Hyväksyisitkö miehesi iltatyön, jos perheessäsi on pieniä lapsia?

pitäisi mennä nukkumaan, kun en NÄE edes miestäni, että voisin keskustella hänen kanssaan. :D

Minä herään klo 6.15 ja töihin menen kahdeksaan. Yritän useimmiten olla nukkumassa, kun mies tulee kotiin, joskus odotan vain, että saisin hetken olla hänen kanssaan. Hän tulee 23 jälk. kotiin ja aamulla on nukkumassa tai näemme vilaukselta pari min.

JOs puhelimessa jäkätän, hän sulkee puhelimen pois päältä.

t.ap

Eiköhän tässä vaiheessa pitäisi sinunkin tajuta, että ongelmasi ei ole miehesi työajat, vaan parisuhteesi.

Jos miehesi haluaisi osallistua kotitöihin, hän tekisi sen aamupäivällä.

Jos miehesi haluaisi olla kanssasi, hän varmaan puhuisi hetkisen puhelimessakin.

Että en todellakaan kaipaa vastauksia ihmiseltä, joka ei osaa kirjoittaa ystävällisesti. Minulla on jo ihan tarpeeksi raskasta ilman sinun ilkeilyäsi, etkö kykene asialliseen kirjoitustapaan vai mikä sulla on hätänä muuten vain?

paljonkin, enkä koskaan oo kysynyt mieheltä hyväksyykö hän sen. Meillä 3 lasta.



Ei taida olla teidän ongelma se työ, vaan koko perhedynamiikka on ihan pielessä. Mies on yks vastuuton lapsi teidän porukassa ja sinä, ap, hyväksyt sen. Mariset ja valitat ja silti teet kaikki kotityöt, joista mies luistaa. Ei ole hyvä kellään tollasessa kodissa.



Voimia!

tekeekö miehesi siis joka viikko iltavuoroa? vai esim. joka toinen viikko?



Meillä mies on jokatoinen viikko töissä 14-22(lähtee kotoa 12 jälkeen ja on kotona melkein klo.24). Itse olen vielä kotona, mutta kun töihin menen niin isoja ongelmia tulee... Teen myöskin vuorotyötä ja mun vuorot on todellakin mitä sattuu!!:/ vuorot sijoittuu 05.30-00.30 välille!!

aion kuitenkin etsiä toista työpaikkaa jossa olisi paremmat työajat! Ihan rakkaan lapseni takia, vaikka nykyinen työpaikkani ja työkaverini ovatkin ihania!

Meillä mies teki pelkkää iltatyötä kun lapset olivat pieniä. Kun minä olin päivät töissä, niin hän oli lasten kanssa ja illalla kun hän oli töissä, niin minä olin lasten kanssa. Lasten kannalta ihanteellinen ratkaisu, saivat olla kotona:)

vanhempi eskarissa 8.30-13, joten sitten molemmat menevät yhtä aikaa päiväkotiin luonnollisestikin.

Miehellä työmatkaa n. reilu tunti.



Millainen sitten perhedynamiikan arvoisa asiantuntija mielestäsi pitäisi olla? Lapset voivat hyvin kyllä äidinkin kanssa, en tiedä miten tilanne muuttuisi, jos eroaisimme? Ei mitenkään, joten en näe sitä ratkaisuna tilanteeseen. Paitsi tietysti eivät paljoa näe isäänsä, mikä on harmillinen asia.

ap

Useampi on todennut että teillä ei taida olla se ongelma ne työajat, vaan se ettei mies osallistu.



Vastaus kysymykseesi hyväksyisin ja olenkin hyväksynyt miehen iltatyön, kun perheessä on pieniä lapsia. Minun mieheni on ollut erilainen, ei tuollainen kuin sinun miehesi.



