Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä olette 17-vuotiaan tytön ja 23-vuotiaan miehen suhteesta?
28.04.2011 |
Kommentit (64)
Jatkoa vielä 47 kirjoitukseeni. Olin itse silloin amiskassa ja mies töissä. Viikot asuin koululla ja viikonloput mieheni kanssa.
En suosittele ap:tä menemään väliin koska itse seurustelin tätä suhdetta aiemmin 3 vuotta sellaisen miehen kanssa joka oli 4 vuotta minua vanhempi. Vanhempani vastustivat mutta juuri sen takia olimme oikeastaan yhdessä että halusimme näyttää että olemme yhdessä vaikka mitä tapahtuisi. Jos vanhempamme eivät olisi tulleet väliin olisimme eronneet jo huomattavasti aiemmin. Ainakin uskoisin näin jälkikäteen.
Aloit siis 15-vuotiaana lapsena seurustelemaan 28v miehen kanssa (jolla sinua itseäsi 7v nuorempi tytär) MUTTA olit kerennyt jo ennen tätä suhdetta seurustella 3vuotta itseäsi 4vuotta vanhemman pojan kanssa??? Aloit 12-vuotiaana seurustelemaan 16-vuotiaan kanssa?
Mitähän tuohon nyt sanoisi..Yhteiskuntaluokittelu on ikävää ja white trash-ilmaisukin on ala-arvoinen.. Mutta mutta..Muuta ei nyt valitettavasti tule mieleen.:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
just sellanen perus "corollateini" eli istuskellut "komeiden" miesten "hienojen" autojen kyydissä ja saanut heiltä "pientä" vastapalvelusta vastaan kaljaa ja sätkävehkeet.
.. kenen kanssa saavat seurustella. Hah
Antaisitteko omien lastenne seurustella alaikäisinä viisikymppisten ja 30-vuotiaiden perheenisien kanssa. Käsi pystyyn kuinka moni antaisi.
.. kenen kanssa saavat seurustella. Hah
Antaisitteko omien lastenne seurustella alaikäisinä viisikymppisten ja 30-vuotiaiden perheenisien kanssa. Käsi pystyyn kuinka moni antaisi.
Mutta jos olisin alaikäisenä alkanut itseäni 10v vanhemman aikuisen miehen kanssa niin olisi muuten isäni käynyt "puhuttelemassa" miestä. Ja sen tiedän, että sen jälkeen ei olisi mies uskaltanut muhun olla missään yhteydessä.
Toiset vanhemmat huolehtivat lapsistaan oikeasti eivätkä nosta heti käsiään pystyyn kun jotain tapahtuu. Mikäs siinä, jos on OK et omaa lasta käytetään seksuaalisesti hyväksi.
Minusta tuo on tosi iljettävää, miksi mies haluaa olla lapsen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo on tosi iljettävää, miksi mies haluaa olla lapsen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niink kokemusta karttuu turvallisesti. Tyttärellesi sopisi hyvin 13-15 vuotias poikaystävä. Ei aikuinen.
niink kokemusta karttuu turvallisesti. Tyttärellesi sopisi hyvin 13-15 vuotias poikaystävä. Ei aikuinen.
Tyttö täyttää mahdollisesti tänä- tai ensivuonna 18? Sinun mielestäsi suhde 13-vuotiaaseen olisi enemmän tasapainoinen? :D
HAHAHAHHA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niink kokemusta karttuu turvallisesti. Tyttärellesi sopisi hyvin 13-15 vuotias poikaystävä. Ei aikuinen.
Tyttö täyttää mahdollisesti tänä- tai ensivuonna 18? Sinun mielestäsi suhde 13-vuotiaaseen olisi enemmän tasapainoinen? :D
HAHAHAHHA!
Olisi, ainakaan poika ei hyväksikäyttäisi tyttöä.
Minusta tuo on tosi iljettävää, miksi mies haluaa olla lapsen kanssa?
Meillä on mieheni kanssa sama ikäero ja tuossa iässä asuttiin yhdessä ja suunniteltiin lasta. Joka syntyikin ollessani 18 ja on nyt 3 vuotias.
Hyvin monet tytöt ovat tuossa iässä jo paljon aikuismaisempia kuin ikänsä. 17v poika ja 23v nainen olisi ihan eri asia kuin toisinpäin. Itse olin silloin jo valmis tulemaan äidiksi ja perustamaan perheen, olin asunut jo 2 vuotta poissa kotoani, 700km päässä opiskelemassa. Olin siis itsenäinen ja aikuinen.
