* Tammikuun Toivotut 2012 *

TErvetuloa mukaan uudet minunkin puolestani.



En ole niinkään huolissani kivuista, kaipa ne kuuluvat asiaan. Mutta huoletstuttaa kovin tuo vuoto. Sehän oli jo loppumaan päin, mutta eilen illalla tuli taas runsaammin ja ihan verta, apua. Nyt aamulla taas vähän vähemmän. Mietin tässä et kävisinkö vielä siinä verikokeessa niin näkisin ovat arvot nousseet oikein. Ultraan vielä 1,5 viikkoa joten hermothan tässä menee.

Uskaltauduin minäkin mukaan nyt, vaikken ole aikaisemmin täällä vieraillutkaan, mutta aihe oli osuva.

Plussasin 2.5 clearbluella ja laskurin mukaan olisi la 8.1 :)

Minulla on aikaisemmasta liitosta tyttö -97 sekä poika -98 joten tämä raskaus on siis kolmas ja tulevalle isälle ensimmäinen. Ikää itselläni tulee mittariin loppuvuodesta 34v.

Kaikki on toistaiseksi mennyt hyvin lukuunottamatta kamalaa alaselkäsärkyä ja vatsannipistelyjä, mutta kuuluivat aikaisempiinkin raskauksiin joten en jaksa olla huolissani. Eka neuvolakäynti onkin sitten ensi viikolla, jänskättää kovin, sillä onhan edellisestä kuitenkin aikaa jo melkein kolmetoista vuotta...huh!!



Onnea kaikille odottajille, kyllä tämä on ihanaa aikaa!!



Niin ja tuleva synnytyssairaala on KOKS.

Täällä päiväkahvilla istuskelen, yritän oikein varastoon juoda kun tiedän ettei se kohta enää maistu.



Tosiaan vaikka jo seitsemän olenkin synnyttänyt niin en toki kenenkään onnea ja fiilistelyjä halua tainnutella enkä vähätellä:) Jokaisella on oikeus olla niin iloinen kuin on, sehän on ihana asia kun voi olla vauvasta onnellinen. Ei tässä maassa varmaan kaikki vauvat niin onnellisista lähtökohdista alkuaan saa. Doulana toki olen innokas kanssakulkemaan synnyttäjien rinnalla ja synnytysasiat ovatkin lähellä sydäntäni.



Ihan yhtä ihmeelliseltä tosiaan tuntuu odottaa kahdeksatta (oikeasti yhdeksättä) lasta. Yhden keskenmenon olen kokenut viikolla 14. Jokainen raskaus on erilainen ja ainutlaatuinen kokemus, samoin synnytys. Toki raskausviikkoja ei enää pahoinvoinnnin loppumisen jälkeen tahdo muistaa niin hyvin kuin ensimmäisen kohdalla, mutta sillähän ei ole niin merkitystä.



Moni on todella huolissaan kaikenlaisista vihlomisista ja nippailuista. Uskon, että ne kuuluvat asiaan. Sanotaan, että kohdunulkoisesta raskaudesta ei voi erehtyä, kun siinä kipu yltyy sietämättömäksi. Muut kuuluu todennäköisesti asiaan niin kauan kun suurempaa vuotoa ei ole. Ja sekin on ihan normaalia, ettei niitä tuntemuksia ole:) Niitä ehtii vielä tulla!



JOtkut puhuivat liikunnasta muistaakseni. Itsekin olen yrittänyt pitää pyöräilystä kiinni ja sanoinkin jo miehelleni, että aja minut ulos ja liikkeelle vaikka tekisi kuinka pahaa. Tiedän, että paikan vaihdos ja liikkeelle lähtö tekee hyvää silloinkin kun oksennus on ajatuksissa 24h.

Asumme maalla ja täällä on ihania pieniä teitä joita on mukava rauhassa polkea. Minulla on tavoitteena ajaa 100 km kuukaudessa kesäisin. Saa nähdä miten kesäkuun käy, kun silloin tulee pahin väsy/pahoinvointi vaihe. Ihanaa, että sitten heinäkuussa voi jo nauttia kesästä täysillä, jos paha olo helpottaa.



Evelina: jos tuntuu, ettei kertakaikkiaan pysty olemaan hermojen kanssa, niin käy ihmeessä kokeissa. Yleensä mielestäni aika helposti niihin pääsee. Toki joillakin on paljonkin ja pitkään vuotoa ja kaikki on silti hyvin, mutta onhan se rankkaa henkisesti.