Mitä ihmettä täällä rutiset ja kyselet, sekä jankkaat vain tuosta miehen työstä? Mitä jos ottaisit lusikan kauniiseen käteen ja keskustelisit miehen kanssa siitä että hänen pitää tehdä osansa myös kotona. Kerrot selkeästi miltä tilanne sinusta tuntuu ja mitä toivoisit miehen tekevän, sekä mikä on lopputulos jos mies ei tee näin (esim. miehen ruokien, pyykin yms ulkoistus pois itseltäsi). Älä jankkaa vaan toimi!

vanhempi eskarissa 8.30-13, joten sitten molemmat menevät yhtä aikaa päiväkotiin luonnollisestikin.

Miehellä työmatkaa n. reilu tunti.

Millainen sitten perhedynamiikan arvoisa asiantuntija mielestäsi pitäisi olla? Lapset voivat hyvin kyllä äidinkin kanssa, en tiedä miten tilanne muuttuisi, jos eroaisimme? Ei mitenkään, joten en näe sitä ratkaisuna tilanteeseen. Paitsi tietysti eivät paljoa näe isäänsä, mikä on harmillinen asia.

Miksi lasten pitäisi mennä yhtä aikaa päiväkotiin? Tottakai sisarukset voi mennä eri aikaankin. Lisäksi eskarilainen voi pitää vielä hyvin säännöllisiä vapaapäiviä eskarista. Näillä hetkillä olisi varmaan suuri merkitys lapsille ja isälle!

Ja perhedynamiikkaan kyllä kuuluu että kaksi aikuista ottaa vastuun yhteisestä kodista ja lapsista:)

Tiedät itsekin että miehesi työaika ei ole ongelmanne ydin, vaan se, miten haluton miehesi on kotitöihin, lastenhoitoon ja muihin yhteisiin velvollisuuksiin osallistumaan.

Kun sinulle tästä asiasta huomautetaan, alat kitisemään että ei saa olla ilkeä.

Mitä haluat meidän tekevän asian hyväksi?

toi on niin just tyypillistä miehiltä, muka töissä ja sit tietenkin vieraisiin kun silmä välttää. Siellä "töissä" luultavasti makaa joku muija pil*u auki pöydällä ja mies sitten helottaa kuin naantalin aurinko "töistä" tullessaan.



Elatusapu maksuun vaan ja ero vireille, niin hymy hyytyy!

Vastaus kysymykseesi hyväksyisin ja olenkin hyväksynyt miehen iltatyön, kun perheessä on pieniä lapsia. Minun mieheni on ollut erilainen, ei tuollainen kuin sinun miehesi.

mutta hän on 100% isä ja perheemme toinen aikuinen silti, ei ole kuten ap:n mies vaan on lasten kanssa aamuisin paljon ja siivoaa paljon.

vanhempi eskarissa 8.30-13, joten sitten molemmat menevät yhtä aikaa päiväkotiin luonnollisestikin.

Vai "luonnollisestikin" lapsenne ovat hoidossa koko päivän vaikka isä on kotona. Ei hyvin mee.

Paitsi että lapset kärsisivät vielä enemmän, kun heitä kuljeteltaisiin edes takaisin. Kyllähän niitä on yh-perheitäkin, joissa äiti on ainoa huoltaja, siis miksipä se ei voi olla yhtä lailla oikea perhedynamiikka? Ja kai nyt jokainen järkevä aikuinen tajuaa, ettei lapsia kuljetella eri aikoihin päiväkotiin tai edestakaisin ja vaikka eskarista saa vapaapäiviä, kyllä se silti jo oppivelvollisuuteen luetaan ja näin ollen edellytetään paikalla olemista ja tehtävien tekemistä, tämän tietävät ainakin ne, joiden omat lapset ovat jo eskarissa.



Ja miksi minä tarvitsisin neuvoa, kysyin vain, hyväksyisittekö tilanteen ja aika moni on vastannut ilmeisesti että en, osa ei ole ilmeisesti ymmärtänyt kysymystä oikein, koska puheeseen on ilmaantunut neuvot ja perhedynamiikan arvostelu -näitä en ole pyytänyt. Olen kertonut tilanteestamme ja kysynyt, hyväksyisittekö vastaavan tilanteen.

t.ap

vanhempi eskarissa 8.30-13, joten sitten molemmat menevät yhtä aikaa päiväkotiin luonnollisestikin.

