Lue keskustelun säännöt.
Olen kateellinen ja katkera
06.05.2011 |
teille kaikille tyttöjen äideille!
Meillä on kolme poikaa, joita rakastan ylikaiken, mutta nyt mittarini on täynnä tähän "miehiseen" maailmaan. Olen viimeiset 12 vuotta jaksanut kestää näitä poikien juttuja, mutta nyt kun nuorimmaisemme aloitti viime viikolla jalkapallotreenit, niin mittarini täyttyi. En vaan pysty enää raahaamaan itseäni sinne kentän laidalle, vaikka tiedän kuinka tärkeätä se olisi lapsellemme. Inhoan koko helvetin fudista, enkä halua nähdä sitä enää sekuntiakaan!!
Olen aivan loppu tähän jääkiekko, karate, fudis jne. treeneihin ja peleihin. En kestä lasteni kyselyjä tulisinko leikkimään autoilla, ajamaan pyörillä rallireittiä metsään, painimaan kanssaan, pelaamaan autopeliä pleikalla jne.. En vaan edes osaa esittää enää, että olisin kiinnostunut :( Onneksi mieheni on innokas ja pojat saavat hänestä seuraa kaikkiin poikamaisiin juttuihinsa.
Tahtoisin tyttölapsia ja olla seuraamassa balettia, luistelua, voimistelua, ratsastusta jne. Olisi ihana ostaa kauniita tyttöjen vaatteita ja etenkin hameita ja saada ihastunutta vastaanottoa uusille vaatteille. Kaipaisin niin sitä, että saisin laittaa tyttöjen hiuksia nutturoille, kihartaa, letittää eri tavoin ja taistella siitä pidetäänkö hiukset kiinni vai auki. En vaan kestä näitä poikia, joita ei vähempää voi kiinnostaa miltä näyttävät.
En edes uskalla yrittää saada lisää lapsia, koska poikahan sieltä varmaan tulee. Mutta miksi tämä tytön kaipuu ei hellitä, vaan tulee vaan pahemmaksi? Mulla hajoaa pää kohta tän asian kanssa..
Nyt AV-mammat saatte haukkua minut lyttyyn oikein kunnolla. Jospa se saisi minut takaisin järkiini. Näiden lapsien saaminen on ollut työn ja tuskan takana, joten tiedän, että lapsia ei noin vaan saada. Tämä tieto ei silti vähennä tuskaani.
Kommentit (24)
Mikään ei ole hyvin, vaatteita ei ole ikinä yhtäkään, kaikki muut saavat kaiken ja hän ei ikinä mitään, meikkaamiseen menee 2h aamuisin, kampaamokulut ovat järisyttäviä, vaatteisiin saisi upotettua koko kuukauden käyttövarat eikä neiti olisi kuitenkaan tyytyväinen. Lisäksi nakertaa minut hengiltä nokkimalla heikkoihin kohtiini.
Tiedostan nuo ongelmat. Olenhan kotoisin 5 tyttöläpsen perheestä, joten kaikki mainitsemasi asiat ovat kovin tuttuja. Ymmärrän, että tytötkin osaavat olla tosi rasittavia. Uskon kuitenkin, että naisena osaisin olla paljon enemmän samalla aaltopituudella tytön kanssa. Kaikkien näiden vuosien aikana, en ole oppinut ymmärtämään poikien ajatuksenjuoksua, vaikka olen kovasti yrittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse tiedä yhtään tyttöä joka ratsastaisi tai voimistelisi tai tanssisi balettia. Sen sijaan tiedän äkkiä laskettuna lähipiiristä kolme tyttöä jotka pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa, kaksi painii, kaksi soittaa pianoa, yksi harrastaa kilpatanssia ja frisbeegolfia ja yksi kestävyysjuoksua. Että silleesti...
En itse tiedä yhtään tyttöä joka ratsastaisi tai voimistelisi tai tanssisi balettia. Sen sijaan tiedän äkkiä laskettuna lähipiiristä kolme tyttöä jotka pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa, kaksi painii, kaksi soittaa pianoa, yksi harrastaa kilpatanssia ja frisbeegolfia ja yksi kestävyysjuoksua. Että silleesti...
