Perintö veisi luottotiedot! -mitä tehtävissä?

asumiskuluihin, niin ainoa järjellinen teko on silloin myydä asunto tai vuokrata se muille ja vuokran avulla kattaa asunnon menot. Lyöt leskelle (äidillesi?) faktat tiskiin. Oikeudessa tappeleminen ja pesänselvittäjä tulee kalliiksi hänellekin, joten viisainta olisi ottaa järki käteen.



Noin pienillä tuloilla herättää ihmetystä hänen pärjäämisensä: saako hän leskeneläkettä ja toimeentulotukea? Vuokralla varmasti saisi eläkkeensaajan asumistukea enemmän (voit laskea hänelle Kelan sivuilla laskurilla, paljonko n. 500 euron vuokraan eläkeläinen saisi asumistukea) ja luultavimmin toimeentulotukea.



Mummollani on pelkkä kansaneläke ja asuu vuokralla, saa asumistukea ja toimeentulotukea.



Sun kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä juristiin ja uhrata sen neuvontaan pari sataa, voi tulla halvemmaksi kuin perintö.

"Vaikka hänellä on oikeus asua kodissaan, ei hänellä ole oikeutta maksattaa asumistaan perikunnan jäsenillä."



Vastike kuuluu leskelle automaattisesti. Mutta eikö yhtiövelka kuulu, sille joka omistaa asunnon, ei sille joka siinä asuu. Eli yhtiövelka siis kuuluisi leskelle ja perikunnalle. Mitä jos perikunta ei selviä omasta osuudestaan?



Meneekö luottotiedot, jos hakeutuu velkajärjestelyyn? Saako työnantaja tietää, onko työnhakija velkajärjestelyssä? Jos pääsee velkajärjestelyyn, meneekö oman asunnon omaisuus ulosottoon (esim. lastenrattaat, tietokone)?

kieltäytyi vanhempiensa perinnöstään ja ei se meille lapsille siirtynyt!!

"mun äiti kieltäytyi vanhempiensa perinnöstään ja ei se meille lapsille siirtynyt!!"



Lain mukaan siirtyy lapsille. Lahjoittiko äitisi perintönsä pois, siirtyikö se esim. hänen sisaruksilleen? Tämä olisi yksi mahdollisuus päästä perinnöstä eroon, jos on vain joku joka on halukas ottamaan perinnön vastaan ja maksamaan mahdolliset lahjaverot.

kieltäytyi vanhempiensa perinnöstään ja ei se meille lapsille siirtynyt!!

ja minä ja siskoni perittiin isän osuus puoliksi.

sinun on ehdottomasti otettava yhteys oikeusaputoimistoon tai perunkirjan tehneeseen lakimieheen. Lakitekstit ovat niin monimutkaista erityiskieltä, että mielestäni täällä saat vain arvauksia ja mielipiteitä, et faktaa.

Omakin _arvaukseni_ on, että lesken asumisoikeus ei tietenkään tarkoita ilmaista asumisoikeutta, vaan hän voi tarvittaessa anoa asumistukea y,. Mutta siis, neuvon ottamaan todelliseen ammattilaiseen yhteyttä





miettii Kirkkosisko

ja alaikäiset lapsesi ovat huollettaviasi, ja voit heidän puolestaan myös kieltäytyä, luulisin niin.



Kannattaa siis ottaa yhteys lakimieheen. Ei tuo varmaan ole monen huntin tapaaminen, ja saatte asian selvitettyä.



Ikäväähän se on lesken kannalta, koska silloin hän varmuudella joutuu itse vastaamaan koko lainasta. Mutta jos ei kerran suostu myymään asuntoa, eikä sinulla ole varaa maksaa, niin mikäs siinä sitten?



Joka tapauksessa se ei missään nimessä mene niin, että sinun pitäisi toisena perillisenä vastata YKSIN koko rahoitusvastikkeesta. Asuuhan äitisi (vai isäsi?) yhä asunnossa. Korkeintaan puolet kuuluisi maksettavaksesi, koska omistat asunnosta puolet, eli 150 e kuukaudessa.



