Hyvät vanhemmat: Älkää jättäkö pieniä lapsia ulkoilemaan keskenään

kanssa vastavuoroisuus ei onnistu. Jos on kovin erilaiset elämäntilanteet ei myöskään. Taidankin olla aika onnekas täällä:) En tiedä voisko oikeesti jonkunlainen systeemi onnistua, jos sitä ehdottais? Vaikka suomalainen mieluummin jurmottaa yksin ja ajattelee pahaa naapurista, niin oikeesti toimiva yhteistyö lisää elämänlaatua- ja voihan sopia selvät säännöt ja rajat miten homma toimii. Lapset hyötyvät valtavasti aikuisten keskinäisistä hyvistä suhteista.

ip-kerho auki klo 17 asti tarv. Itse en tarvitse noin pitkään avoinna olevaa...

t.ap

joustaa tällaisissa tilanteissa. Suomalaista viedään työnantajan puolelta välillä, kuin pässiä narusta. Ja useinhan on epätodennäköistä, että molemmilla vanhemmilla olisi sellainen työaika, ettei se onnistu. ap

pienen koululaisen tuntimäärä on noin 20, ja ekan luokan jälkeen ip-kerho ei Helsingissä ole mahdollinen eli harvalla on työnantajat niin joustavia - tai edes työpaikan työajat mahdollistavia - siihen, että lapsi viedään viikottain joku aamu kymmeneksi kouluun ja haetaan parina päivänä jo puolenpäivän jälkeen? Ja edelleen, oma työaikani joustaa, mutta se on HARVINAISTA.

Meille ainakin kerrottiin, että täällä päin kaikki ekaluokkalaiset saavat ip-kerhosta paikan. Koulu alkaa lisäksi aamuisin klo 8 vanhempien työn vuoksi, ei suinkaan klo 10.00 t.ap

ja ainakaan meillä Helsingissä ei ala koulupäivät ekalla kasilta joka päivä.

Mutta ongelmahan ei olekaan tuo eppuluokka, jolloin on ip-kerho, vaan sen jälkeen! Vuosi eskarista vain aamujen sumpliminen ja sen jälkeen out of africa ;)

ip-kerho auki klo 17 asti tarv. Itse en tarvitse noin pitkään avoinna olevaa... t.ap

jaetaan kahteen ryhmään, esim lukutaidon tai taidottomuuden perusteella, jollloin osa menee klo 8 ja opel on siis puol luokkaa opetettavana ja toinen puoli tulee klo 10 jolloin alkaa yhteiset aineet kuvis musa sun muu ja ne jotka tuli myöhempään pääsee pois myöhempää

joka päivä ei tietenkäs näin mut voi olla useampikin myöhempään meno

eikä vantaallakaan jokaiselle ole iltapäiväpaikkaa

valitettavasti

Riippuu asuinpaikasta. Täällä päin myös toiselle vuodelle suurinosa saa paikan/eniten tarvitsevat. Mene ja tiedä, mitä se sitten tarkoittaa.

t.ap

ip-kerho auki klo 17 asti tarv. Itse en tarvitse noin pitkään avoinna olevaa... t.ap

jaetaan kahteen ryhmään, esim lukutaidon tai taidottomuuden perusteella, jollloin osa menee klo 8 ja opel on siis puol luokkaa opetettavana ja toinen puoli tulee klo 10 jolloin alkaa yhteiset aineet kuvis musa sun muu ja ne jotka tuli myöhempään pääsee pois myöhempää

joka päivä ei tietenkäs näin mut voi olla useampikin myöhempään meno

eikä vantaallakaan jokaiselle ole iltapäiväpaikkaa

valitettavasti

Tästä kysyttiin tutustuessa kouluun ja meillä käytäntönä on todellakin se, että aloitetaan klo 8 ja ne erilliset tunnit ovat mieluiten iltapäivästä, eli jonain toisena päivänä sitten toinen osa porukasta on pidempään eli klo 14 saakka.

t.ap

Riippuu asuinpaikasta. Täällä päin myös toiselle vuodelle suurinosa saa paikan/eniten tarvitsevat. Mene ja tiedä, mitä se sitten tarkoittaa. t.ap

lapseni aloittaa syksyllä koulun ja olen ainakin koko vuoden kotona siis vuoden 2012

Riippuu asuinpaikasta. Täällä päin myös toiselle vuodelle suurinosa saa paikan/eniten tarvitsevat. Mene ja tiedä, mitä se sitten tarkoittaa. t.ap

lapseni aloittaa syksyllä koulun ja olen ainakin koko vuoden kotona siis vuoden 2012

Me kaikki ei ja meidän alle 3 lk valitettavasti häiritsee sun elämääsi. Ja edelleenkään, et tietenkään ole heistä vastuussa, eli relaa hiukan!