Nyt tuli taas tuhlattua palstatilaa yli äyräiden, jätetään sitä muillekin. Kertokaahan kuulumisia ja tuntemuksia, niitä on kiva lukea. Paitsi, että eihän näin ihanilla ilmoilla oikein malta istua koneella.



Toivotaan, että kaikki pysyy onnellisesti matkassa.



omenankukka

Mulla ei ole pahoinvointi ole oksentamiseen asti edennyt, mutta jatkuvasti on inhottava olo. Ajatuskin syömisestä kuvottaa, ja olo tietysti vaan huononee jos ei mitään syö. Olen löytänyt ratkaisun pakastetuista viinirypäleistä! Auttaa mulla huonoon oloon ja voisinkin napsia napsia ihan koko ajan, nam! ;)

...vaikkei mitään asiaa :)

Kiva käydä tsekkaamassa ihmisten kuulumisia.



Kolmen @idille on pitänyt jo aiemmin kirjoittaa, että jo on pöljiä kommentteja ollut sun kavereilla, jos ovat kolmatta lasta kauhistelleet! Ymmärtäähän sen nyt sitten, jos ei tee tästä neljännestä mieli kertoa. Buu mitä tyyppejä!



...Vaikka aika useinhan ihmiset päästelee sammakoita suustaan sen kummemmin niitä ajattelematta tai tarkoittamatta. Itselläkin on taipumusta kertoa vitsillä asioita, joista ihmiset ei sitten tajua että yritin vain olla hauska - ei kovin onnistunutta huumoria siis... Anteeksipyyntöönhän siinä sitten päädytään, toivotaan sun kavereilta samanlaista viisautta!



Evikselle tsemppiä! Pelottavia tuollaiset vuodot, vaikka ne on kai aika yleisiä ja vaarattomia. Mee vaan sinne labraan mielenrauhaa hakemaan!



ON:

Ei tosiaan mitään uutta. Yhtä hermoheikko kuin aiemminkin :D

Tänä aamuna ällötti ihan hippasen, meni ohi kun söi aamupalan. Ei kovin vahva merkki, mutta tässä hulluudessa kaikki lasketaan... :)





*muoks*

Piti vielä tulla lisäämään, että ihan paras nimimerkki sulla Käpyhippi! :D

Aikani kuluksi lisäsin iät esittelylistaan.



Ja tosiaan, mitään tietoja (ikä, synnäri jne) ei tietenkään tarvi kertoa, jos se ei tunnu hyvältä.



Tai voi olla ovela ja antaa väärät, hah!

(Mainitsinko jo tän mun loisteliaan huumorin...)

Hillitkää, jos menen hippeilyssäni ihan liian pitkälle ;) Mun pitää vielä vähän seurailla, että opin hahmottamaan kaikki tyypit, mutta onpa mukavaa, kun on odotuskavereita!



Mä varasin tänään neuvola-ajan. Se on jo kahden viikon päästä. Täti sanoi, että rv 7 on eka käynti. Isot on jo niin isoja, etten yhtään muistanut, koska siellä aletaan ravata :) Kamala, kun mä jo nyt kustun niitä isoiksi, vaikka esikoinen vasta aloittaa koulun. Äitin vauvojahan ne on :)



Menkkajomottelu on helpottanut, mutta vihlasut on ihan kamalia. Mitä lienee kohdunkiinnikkeiden venymisiä. Meen välillä töissäkin ihan kaksinkerroin, kun ottaa niin kipeetä. Paha olo on ja sisulla pitää syödä, kun niin yököttää. Okentaa ei ole onneksi vielä tarvinnut. *kop kop*



Ja ikää siis mulla 30 vuotta ja todennäköisesti sairaalana on KOS.



Tulipa taas juttua :) Nyt on pakko välillä tehdä vähän töitä tai muuten joku alkaa ihmetellä...

Lämpimästi tervetuloa kaikille uusille plussanneille! Kyllä menee minullakin hetki tässä että "pääsee sisälle" siihen että kuka täällä on kukakin jne. Mutta eiköhän me tutustuta tässä loppuvuoden aikana. :)



Oletteko huomanneet mielialoissanne muutoksia? Minusta tuntuu että mulla menee tosi herkästi hermot esikoisen kanssa, ja vaikka osaan kyllä olla räyhäämättä lapselle niin itseä ärsyttää ihan hirveästi kun vähän väliä palaa pinna.