Putkiremontti tietysti nostaisi tuota huomattavasti, joten siksikään en näe muuta vaihtoehtoa kuin myydä moinen riesake vielä, kun siitä saa edes sen remppalainan kulut.

Meillä leski jäi asumaan asuntoon ja maksaa yhtiövastikkeen sekä lainat(mitä tullut remonteista) mitä tulee ihan niin kuin ennenkin.Hänhän se siellä asuu eikä me. Meillä on ihan omat asuntolainat.

Kieltäydyt perinnöstä. Tällöin et siis saa mitään, et asuntoa, et pankkitilin rahoja, et lusikkaa, kippoa, kuppoa et mitään. Sinulle ei myöskään tule mitään maksuja, ei perintöveroa, ei mitään. Perintö ei siirry lapsillesi vaan valtiolle. Leski hoitakoon oman osuutensa miten parhaaksi näkee.

yksiselitteinen juttu. Ilmeisesti on niin, että alaikäisten lastensa puolesta ei välttämättä voikaan kieltäytyä perinnöstä, koska se on huoltajan omaisuudensäilytys-velvollisuuden rikkomus. Eli huoltaja ei voi perillistensä puolesta luopua perinnöstä.



Tosin ko. keskustelussa oli joku lakimies eri mieltäkin. Ei löytynyt varmaa lopputulemaa.



Kannattaa siis soittaa maistraattiin ja kysyä ja ja jos siellä ei tiedetä, varaa aika perintöasioihin erikoistuneelle lakimiehelle.

lainaus "Perillinen voi luopua perinnöstä ja tämän voi tehdä joko ennen perittävän kuolemaa tai kuoleman jälkeen. Perinnöstä ei voi luopua kenenkään nimetyn henkilön hyväksi, vaan perimys määräytyy siten kuin luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos luopujalla on lapsia, perintö menee näille luopujan sijaan edellyttäen, että myös lapset ovat perittävän perillisiä. Jos lapset ovat niin kaukaisia sukulaisia (esim. vainajan serkkuja), etteivät he peri, perintö menee muihin sukuhaaroihin. Perinnöstä luopumiseen ei tarvita erityistä syytä."



eli tässä tapauksessa ap ei voi luopua perinnöstä, koska se menisi hänen lapsilleen. Ainoa vaihtoehto on joko myydä, vuokrata tai selvittää, voiko holhooja kieltää lapsiaan saamasta perintöä, jos its kieltäytyy. Laki kuitenkin kieltää nimeämästä kieltäytyjän tilalle uutta perillistä, joten epäilen että holhooja ei voi puuttua asiaan.

omien lasten puolesta ei perinnöstä voi kieltäytyä (hukkaamissääntö).

Sinä et voi määrätä perinnöstä, silloin sinun katsotaan ottaneen se vastaan.



Mars lakimiehen puheille, sieltä saat parhaat neuvot tilanteeseen. Siinä moni vastaaja on oikeassa, ettei leski voi maksattaa asumistaan sinulla.

..sama kysymys laki24.fi sivustolle, niin saat asiantuntevampaa vastausta ongelmaasi.

omien lasten puolesta ei perinnöstä voi kieltäytyä (hukkaamissääntö).

Sinä et voi määrätä perinnöstä, silloin sinun katsotaan ottaneen se vastaan.

Mars lakimiehen puheille, sieltä saat parhaat neuvot tilanteeseen. Siinä moni vastaaja on oikeassa, ettei leski voi maksattaa asumistaan sinulla.

itse olen luopunut perinnöstä niin itseni, kuin olevien ja tulevien jälkeläisten puolesta.

itse olen luopunut perinnöstä niin itseni, kuin olevien ja tulevien jälkeläisten puolesta.

jos saa maistraatin vakuuttuneeksi siitä, että perinnöstä luopuminen on yksiselitteisesti lasten etu. Yleensä sen osoittaminen on todella vaikeaa, eikä ap:n tapauksessa se todennäköisesti onnistu, koska ilmeisesti asunto-osakkeen arvo on kuitenkin suurempi kuin osakkeen yhtiölainat.

