen jaksaa, vaikka poika on AP:sta vastenmielinen kimittäjä-pullukka. Eikö aikuinen voisi katsoa poikaa ohi äänen ja kilojen? Siellä voi olla ihan tavallinen pikkupoika, joka ei varmaan ole kovin suosittu kaveri.
Kun poika tulee teille kylään, miksette lähtisi ulkoilemaan, saisi hänkin raitista ilmaa ja eipähän tule toista kertaa jos ei teidän tavat miellytä. :)
Meillä käy kylässä niin vilkas poika (jota äitinsä ei komenna/vahdi) että on pakko aina ehdottaa ulos menoa ettei ole koko koti sekaisin ja remontissa.
Ap:han just kertoi että pojan äiti oli ehdottanut yökyläilytavan aloittamista, eli jatkossa vuoroteltaisiin.
MInusta parempi on puhaltaa peli poikki heti alkuunsa jos ei tuohon halua alkaa. Nimittäin ikävämpää kai se on jos kerran pääsee ja sen jälkeen ilmoitetaan että nyt ei sitten enää ikinä. Tulee mieleen että mikä meni pieleen? Oliko niin kamalaa? Jne.
Paljon fiksumpaa on jutella ennen ensimäistäkään yökylää että te ette halua aloittaa näitä yökyläilykä vielä näin nuorena, että katsotaan parin vuoden päästä vaikka uudestaan.
Oletko ap muuten varma ettei naapurisi lue tätä palstaa?
Sanot sille naapurille, että olet jutellut miehen kanssa yökyläilyasiasta, ja tulitte siihen johtopäätöseen, että ei yökyliä ennenkuin lapsi on 10-vuotias. Kerrot, että se on enemmän miehesi tahto, mutta haluat kunnioittaa sitä.