Olen ollut tämän viikkoa myös jotenkin väsynyt ja "veltto", mitään ei huvita tehdä. Toivottavasti tämä tästä.



Kuitenkin em. asioista huolimatta olen todella hyvällä mielellä tästä raskaudesta, ja olen onneksi onnistunut hiukan rauhoittumaan sikäli, ettei enää niin kovasti pelota tuulimunat tai muut. Jotenkin tuntuu että kaikki on ihan hyvin. :)



Rauhallista viikonlopun alkua kaikille! :)



Trix 5+6

En ole kerinnyt kirjoittelemaan oikaestaan yhtään ja lukenutkin vain ohimennen, joten kommentoin juttujanne myöhemmin.



Minä viimeksi taisin sanoa että olen huolissani kun ei ole pahoinvointia niinkuin kakkosen odotuksessa....noh...nythän se alkoi. ja tulikin rytinällä. Ei tod mitään pientä kuvotusta vaan oksetusta 24h vrk. otimpa taas käyttöön rannekkeet niistä kyllä on hieman hyötyä, mutta niitä pitää pitää kokoajan. Oiskohan kellään mitään muuta kikka kolmosta tähän pahonvointiin.



Mulla on ultra 23.5 sitä odotan niin innolla että tekisi mieloi aikastaa sitä. kakkosesta kävin 5+6 ja silloin näkyi sykkeet hienosti. olisikohan 6+5 liian aikasta...mulla siis silloin 23.5 olisi 7+1 haluisin niin vaan ennen viikonloppua käydä sielä.



Hermooista joku puhui....ihan sama homma täälä, mä hermostun lapsille ja miehelle....harmittaa itteänikin oikein tällänen, ehkä se helpottaa ajan kanssa.



Oon kerinnyt jo miettimään ratas hankintoja. Vieläköhän sitä tarvitsee sisarusrattaat. tykkään mennä paljon päivisin ja toi kakkonenhan on tammikuussa 2.5v ja erittäin vilkas, HUOM painotus sanalla ERITTÄIN!!!! eihän se missään laudoilla pysy.



MInäpä ajattelin nyt ottaa unoset ja sen jälkeen pakata pojan pyörän taakse ja suunnata nokan kohti anoppilaa....



mukavaa viikonloppua



ps niin tervetuloa uusille ja toivon kovasti kaikille tarrasukkia!!!!!

Itselläkin jäänyt täällä käynnit aika vähälle. Mutta aina kun muistan ja ehdin, niin...



Ai niin, mulla on ikää piakoin 26. Synnäriä en kerro ;). Laskettu aika olisi ilmeisesti 11.1.2012.



Edelleen oon ollut aika varovainen tästä plussan tuomasta ilosta. En ymmärrä, mutta mulla on vaan sellanen negatiivinen fiilis, ettei mee hyvin. Nippailuja on kyllä ollut ja aika ajoin vähä ällötyksiä + hajuaisti on voimistunut. Toisaalta, hermoilin mä esikoisen odotuksessakin melkein puoliväliin saakka :D. Ehkä mä oon vaan tällänen :).



Mutta kaikille toivotaan tarrasukkia matkaan todella!!! Itse pelkään eniten keskeytynyttä keskenmenoa, koska sellainen on itsellä koettu. Ehdittiin silloin käydä np-ultrassa ja kaikki oli ok, mut seuraavan kerran ei sitten enää ollutkaan :(. Se on jättänyt jotenkin kauheat traumat. Esikoisen ultrissakin aina aivan tärisin, kun niin pelkäsin, että jotain onkin tapahtunut =(. Mutta uskon kuitenkin, että kaikella on tarkoituksensa. Eli mennään päivä kerrallaan ja katsotaan, miten käy.



Viikonloppuja kaikille!

Lapsille ja miehelle. Ne on liian hitaita, kyselee tyhmiä, puhuu liikaa ja tekee mun mielestä kaiken väärin. Esikoinen oli vielä mun mukana tänään töissä ja pyysin varmaan 100 kertaa anteeksi siltä päivän aikana, kun tiuskin vaan koko ajan :( Että toivottavasti tämä helpottaa pian! Taidan olla hormooneissani ja sikaväsynyt, mutta sepä ei paljon lapsia lohduta. Mies ehkä osaa purra hammasta :)



Mulla on tissit törkeen kipeet. Isojen aikaan mulla on ollut pienemmät rinnat, enkä tiedä johtuuko siitä, mutta en muista tällaista kipua olleen ennen. Toivottavasti tämäkin helpottaa pian, koska esim. kumartuminen tekee tosi kipeetä.