Vai "luonnollisestikin" lapsenne ovat hoidossa koko päivän vaikka isä on kotona. Ei hyvin mee.

Pitäisikö eskarista olla poissa siksi, että isä on kotona? Tiedätkö mitä eskarissa tehdään nykyään? :)

t.ap

Tiedät itsekin että miehesi työaika ei ole ongelmanne ydin, vaan se, miten haluton miehesi on kotitöihin, lastenhoitoon ja muihin yhteisiin velvollisuuksiin osallistumaan.

Kun sinulle tästä asiasta huomautetaan, alat kitisemään että ei saa olla ilkeä.

Mitä haluat meidän tekevän asian hyväksi?

Etkö ymmärtänyt kysymystä?

vanhempi eskarissa 8.30-13, joten sitten molemmat menevät yhtä aikaa päiväkotiin luonnollisestikin.

Vai "luonnollisestikin" lapsenne ovat hoidossa koko päivän vaikka isä on kotona. Ei hyvin mee.

työ alkaa klo 14.

vanhempi eskarissa 8.30-13, joten sitten molemmat menevät yhtä aikaa päiväkotiin luonnollisestikin.

Vai "luonnollisestikin" lapsenne ovat hoidossa koko päivän vaikka isä on kotona. Ei hyvin mee.

En nyt koko ketjua jaksanut lukea, mutta tosiaankin: ongelma on nyt niinkin tämä miehen osallistumattomuus kuin itse iltatyö.



Hyvä että on töitä. Kannatan tietenkin sitä. MUTTA. Jos miehesi ei tosiaankaan osallistu perheen, kodin, lasten yms hoitoon mitenkään, niin tilanne kuulostaa tosi kamalalta.



Mitä miehesi tekee sitten päivät? Vie siis lapset hoitoon ja tulee itse kotiin? Tekemään mitä? Ennen kun menee töihin.



Kyllä nyt pitäisi ymmärtää kaupassa käydä, pestä pyykkiä, laittaa jotain syötävää, siivota.



Siis sitä mitä sinäkin käsittääkseni teet.



Minulla on myös siinä mielessä onnellinen tilanne että mieheni hoitaa lastamme ja kotia siinä missä minäkin, vaikka käy töissäkin.



Minä hoidan lasta ktotna ja kotia. Teen ruokaa ja huolehdin puhdasta päälle ja koitan pitää kotimme siistinä.

Se on minun työtä.

En minäkään pääse vapaalle kun olen kahdeksan tuntia raatanut, vaan työpäiväni jatkuu siihen saakka kun muksu menee nukkumaan.



Miksi siis miehen ei tarvitsisi osallistua mihinkään muuhun kuin työhönsä?



Ihmeellist on.. ja tuntuu tosi pahalta sun puolesta.



Voi kun miehesi ymmärtäisi tämän asian ja alkaisi ottamaan vastuuta perheestään..



Eihän kukaan yksin jaksa tuommosta työmäärää..



Koita jutella miehesi kanssa, mutta vältä syyllistämistä.

Silloin hän vain todennäköisesti asettuu puolustuskannalle ja riitahan siitä tulee.



Kerrot että nyt on kuule tämmönen juttu. Että huomenna käyt kaupassa, peset pyykkiä, imuroit ja laitat ruuan että on valmiina kun tulet kotiin.



Lyöt kauppalistan kouraan ja thats it.



Pikkuhiljaa alkaa varmasti tulosta tulemaan ja jaksat taas itsekin paremmin. Kärsivällisyyttä siinä kyllä vaaditaan.