Suosittelen todella hakemaan neuvoja lakimieheltä, sillä tämä ei ole täysin yksinkertainen juttu, ja täällä saat vain arvailuja. On selvää, että lesken maksettavaksi kuuluu puolet yhtiölainan menoista, mutta kaikki muu onkin sitten aika epäselvää.

Ihmettelen kuitenkin sitä, että eikö leski tosiaankaan saa mitään lisäeläkettä miehensä kuoleman jälkeen? Jos mies sai työeläkettä ja lesken oma eläke on noin pieni, pitäisi lesken kaiken järjen mukaan saada perhe-eläkettä miehensä jälkeen (tämä on siis eri asia kuin leskeneläke). Sitten jos mieskin on saanut ennen kuolemaansa vain kansaneläkettä, tilanne voi olla toinen.

Leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, mutta ei perikunnan kustannuksella eli hänen pitää pystyä itse maksamaan vastike.



Rahoitusvastike eli yhtiölaina on taloyhtiön ottamaa velkaa, joka on jyvitetty jokaiselle osakkaalle. Tätä kyseistä asuntoa rasittaa 40 000 € velka, jota maksetaan kuukausittain rahoitusvastikkeena.



Lainasumman voi halutessaan ottaa kokonaan omiin nimiinsä eli ottaa omasta pankistaan lainan, jolla maksaa sen kerrasta pois ja sitten maksella kerran kuussa tuota lainaa. Näin tehdään usein, koska tällöin lainan korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.



Mutta kuten sanottu yhtiövelkaosuutta voi maksella pois myös rahoitusvastikkeena. Koko tuo 40 000 € ei tule sinun maksettavaksesi perittyäsi osan asunnosta.



Yhtiövelka rasittaa asunto-osaketta eli sitä kautta kuolinpesää. Omistaako leski asunnosta puolet vai 3/4 eli onko omistanut jo ennen vainajan kuolemaa puolet sekä saanut puolikkaan toisesta puolesta tasinkona? Joka tapauksessa ainakin puolet rahoitusvastikkeesta kuuluu hänelle.



Kerro leskelle että sinulla ei ole varaa osallistua kustannuksiiin muuten kuin maksamalla tuo puolet tai 1/4 rahoitusvastikkeesta. Mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta hoitaa kuluja on asunto myytävä.



Kehottaisin sinua ottamaan yhteyttä KELAan ja kyselemään ovatko lesken saamat tuet ajan tasalla. Kannattaa mennä sinne yhdessä lesken kanssa niin asiat hoituvat helpommin.



Ei leski voi pakottaa sinua maksamaan mitään jos et pysty. Älä ainakaan menetä luottotietojasi tuollaisen takia tai suostu velkajärjestelyyn. Yhteisomistajuudesta pääsee aina halutessaan eroon. Se tosin vaatii käräjöintiä jos leski ei ole halukas yhteistyöhön.



Pankkilakimiehet antavat yleensä ilmaiseksi neuvontaa, myös useiden ammattiliittojen jäsenyyteen kuuluu siviilipuolenkin lakineuvontaa.



Velkajärjestelystä en osaa sanoa. Luulisin, että ilman luottotietomerkintääkin siihen pääsee, mutta voi olla että vaativat ns. omaehtoisen merkinnän, joka ei ole siis paha juttu. Velkajärjestely ei tietääkseni ole julkinen rekisteri eli työnantajasi ei saisi tietää siitä. Joillakin aloilla, esim. pankki, työnantaja voi tarkistaa luottotiedot aika ajoin.



Velkajärjestelyn idea on nimenomaan, että mitään ei mene ulososttoon vaan velkojan/velkojien kanssa on sovittu maksusuunnitelma.