Meillä lapset täyttävät loppukesällä 7, 4 ja 2 vuotta, eikä yksikään lapsista ulkoile omalla pihalla (omakotitalo) yksin. Ensinnäkään vanhin lapsista ei uskalla pihalla olla puolta minuuttua pidempään yksin esim tilanteessa kun ollaan lähdössä jonnekin ja saa luvan mennä edeltä autolle odottamaan, toiseksi mä en uskaltasi kahta vanhempaa tuohon yksin edes päästää, koska sattavat tippua kiipeilytelineestä, juosta tielle, kaatua, tapella, loukata leikkimökissä tai panikoitua esim. ampiaisesta ja kolmanneksi, mun mielestä noinkin pienten lasten ei vielä tarvitse osata olla niin isoja, että ilman valvontaa pärjäisivät.

Öhä??

Et päästä kuusi-seitsemänvuotiasta yksin omakotitalon pihalle? Mitenkähän minusta tuli aikuinen, kun seitsemänvuotiaana paitsi leikin ulkona, myös heräsin aamulla vanhempien puhelinsoittoon ja lähdin ihan itse kouluun?

siivotaan, lapset menevät mummolaan tai mies ulkoilee niiden kanssa kun äiti siivoaa. Jos ei ole miestä ja mummolaa, tunketaan parivuotiaat yksin ulos.



Mitähän traumoja meidän lapset sai kun joutuivat ihan pienestä asti siivoamaan äidin kanssa. Rättiä raahasi jo 1v ja parivuotias pölyhuiskalla huiskutteli iloisesti toista nurkkaa. Kun oli siivottu, mentiin yhdessä ulos.

äiti x5

Eli vessaan pääsee omaan kotiin ja pihasta eivät lähde mihinkään (2x4v), mutta kuitenkin tarkistan ikkunoista välillä, että ovat tallella. Ja yleensä ikkunat on auki, että myös kuulen heidät. Ja toinen tulee heti sanomaan, jos toisella on jokin vikana. Jos mun pitäisi mukaan mennä, niin eivätpä pääsisi ulos juuri koskaan. Mulla on myös vauva (ja koululainen) ja kädet niin täynnä töitä sisätiloissakin, että hyvä jos istahtaa kerkeän kerran päivässä. Olin ehkä ap:n kanssa samaa mieltä, kun minulla oli vain yksi lapsi, mutta kummasti sitä on pakko joustaa, että asiat tulisi tehtyä (edes puoliksi).

Olisko kannattanut miettiä sen viimeisen lapsen tekoa, kun ei sitten muka ehdi edellisiä hoitamaan kunnolla. Kyllä 4v on vielä pieni olemaan yksin/toisen samanikäisen kanssa ulkona.

Ne lapset on niin pienen hetken pieniä, että sen aikaa vois jättää puunaamatta koko talon joka nurkkaa joka hetki.

Itse en toivoisi, että joku tuntematon ihminen joutuisi lohduttamaan yksin itkevää pientä lasta, joka pudonnut keinusta. Kyllä elämässä aivan itsestäänkin niitä vastoinkäymisiä tulee ja on omillenikin tullut. :) Ap

Miksei "tuntematon"saisi lohduttaa toisen lasta??

Ja tuskin samassa pihapiirissä niin tuntemattomia ollaan. Mut ai niin,asutaan suomessa,naapuria ei edes tervehditä.

Minulle ihan itsestäänselvyys että jos toisen lapselle käy jotain, autan ja lohdutan tietenkin.

Vttu mitä urpoja olette!