Tsemppiä! :)

Paitsi että lapset kärsisivät vielä enemmän, kun heitä kuljeteltaisiin edes takaisin. Kyllähän niitä on yh-perheitäkin, joissa äiti on ainoa huoltaja, siis miksipä se ei voi olla yhtä lailla oikea perhedynamiikka? Ja kai nyt jokainen järkevä aikuinen tajuaa, ettei lapsia kuljetella eri aikoihin päiväkotiin tai edestakaisin ja vaikka eskarista saa vapaapäiviä, kyllä se silti jo oppivelvollisuuteen luetaan ja näin ollen edellytetään paikalla olemista ja tehtävien tekemistä, tämän tietävät ainakin ne, joiden omat lapset ovat jo eskarissa.

Ja miksi minä tarvitsisin neuvoa, kysyin vain, hyväksyisittekö tilanteen ja aika moni on vastannut ilmeisesti että en, osa ei ole ilmeisesti ymmärtänyt kysymystä oikein, koska puheeseen on ilmaantunut neuvot ja perhedynamiikan arvostelu -näitä en ole pyytänyt. Olen kertonut tilanteestamme ja kysynyt, hyväksyisittekö vastaavan tilanteen.

t.ap

Ihan sama millaista työtä miehesi tekisi ja mitkä työajat hänellä olisi, en hyväksyisi miestäsi miehekseni ollenkaan.

Kun vastattiin että kyllä, niin aloit "mutta kun"-selittämään tilanteestasi jossa pielessä on moni muu asia mutta ei miehen työaika.

En ikinä hyväksyisi tilannettasi. Vastaan nyt niin. Mieheni on iltaisin töissä, mutta hän ei ole mitenkään kuten sinun miehesi. Hän siivoaa, tekee ruokaa, viettää aikaa lastensa ja minun kanssani, me olemme oikea toimiva perhe.

Esikoululaisemme pitää vapaapäiviä, kuten nyt tokaluokkalainen siskonsa aikoinaan. Eskaria ei lueta oppivelvollisuuden piiriin, vaan se on vapaaehtoinen. Paikallaoloa ei ole täällä edellytetty, vaan eskarin henkilökuntakin pitää erittäin hienona sitä, että isä haluaa aikaansa lapsilleen antaa. Se on lasten tulevaisuuden kannalta paljon tärkeämpää kuin se, että olivatko he eskarissa läsnä viidesti viikossa.

5 v ja 3 v päiväkotilapsemme jäävät isän kanssa kotiin useana aamuna, minun viedessäni esikoululaisen kahdeksaksi. Periaate siitä, että lasten pitäisi mennä samaan aikaan hoitoon, on minusta typerä. En ehkä ole järkevä aikuinen sitten ;)

Haluaako miehesi olla lastensa kanssa? Ei.

Haluatko sinä, etä miehesi on lastenne kanssa? Tuntuu siltä että et.

Jos eroaisitte, lapsilla olisi ehkä isä paljon enemmän läsnä, mitä hän on nyt. Lisäksi sinun ei tarvitsisi huolehtia aikuisen miehen pyykeistä ja sotkuista.

Paitsi että lapset kärsisivät vielä enemmän, kun heitä kuljeteltaisiin edes takaisin. Kyllähän niitä on yh-perheitäkin, joissa äiti on ainoa huoltaja, siis miksipä se ei voi olla yhtä lailla oikea perhedynamiikka? Ja kai nyt jokainen järkevä aikuinen tajuaa, ettei lapsia kuljetella eri aikoihin päiväkotiin tai edestakaisin ja vaikka eskarista saa vapaapäiviä, kyllä se silti jo oppivelvollisuuteen luetaan ja näin ollen edellytetään paikalla olemista ja tehtävien tekemistä, tämän tietävät ainakin ne, joiden omat lapset ovat jo eskarissa.

Ja miksi minä tarvitsisin neuvoa, kysyin vain, hyväksyisittekö tilanteen ja aika moni on vastannut ilmeisesti että en, osa ei ole ilmeisesti ymmärtänyt kysymystä oikein, koska puheeseen on ilmaantunut neuvot ja perhedynamiikan arvostelu -näitä en ole pyytänyt. Olen kertonut tilanteestamme ja kysynyt, hyväksyisittekö vastaavan tilanteen.

t.ap