Harrastukset eivät ole minulle kaikki kaikessa, mutta todennäköisempää päästä seuraamaan itseänikin kiinnostavia lajeja olisi, jos meillä olisi vaikka kolme tyttöä. Olettaisin, että kaikki eivät haluaisi olla kaljuja, jalkapalloa pelaavia poikatyttöjä, joita hameet eivät kiinnostaisi. Tai toisaalta, minun tuurillani varmaan kävisikin juuri niin..
Katerina Janouch on kirjoittanut aiheesta kirjan dötter önskas. En tiedä onko sitä muilla kielillä saatavilla. Tuli vaan mieleen, siinä on just paljon tuosta aiheesta, sehän on vähän tabu ja kipeä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse tiedä yhtään tyttöä joka ratsastaisi tai voimistelisi tai tanssisi balettia. Sen sijaan tiedän äkkiä laskettuna lähipiiristä kolme tyttöä jotka pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa, kaksi painii, kaksi soittaa pianoa, yksi harrastaa kilpatanssia ja frisbeegolfia ja yksi kestävyysjuoksua. Että silleesti...
Harrastukset eivät ole minulle kaikki kaikessa, mutta todennäköisempää päästä seuraamaan itseänikin kiinnostavia lajeja olisi, jos meillä olisi vaikka kolme tyttöä. Olettaisin, että kaikki eivät haluaisi olla kaljuja, jalkapalloa pelaavia poikatyttöjä, joita hameet eivät kiinnostaisi. Tai toisaalta, minun tuurillani varmaan kävisikin juuri niin..
ja hän on pitkä ja hoikahko ja kaikkea muuta kuin kalju. Pitää hameita aina kuin voi eli kun sääret ei ole mustelmilla, ja muutenkin on hyvin naisellinen. Ei todellakaan mikään poikatyttö. Ihme käsityksiä tällä palstalla.
t. kolmen tytön äiti joka just nyt haluaa vaan, että kaikki lapset olis poikia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsenlapsia jotka on tyttöjä.
Olettaen, että kaikki poikamme saisivat lapsia, niin luulisi jonkun heistä saavan tytönkin. Eli sitä odotellessa..
Mutta koska olen nyt jo kamala äiti, niin jatkanko sitten vielä kamalampana mummona, jos kukaan pojistamme ei saakaan tyttöjä? Häpeän jo nyt itseäni ja ajatus siitä että olisin kamala mummokin on järkyttävä.
ottaisin ne pojat.En kestä noita tyttöjen kitinöitä ja turhamaisuuksia.En jaksa olla kiinnostunut tytön ratsastuksesta kun en itse välitä hepoista.
Eikä huvita olla kentän laidalla kattomassa.
Mutta eipä mun tarvitsekkaan.
Kyllä meillä isä on onneksi hoitanut noi poikien jutut eikä mun tarvii leikkiä juurikaan autoilla tms.
Tykkään kyllä ulkoilla joten jalkkiskentälle voin lähteä vaikka frisbiitä heitteleen tms.Pitää vähän soveltaa. Tehdään sitten lasten kesken sellaista mikä on äidille mieleen ja lapsille myös,kyllä sellaistakin tekemistä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos et ymmärtänyt. En missään kohtaa väittänyt, että kaikki jalkapalloa pelaavat tytöt ovat poikamaisia. Meidän suloinen kummityttömme pelaa jalkapalloa ja on erittäin tyttömäinen.
ratsastele valkella hevosella kauniissa mekossaan..Höpsistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsuuden poikamaailmassa.
Pidin partiota pojille ja tytöille omina ryhminään ja tulin aina tosi hyvin juttuun poikien kanssa.
Nyt on kolme poikaa ja välillä talo täynnä poikien kavereita. Mä oon tosi onnellinen tästä.