Jos jonkun lapsi ulkoilee yksin, en käännä selkääni, niinkuin joku tossa sanoi. Ei se nyt niin vaikeeta ole olla inhimillinen IHMINEN.

eli jos pihassa on lapsi, jolla ei ole vanhempaa paikalla ja joka tarvitsee apua, niin soitan sosiaalipäivystykseen ja kysyn, mitä tehdä, kun tässä on noin 3v lapsi yksin pihassa, vanhempia tai hoitajaa ei näy ja kaikesta päätellen kaikki ei nyt ole hyvin. Olen saanut joka kerta hyvät ohjeet ja paikalle on myös tullut apua (tosin ei aina ajoissa, joskus vanhempi on paikalle ilmestynyt ennen kuin sossu). En ole pihan ilmainen hoitotäti, jonka oletetaan kasvattavan lapsia "ikänsä mukaisesti". Olen pihassa vain omien lasten takia, en katsomassa muiden perään. Pari viikkoa sitten käänsin selkäni, kun muutama 4-5v poistui pihasta vanhempien tietämättä. Jos heidän henkensä ei kiinnosta vanhempia, niin ei kiinnosta minuakaan. Minä sidon lapseni kengännauhoja, en katsele ympärilleni. Ihan oikeasti: se pihassa oleva aikuinen ei ole "koko kylä, joka kasvatttaa", niin kivaa kun se muiden mielestä olisikin.

Meillä pihapiirissä myös perhe, joka hoidattaa lapsensa muilla!

alle kouluikäisen päästänyt yksin pihalle, koska tiedän siellä olevan aina jotain aikuisia, jotka lapsesta huolehtii jos tarve on.

eikö teidän pienet lapset kaipaa vanhempia leikin yleisöksi? Tai kaipaa vanhempien seuraa? Kun yleensä perheissä on se tilanne, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat töissä. Sitten vapaa-aikakin vietetään erillään?

Päästänkö nyt kesällä lapsen mielestäni turvalliselle sisäpihalle tuttujen naapurin lasten kanssa vai vaadinko sisälläoloa pienessä asunnossa siivotessani ja tehdessäni ruokaa jne. Olen totaali-YH ja miettinyt näitä asioita paljonkin. Lapseni joutuu pakostakin osallistumaan kotitöihin tai vaihtoehtoisesti leikkimään itsekseen. Vertailukohtana olevassa yhden lapsen ydinperheessä siivoukset hoidetaan toisen vanhemman pitäessä seuraa lapselle jne. Viikottain ei kai suurempi ongelma, mutta isommat siivoukset ystäväperhe hoitaa ulkoistamalla lapsen isovanhemmille. Itse käytän tukiverkostoni hoitoapua lähinnä omiin menoihini (teatteri, työpaikan iltaohjelmat jne...), paha minä... Koetteko siis oiekasti, että lapsen ulkonaolo on ulkoistusta lastenhoidosta, jos sinä aikana hoidan monta kotityötä nopeammin ja sen jälkeen ehdin vaikka pelata tai luke lapseni kanssa? Ja lapsi on (riskeistä huolimatta) nauttinut pyöräilystä ja palloilusta kerrostalon pihalla? Lapsi 4v.

sinä imuroit kotona ja lapsesi kaatuu keinussa ja naapurin äiti hoitaan. Kyllä tässä yhtälössä nyt joku on pielessä. Todella luotat siihen, että joku muu huolehtii lapsestasi, kun sinä siivoat kotia.

"Muiden lasten kanssa". Ei muita vanhempia ;)

Yleensä siis sovin toki, että joku vanhempi katsoo tunnin pihalla (1krt/viikko) ja joskus annan leikkiä muiden lasten kanssa pihalla ilman vanhempia (pari krt/kk).

Oman viestini ydin oli eri (eikä varmasti sovi tähän ketjuun): Kun te siivoatte enemmän tms., ukoistatteko ystävieni lailla lapset hoitoon? Kun teette viikkosiivousta hoitaako toinen vanhempi siellä ulkona lasta? Kun käyt kaupassa, onko toinen vanhempi lapsen kanssa kotona? >>> Onko lapsesi koskaan ilman sitä aikuisleikkiseuraa ja yleisöä, mitä jossain viestissä perättiin? Ja onko se loppupeleissä lapsesi parhaaksi...?

Yritin tarkoittaa niin, että jos ensin lapset on päiväkodissa koko päivän ja sitten kotiin tultua heidät laitetaan keskenään ulos, niin koskas sitten on se perheen yhteinen aika?

Meidän entisessä asuinpaikassa oli juuri tuo henki ja kyllä siellä se aikuisen kaipuu oli iso. Kun lapset olivat kiipeilytelineellä tai keinussa tekemässä temppujaan, niin omien vanhempien puutteessa sitten naapurin tädin huomiokin kelpasi. Lapset kaipasivat aikuisen huomiota, kotoaan eivät ilmeisesti saaneet sitä enää päiväkotipäivän jälkeen.