Vali vali, tänään ei ole mikää paras päivä. Tsemppiä kaikille tässä aallokossa!

Hei kaikki! En ole aiemmin tänne kirjoittanut, mutta nyt on sellainen tilanne että halkean onnesta ja pakko kertoa jollekin, siis tein tänään Apteekin oman raskaustestin ja sain positiivisen. Tämä oli siis niin odotettu ja toivottu uutinen :) olen ihan muissa maailmoissa, pää pyörällä onnesta, toivottavasti tulos oli oikein kun ostin vain yhden testin ja viime tiistaina (kp 27/28-29) tein Predictor earlyn joka näytti selkeää negaa. Nyt tänään tein siis sen apteekin testin ja siihen tuli heti vahvat kaksi viivaa :))))) Käyn vielä huomenna varmuuden vuoksi ostamassa toisen tai kolmannenkin testin.. Itsestäni sen verran että olen 31v. ja ensimmäinen lapsi

"Mukava" kuulla etten ole yksin hiekkoine hermoineni.



mamaks: jos saa kaksi selkeää viivaa testiajan puitteissa niin ei siinä enää mitään varmistusta tarvita, sillä väärää plussaa ei ole mahdollista tulla. :) Joten onneksi olkoon ja tervetuloa joukkoon! :)



Suomen eilinen peli oli melko jännä ja oikeasti jopa oikein hyvää kiekkoa mitä oli mukava katsella. Voi olla että halkean jännityksestä sunnuntaina. Apuva! :)



Nyt esikoisen kanssa vauvauintiin.



Trix rv 6

Heippa! Olen 21v tyttö, kaksi viivaa sieltä tuli tiistaina joka tuli todellisena yllätyksenä. (Kuukautiset ei tod. säännölliset, 1 terolut kuuri juuri lopetettu) Mutta onnellinen olen!! :) Tätä on odotettu kyllä jo pitkään, ja melkein vaivuttiin jo epätoivoon. Ensi viikolla olisi neuvolakäynti, siellä varmaan kertoovat tarkemmin, mutta laskurin mukaan LA olisi 8.1.2012 :)

just kun ajattelin, että vuoto on loppu niin oon alkanut vuotaa uudelleen ja nyt ihan kirkasta verta. Mahakipu on aika kova, joten taitaapa mennä just kesken. Soitin jo NKL:n päivystykseen kun mun edellinen oli kohdunulkoinen, mutta käskivät vielä seurata tilannetta. Jos kipu yltyy sietämättömäksi tai on selkeesti jommalla kummalla puolella niin sitten voi sinne mennä. No, mulla kyllä juilii enempi oikeaa puolta, mutta välillä myös vasuria. viimeks ei ollut kipuja ollenkaan vaikka alkio oli vasurissa. Huoh, en kestä tätä. ja nyt ei pääse terveysasemalle verikokeeseenkaan. No, ei auta kuin lepäillä ja toivoa parasta.

kuulostaa pahalle mutta älä vielä heitä kirvestä kaivoon! Toivotaan nyt vaan lujasti että pikkunen jaksaa pitää kiinni. Hurjasti tsemppiä ja lohtua ja lepäile nyt vaan...



Äh palailen myöhemmin pitää mennä nyt :)

Hei vaan kaikille!

Varovaisesti uskaltaudun mukaan. Hermoja raastavaa kyllä tämä alkuraskaus. Vajaa viikko sitten tein raskaustestin, jossa haalea, mutta selkeä viiva. Sen jälkeen testejä on sitten tehty useampia, jotenkin ei vain tahdo uskoa tätä todeksi. Olen 29 ja miehen kanssa yritystä takana jo kolmatta vuotta. Esikoinen meillä siis toiveissa. Nyt sitten luomuplussa, vaikka en edes ovuloinut viime kierrossa testien mukaan. Olen todella onnellinen ja mieheni myös, kuitenkin pelottaa hirmuisesti, ettei kaikki mene niin kuin pitää. Täytyy vain toivoa parasta. Oireina tähän mennessä todella arat rinnat ja pienet vihlaisut alavatsassa esimerkiksi nopeasti ylösnoustessa. Laskettu aika olisi todennäköisimmin tammikuun puolen välin tienoilla. Kiertoni on ollut aina hyvin epäsäännöllinen, joten saavat neuvolassa sitten pähkäillä viisaampina tarkempaa laskettua aikaa.



evelina: Voimia sinulle, toivottavasti pelko on aiheeton.

ja Femme tervetuloa.