Olen urheilullinen ja touhukas äiti, sovin oikein hyvin poikien äidiksi.
jos saisin toisen lapsen, ei haittaisi että olisi poika. Mua lähinnä ahdistaa ajatus, että pitäisi olla täydellinen tytön äiti;prinsessaleikit, mekot,numet, barbit, nukkekodit, prinsessasynttärit, vaate-ongelmat,balettitunnit, ratsastustunnit, teiniraskauden pelko, ongelmallinen äiti- tytär suhde...ehei, ei ehkä mulle. Aikuisena hän ei kuitenkaan olisi minuun tyytyväinen, joko olisin liian osallistuva mummo tai täysin epäkelpo, tyttären mies ei voisi sietää minua ym.Ihan hyvä näin. Minulla on ihana poika! Onnea kaikille äideille;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsuuden poikamaailmassa.
Pidin partiota pojille ja tytöille omina ryhminään ja tulin aina tosi hyvin juttuun poikien kanssa.
Nyt on kolme poikaa ja välillä talo täynnä poikien kavereita. Mä oon tosi onnellinen tästä.
Olen urheilullinen ja touhukas äiti, sovin oikein hyvin poikien äidiksi.
Minäkin olen urheilullinen ja touhukas äiti ja aktiivisesti mukana poikiemme elämässä ja harrastuksissa. Se, että sinä olet onnellinen, etkä kaipaa "tyttömäisempiä" hetkiä väliin, on hyvä asia. Minä taas kaipaan ja ihmettelen miten tämän kaipuun saa pois? Eli miten viestisi auttoi minua tai haukkui minua??
Minulla on tosin vasta yksi poika, mutta jo nyt pelottaa, saanko tyttöä laisinkaan. Olen itse ollut aina tyttöjen maailmasta kiinnostunut. Olen ratsastanut, lukenut tyttökirjoja, rakastsn syvällisiä keskusteluja ja rauhallista oleilua. Villi poikien maailma hirvittää. :(
No voithan vielä yrittää saada tytön tai adoptoida.
jos tylytystä haluat kuulla, niin ehkä nyt kannattaisi keskittyä siihen, että sinulla kolme, ilmeisen tervettä ja elävää lasta.
Se on ihan helvetin paljon onnea ja rakkautta teidän perheen elämässä.
Jos ette lisää lapsia hanki, niin voithan päästä jakamaan tyttöjen maailmaa monella muulla tavalla. Hankkiudu tyttöperheeseen varakummiksi, vedä tyttöjen harrastustoimintaa tms.
olet varmasti loistoäiti pojillesi...ja heillä saa tyttöjä, sitten joskus.
Olisiko perheelläsi mahdollisuutta olla esim. jollekin pienelle tytölle tukiperheenä? Siellä on kyllä ihan normaalejakin lapsia tarjolla :)
Itse olen jäävi muuten osallistumaan tähän keskusteluun, mulla on molempia kaksin kappalein.
Minulla on tosin vasta yksi poika, mutta jo nyt pelottaa, saanko tyttöä laisinkaan. Olen itse ollut aina tyttöjen maailmasta kiinnostunut. Olen ratsastanut, lukenut tyttökirjoja, rakastsn syvällisiä keskusteluja ja rauhallista oleilua. Villi poikien maailma hirvittää. :(
Pahinta tässä on se, että yrityksistäni huolimatta tuo poikien villi maailma ei ole avautunut minulle :( Onneksi keskimmäisemme on kiinnostunut ruoan laittamisesta kanssani ja lähtee vaateostoksille melko mielellään. Toisaalta arvostan poikien järkevyyttä ja ajatusmaailmaa, koska he eivät saa järkyttäviä hepuleita aivan turhista asioista ja tee draamaa joka aiheesta.
Toivon, että sinun toiveesi toteutuvat paremmin kuin minun. Mutta jos, ei niin se on vaan jatkettava eteenpäin. Suloisiahan ne pojatkin ovat.
Mikään ei ole hyvin, vaatteita ei ole ikinä yhtäkään, kaikki muut saavat kaiken ja hän ei ikinä mitään, meikkaamiseen menee 2h aamuisin, kampaamokulut ovat järisyttäviä, vaatteisiin saisi upotettua koko kuukauden käyttövarat eikä neiti olisi kuitenkaan tyytyväinen. Lisäksi nakertaa minut hengiltä nokkimalla heikkoihin kohtiini.