Omistaako leski asunnosta puolet vai 3/4 eli onko omistanut jo ennen vainajan kuolemaa puolet sekä saanut puolikkaan toisesta puolesta tasinkona?

Omaisuuden ositus tehdään yhteisestä omaisuudesta, ei vainajan omaisuudesta. Tasinkoa maksetaan tasaamaan puolisoiden omaisuudet yhtä suuriksi. Rintaperilliset taas perivät kokonaisuudessaan tuon vainajan omaisuuden eli puolikkaan yhteisestä omaisuudesta. Kuolinpesälle ei tarvitse maksaa tasinkoa, joten jos leski ei ole ennen puolisonsa kuolemaa omistanut yli puolta asunnosta, hän ei omista yli puolta kuoleman jälkeenkään.

Leskellä on oikeus jäädä asumaan kotiinsa, mutta hänen tulee itse maksaa asumisensa. Vuokraa ei tietääkseni ole oikeutta pyytää, mutta kaikki asunnosta syntyvät kulut on lesken itse katettava. Tuo koskee vähintäänkin hoitovastiketta, rahoitusvastikkeesta en ole varma. Eli lesken pitää maksaa asumisestaan vähintään hoitovastike ja puolet rahoitusvastikkeesta, mahdollisesti jopa kaikki.

- Leski maksaa yhtiövastikkeen

- Leski maksaa rahoitusvastikkeesta omistusosuuden mukaan

- kuolinpesä maksaa rahoitusvastikkeesta omistusosuuden mukaan



- Leski maksaa vuokraa kuolinpesälle seuraavan laskukaavan mukaan: alueen käypä vuokrataso - ( yhtiövastike + lesken rahoitusvastike) = lesken vuokra



- jos leski ei selviä menoistaan, hän hakee toimeentulotukea



- jos kuolinpesä ei pysty maksamaan summaa (rahoitusvastike-lesken vuokra), niin taloyhtiö ottaa asunnon haltuunsa. Velka ei siis mene ulosottoon, kun velkojana on asunto-osakeytiö. Yhtiö vuokraa asunnon leskelle ja jos leski ei maksa, asunto menee myyntiin.

- Leski maksaa yhtiövastikkeen - Leski maksaa rahoitusvastikkeesta omistusosuuden mukaan - kuolinpesä maksaa rahoitusvastikkeesta omistusosuuden mukaan - Leski maksaa vuokraa kuolinpesälle seuraavan laskukaavan mukaan: alueen käypä vuokrataso - ( yhtiövastike + lesken rahoitusvastike) = lesken vuokra - jos leski ei selviä menoistaan, hän hakee toimeentulotukea - jos kuolinpesä ei pysty maksamaan summaa (rahoitusvastike-lesken vuokra), niin taloyhtiö ottaa asunnon haltuunsa. Velka ei siis mene ulosottoon, kun velkojana on asunto-osakeytiö. Yhtiö vuokraa asunnon leskelle ja jos leski ei maksa, asunto menee myyntiin.

eihän silloin lesken oikeudella jäädä asumaan kotiinsa ole mitään väliä, koska siinähän nimenomaan turvataan lesken asema, että jos on asunut esim. velattomassa omistusasunnossa ennenkin ja tulot sen mukaan, niin ei tartte yhtäkkiä mennä vuokralle.

Sittenhän lesken olisi sama kuin menisikin vuokralle.

Lesken ei todellakaan tarvitse maksaa vuokraa perikunnalle. Mutta lesken on maksettava osa tai kaikki rahoitusvastikkeesta. Jos leski vuokraisi huoneiston, yhtiövelka voitaisiin kuolettaa vuokratuloilla, jotka kertyvät leskelle. Lesken on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on maksettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.



Lesken on alueen käypään vuokraan saakka suoritettava asunnosta aiheutuvat kustannukset riippumatta siitä, minkä nimisinä ja millä perusteella yhtiö perii ne.