Vuoto on onneksi nyt vähentynyt, vain pyykiessä tulee, mutta vatsaan koskee melkeimpä kovempaa kuin mekkakivuissa. Mutta saman kaltaista. Ei onneksi kovia kramppeja eikä klönttejä ole ainakaan vielä tullut. pieni mahku tietty on että jos toinen niistä pupusista ei vaan jaksanut elää ja toinen vielä sinnittelisi. Harmi kun en mitään voi tehdä asiaan eteen muuta kuin lepäillä. Levätessä sattuu kyllä vähän enempi joten helpompi olla kun vähän puuhastelen jotain. Ajattelin aamulla kokeilla cb:n viikkonäytöllisellä josko näyttäis vielä rv 5 tai jopa 6. Maanantaina testasin sillä viimeksi ja näytti tuon rv 5 mikä onkin totta. eli jos olisi nyt mennyt kesken niin ei se testi ainakaan enää voi rv 6 näyttää. Maanantaina voisin sitten mennä verikokeseen varmuuden vuoksi. ultrahan on varattu vasta viikon päähän ja saas nähdä pääsenkö siihen ollenkaan. Huh, ei ois pitänyt ostaa niitä kahta pikku nuttua kirpparilta, taitaa todella tuoda huonoa onnea jos ostaa jotain etukäteen...

Tsemppiä kaikille ja toivottavasti teillä matkustajat pysyy kyydissä

Nyt mäkin jaksan taas kirjotella..mulla tänään kuusi viikkoa vissii täynnä.Oon viime päivät kärsinyt todella kovista mahakivuista (verta ei ole ollu)js särkylääkkeitä popsinu.Tarjosin itteeni jo sairaalaanki näytille, mut eivät huolineet..no onneks eilinen ja tää päivä olleet jo ihan normaaleja.:) Olokin siis parempi, mut pahaolo ja aivan kamala väsymys painaa!

Eilen juhlittiin esikoisemme 3 vee synttäreitä ja ne ei ollu mitkään ihan pienet juhlat..mut onneks niistäki hengis selvittii!:)

Maha on koko ajan niiiin turvonnu ja iso pömppö et oon pitäny jo vanhoja mammahousuja (ei yhtää isoja)ja mun on jo oikeesti mietittävä millä masua peittää ettei kukaan alkais viel kyseleen..

On täs tullu mieleen et mitä jos siellä masussa onkin kaks..oishan se jännää, mut ei kovin suotavaa (meillä kun jo kaksi alle 4 vuotiasta sillo ku vauvat sit syntyis..).No mut tietenkin olen kiitollinen ja onnellinen vaikka siellä olisi kolmoset!:)

Pirpana78: Mietit kaksosten rattaitten ostoa..suosittelen!!Meillä ollu tosi kovassa käytössä ja meidänkin poika sieltä vilkkaammasta päästä!;)Ja mäkin kun tykkään mennä! Saa nähä et miten sitä sit mennää kolmen kaa..(tai neljän..)

Evelina: Voimia sulle ja toiv.kaikki masussa hyvin!!Itseänikin nuo kovat mahankoskut on huolettaneet! Ensin aattelin et odotan sinne np-ultraan, mut nyt varasinkin ajan jo yksityiselle varhaisultraan ja aika onneks jo tiistaina!

Tulihan tarinaa, nyt lähen ottaan pienet torkut jotta jaksaa juosta taas illan kahen vilpertin perässä!:)

Täälläki on tiettyä "itseensäkäpertymistä" havaittavissa; että mun täytyy ajatella vauvan parasta...! Tulee tiuskittua läheisille, väsyttää normaalia enemmän ja yöt on jo huonounisempia, samoin vähänväliä on nälkä! Muuten on aika oireetonta, vaikka kyllä kai raskaus muistutteleeki itestään kokoajan jonkinlaisin nipsasuin, mut ei mitään dramaattista. Oon ihan tyytyväinen tähän oireettomuuteen, ku tietää mikä hormonimyrsky on vielä edessä! Nytki jo huomaa herkistyvänsä jostain tosi vähäpätösestä, varsinki jos se liittyy lapsiin!