Me asutaan myöskin nykyisin vanhassa esikaupungissa Helsingissä eikä täällä alle 6-vuotiaat ulkoile yksin. Naapureiden kesken on niin sovittu. Sen sijaan meillä tehdään koko ajan sopimuksia, katso sinä puoli tuntia, niin minä katson sen jälkeen toiset puoli tuntia. Samoin juodaan pihakahveja termareista jne. naapureiden kesken.

Mulla on kolme lasta ja meillä muuten mukulat siivoaa yhdessä vanhempien kanssa. Ensin työ, sitten huvi.

kaksin. Ovat meidän pihassa tai lähtevät leikkipuistoon noin 300 metrin päähän. Matka on kävelytietä. Nuohan menee syksyllä jo kouluun... pakko alkaa luottamaan ja ovat fiksuja tyttöjä.

- Asutaan Helsingissä rauhallisessa lähiössä, jossa ei asu muita lapsiperheitä lähitaloissa, joten ulkoillaan talon vieressä olevassa leikkipuistossa. Siellä olen aina mukana, tai toinen vanhemmista on. Istun ja otan aurinkoa tai luen. Lapset saavat leikkiä rauhassa puistoystävien kanssa. Kuitenkin esim. riitatilanteissa olen lähellä, samoin kuin muiden lasten äidit. Joskus leikin mukana =) Kyllähän aikuinenkin tarvitsee ulkoilua (ja leikkiä?).



- Aiemmin asuttiin pihapiirissä, jonka pihalla leikkivät osa lapsista yksin - tai meidän muiden vanhempien silmien alla. Jotkut perheet laskivat alle kouluikäiset lapset pihalle. Tuloksena oli viidakonmeininkiä, jossa aluksi me, jotka paikalla olimme, yritimme toimia tuomareina. Mutta, jos ja kun, yritimme komentaa toisten lapsia, tuloksena lasten huutoa tyyliin sä et ole mun äiti, älä komenna. Ja kun yritin puhua lasten äidin kanssa, tuloksena huutoa, että kyllä lapset itse osaavat hoitaa leikkinsä, siis 4-vuotiaat. No, eivät osanneet. Lopputuloksena se, että kun se sama 4-vuotias rääkyy kiipeilytelineessä, joka aiemmin huusi että älä komenna ja jonka äiti huusi että lapset pärjäävät yksin, mietin vähän aikaa, että pelastaako lapsi vai ei... Tietenkään sitä lasta ei voinut jättää vaaratilanteeseen, inhimillisyys astuu esiin, mutta tilanteessa, josa ei ole vaaraa, jätin asian huomiotta, esim. kun alle kouluikäinen poika vetää 3-vuotiaan siskonsa hiuksista, koska tämä oli ilmeisesti sitä menoa, jota vanhemmat halusivat? Ja olisin varmaan puuttunutkin kerran tai pari, mutta kun nämä olivat jokapäiväisiä pulmatilanteita. Lopulta muutimme pois ja ongelma ikään kuin ratkesi siltä omalta osaltani, jatkuu sitten koulussa opettajan silmän alla.



- En allekirjoita joidenkin näkemyksiä siitä, että lasten pitäis päästä yksinään tutkimaan maailmaa. Lapsi voi hyvin tutkia maailmaa myös vanhempien seurassa, esim. kävellä metsässä, kaupungilla ja kaikessa siinä välillä. Uusia asioita voi tutkia, mutta kyllähän vanhempien tehtävä on esitellä maailmaa: tämä on vettä ja siihen jos hyppää, niin voi hukkua; tämä on kärpässieni, sitä ei voi syödä, koska se on myrkyllinen; tämä on risteys, ja siinä pitää aina varoa autoja, vaikka valo olisi itselle vihreä. Pitäisikö lapsen itse kantapään kautta oppia nämä?



- En myöskään ymmärrä sitä, että lasten pitää yksinään leikkiä, miksi vanhemmat eivät voi olla mukana? Tai miksi lapset eivät voi olla mukana arkiaskareissa, esim. laittamassa pyykkejä koneeseen, kuivumaan. Meillä lasten isä on sellainen energiapakkaus, että leikittää lapset väsyksiin - usein on saanut mukaan myös ne muut pihan lapset, jotka ovat hinkuneet aikuisen seuraa.



