Pitkässä parisuhteessa olevat: Ettekö koskaan kaipaa sitä...
...kipinää, joka sai teidät aikoinaan riisumaan toisenne sillä sekunnilla, kun ovi takananne sulkeutui? Käymään toistenne kimppuun jo hississä? Antautumaan intohimolle siinnä eteisen lattialla postien päällä?
Kommentit (51)
ja hymyssä suin muistelen menneitä, mutta en vaihtais nykyisyyttä mihinkään. onneks on paljon hauskoja muistoja tallella :-)
Mutta se oli nuoruutta ja nuoruus on mennyt. Tilalle on tullut seesteinen arki.
Ihminen elää vain kerran, ja jokainen vaihe elämässä on ainutlaatuinen juuri siksi ettei sitä koskaan saa takaisin.
Varsinkin nyt, kun kahden pienen lapsen kanssa arki ei ole kovin intohimoista...
ja jos mieleen tulee jotain sen suuntaistakaan, ajattelen hetken Enrique Iglesiasta ja se auttaa.
Nykyään en enää pysty suutelemaankaan miestäni, kun hänen henkensä lyö vastaan. Samoin kaulalle tai niskaan en enää pysty antaa suutelemaan, koska nykyään se kutittaa niin pirusti.
Nyt, kun olen ollut vuoden kotona lasten kanssa ja päässyt yhden kerran yksin kahdeksi tunniksi pois lasten parista, en enää edes halua miestäni. Ei vain jaksa kiinnostaa. Olen todella tylsistynyt elämääni kaikkinensa. Onneksi pääsen pian takaisin töihin.
nykyään on uudet kujeet ;). Iän myötä seksi senkuin paranee. Uskaltaa heittäytyä ja tuntee itsensä. Ei se yhdyntä ole enää se juttu, vaan kaikilla mausteilla, kiitos :D
En usko että se meillä enää koskaan palaa. Lasten takia haluan silti olla yhdessä.
nykyään on uudet kujeet ;). Iän myötä seksi senkuin paranee. Uskaltaa heittäytyä ja tuntee itsensä. Ei se yhdyntä ole enää se juttu, vaan kaikilla mausteilla, kiitos :D
Me ollaan oltu kohta 20v naimisissa ja kyllä meillä joskus panettaa niin että.
On kuitenkin lapsia niin tarttee vähän ajatella missä ja milloin yhdytään.
...kipinää, joka sai teidät aikoinaan riisumaan toisenne sillä sekunnilla, kun ovi takananne sulkeutui? Käymään toistenne kimppuun jo hississä? Antautumaan intohimolle siinnä eteisen lattialla postien päällä?
Onkohan meissä jotain vikaa kun ei koskaan ole tarvinnu repiä niitä vaatteita toisen päältä??? Ja eteiseen asti ei koskaan ole posteja meille kannettu. =)
Tokikin kaipaan sitä spontaania toimintaa eikä lapsiperheen minuutilleen aikataulutettua "kyllä rakas haluan sua sitten illalla kun lapset nukkuvat" meininkiä.
15v. yhdessä
kyllä kaipaan. Enkä usko että kipinä tulee enää koskaan roihahtamaan... :( Päinvastoin...
Ja näin ollen tulee välillä mieleen, että tätäkö se sitten on koko loppuelämä... lasten takia toki koitan jaksaa.
Naimisissa oltu 10 vuotta ja kaksi pientä lasta löytyy. Lapset telkkaria tölläämään ja sitten vain kimppuun! =)
uusia kokeiluja. Tuntuu, että nyt 20v yhdessäolon jälkeen seksi sen kuin paranee. On tullut rohkeutta heittäytyä täysillä leikkiin. Lapsetkin ovat jo 8 ja 11v. Makuuhuoneen oven saa lukkoon!!!! Minusta on tullut tosi villi sängyssä ja mieheni tuntuu tykkäävän.
naapurin komistuksesta. Varmaan se tällaista viimeisillään raskaana olevaa, kulahtanutta kotiäitiä vilkaisisikaan...
Niin kovasti, että hommasin rakastajan, jonka kanssa saan kokea kaiken uudestaan. Tää on hienoa!
...kipinää, joka sai teidät aikoinaan riisumaan toisenne sillä sekunnilla, kun ovi takananne sulkeutui? Käymään toistenne kimppuun jo hississä? Antautumaan intohimolle siinnä eteisen lattialla postien päällä?
ollut missään suhteessa koskaan tuommoista.
Tämä on järkiliitto, siksi tämä kestää. Perustana on ihan jotain muuta kuin pikapano Hesarin päällä.
ja se on eletty. Sitäpaitsi jos antautuisin eteisessä postien päällä niin tarvitsisin piipaa-autokyydin polille... ei vanha enää taivu missä vaan ;)