- Se, että aikuiset ovat lasten mukana ulkona, ei tarkoita sitä, että lapset eivät pääsisi tutkimaan maailmaa. Ei aikuisen tarvitse kieltää tekemästä asioita, mutta valvoa kylläkin pitää.



Ja jos aikuisella ei ole aikaa tähän, niin miksi sitten on tehnyt lapsia?

eikö teidän pienet lapset kaipaa vanhempia leikin yleisöksi? Tai kaipaa vanhempien seuraa? Kun yleensä perheissä on se tilanne, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat töissä. Sitten vapaa-aikakin vietetään erillään?

Päästänkö nyt kesällä lapsen mielestäni turvalliselle sisäpihalle tuttujen naapurin lasten kanssa vai vaadinko sisälläoloa pienessä asunnossa siivotessani ja tehdessäni ruokaa jne.

Olen totaali-YH ja miettinyt näitä asioita paljonkin. Lapseni joutuu pakostakin osallistumaan kotitöihin tai vaihtoehtoisesti leikkimään itsekseen. Vertailukohtana olevassa yhden lapsen ydinperheessä siivoukset hoidetaan toisen vanhemman pitäessä seuraa lapselle jne.

Viikottain ei kai suurempi ongelma, mutta isommat siivoukset ystäväperhe hoitaa ulkoistamalla lapsen isovanhemmille. Itse käytän tukiverkostoni hoitoapua lähinnä omiin menoihini (teatteri, työpaikan iltaohjelmat jne...), paha minä...

Koetteko siis oiekasti, että lapsen ulkonaolo on ulkoistusta lastenhoidosta, jos sinä aikana hoidan monta kotityötä nopeammin ja sen jälkeen ehdin vaikka pelata tai luke lapseni kanssa? Ja lapsi on (riskeistä huolimatta) nauttinut pyöräilystä ja palloilusta kerrostalon pihalla?

Lapsi 4v.

Jo pienikin lapsi nauttii vanhemman kanssa tehdyistä hommista, siis niistä arkisista askareista. Hidastahan se on ja joutuu miettimään siivoamisrutiinit uusiksi. Tottakai tuon ikäinen lapsi tulee minun kanssani siivoamaan, jos vaihtoehtona olisi laittaa ulos leikkimään ilman valvontaa.

eikö teidän pienet lapset kaipaa vanhempia leikin yleisöksi? Tai kaipaa vanhempien seuraa?

Eipä toi 5v poika juurikaan kaipaa. Enemmän se kavereidensa perään kaipaa ja oli esim. pääsiäisenä aivan hajalla kun selvisi, että tarhaan pääsee vasta tiistaina. Tämä siitäkin huolimatta, että oli kaikkea kivaa puuhaa pääsiäisenä perheen kesken.

Meillä siis 5v poika ulkoilee pihalla yksin kavereiden kanssa. Meitä on tässä 3 taloa, joissa samanikäiset pojat. Asutaan päättyvän tien päässä, ei isoja autoteitä lähellä... pojat on vuorollaan aina jonkun pihassa ja me vanhemmat sitten tekstataan toisillemme, että kenen pihassa milloinkin ovat. Pojat leikkii autoilla hiekkiksellä, kerää pikkumetsässä keppejä ja leikkii jotain dinosaurusjuttuja -en todella ole se äiti, joka rämpii siellä keppimetsässä perässä. Ikkunasta toki seuraan puuhia, mutta kyllä poika kauniilla ilmalla on ollut kaksikin tuntia pihalla "itsekseen" eli aina sen perheen vanhemmat katsovat perään kenen pihalla ovat.

on saanut olla kavereiden kanssa ulkona 3- vuotiaasta lähtien, ihan yksin en päästä kun meidän terassille. Asutaan rivarissa rauhallisella alueella, ei autoteitä lähellä, näen hänet koko ajan ikkunasta.

Tulee pissalle sisälle, jos on hätä. Ja jos nyt jotain on hätänä, kaverit tai hän itse tulevat sanomaan. Ei ole koskaan poistunut pihasta kauemmas.

Varmaankin lapsesta riippuu, voiko päästää vai ei.

Jos olisi vettä lähellä, en päästäisi.

Meidän naapurustossa lähes kaikki lapset kyllä ulkoilee itsekseen.



Olen lasten kanssa toki paljon itsekin ulkona, mutta ihan koko päivää en sentään pysty.