Tässä kannattaa katsoa muuta kuin ikää. Iso osa tuon (23v) ikäisistä miehistä on vielä ihan lapsia, jopa paljon lapsellisempia kuin 17 vuotiaat tytöt. Jos ap:n tyttö on siis lapsellinen niin voi hyvin olla että niin on se hänen miehensäkin. Näin´ollen kaikki ok. En usko että he edes seurustelisivat jos olisivat eri tasolla henkissti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin jos lapsesi on lapsellinen niin sitten ehkä ei. Itse seurustelin nuorena aina itseäni vanhempien miesten kanssa. Nykyisen mieheni tapasin 19 vuotiaana jolloin mieheni oli 30. 12 vuotta ollaan oltu yhdessä, nykyään naimisissa ja 4 lasta, mutta minä kyllä olin ikäistäni kypsempi silloin nuorena.
Niin moni tyttö muuttaa heti ensimmäisen poikaystävänsä kämppään ja alkaa leikkimään kotia. Tuossa mielessä se nuorempi poikaystävä olisi paljoon parempi vaihtoehto. Voisi harjoitella vastoon ottamista myös miehestä eli pojasta.
Todella moni nainen sysää kaiken vastuun miehen harteille. Sitten ihmetellään, kun mies vei mahdollisuuden toteuttaa ne elämänsä haaveet.
Kakku on valmis kun tehdään ne lapset parikymppisenä ja erotaan viimeistään kymmenen vuoden päästä. Ehkä se 13 vuotias Tero olisikin ollut parempi vaihtoehto sille "kotileikille".
Olen sitä mieltä ettei mitään seurusteluja tuossa vaiheessa. Seksiä toki voi kokeilla, ei silti aikuisten miesten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin moni tyttö muuttaa heti ensimmäisen poikaystävänsä kämppään ja alkaa leikkimään kotia. Tuossa mielessä se nuorempi poikaystävä olisi paljoon parempi vaihtoehto. Voisi harjoitella vastoon ottamista myös miehestä eli pojasta.
Todella moni nainen sysää kaiken vastuun miehen harteille. Sitten ihmetellään, kun mies vei mahdollisuuden toteuttaa ne elämänsä haaveet.
Kakku on valmis kun tehdään ne lapset parikymppisenä ja erotaan viimeistään kymmenen vuoden päästä. Ehkä se 13 vuotias Tero olisikin ollut parempi vaihtoehto sille "kotileikille".
Olen sitä mieltä ettei mitään seurusteluja tuossa vaiheessa. Seksiä toki voi kokeilla, ei silti aikuisten miesten kanssa.
Kokeilisi sitä yksineloa vähintään viisi vuotta. Opiskelisi ja kävisi töissä. Sitten vasta vakavampi parisuhde eli muutto yhteen. Suomi on pullollaan miesten harteilla lepääviä naisia.
mä aloin seurustella 17 vuotiaana 32 miehen kanssa, joka oli 2 lapsen lähi-isä! oltiin yhdessä 8 vuotta.
Nyt meillä kolme lasta ja naimisissa ollaan.
Älä puutu ap asiaan. Tyttäresi tekee omat päätöksensä seurusteluihinsa liittyen.
Kyllä hän osaa erota, jos ikäero TAI jokin muu syy rupeaa vaivaamaan.
24 vuotiaan miehen kanssa. Miestä hieman arvelutti ikäero, mutta niin vain tässä on nyt tullut "leikittyä kotia" jo viisitoista vuotta saman miehen kanssa.
Ei seurustelu tarkoita, etteikö voisi kokeilla yksineloa ja ottaa itsestään vastuuta. Itse opiskelin, myös ulkomailla, ja asuin seurustelusta huolimatta vielä monta vuotta omillani ja olen ehtinyt ja saanut toteuttaa omia haaveitani opiskelusta, urasta niin paljon kuin vain olen halunnut. Ja vastuuta olen kantanut suhteessakin aina vähintään yhtä paljon kuin mies. Naimisiin menimme ja lapsi tuli vasta kun olin päälle 30-vuotias.
Olen oikein onnellinen, etten hylännyt miestä tuolloin 18-vuotiaana ikäeron vuoksi. Muuten minulla ei olisi ollut tätä elämää eikä tätä perhettä nyt päälle kolmikymppisenä.
Olen nyt lähemmäs kuuskymppinen ja olen myös aloittanut seurustelun 17 vuotiaana, itseäni 8 vuotta vanhemman miehen kanssa. Elämäni on ollut ihan kivaa, erilaisia mahdollisuuksia on silti elämä tuonut eteen, tuo seurusteluvalinta silloin ei mitenkään lopettanut elämän etenemistä.
Äidit eivät voi elää lastensa puolesta, jokaisen on elettävä elämänsä itse ja kannettava vastuunsa teoistaan ja valinnoistaan. Se mikä on onneksi toiselle voi olla toiselle todella haitallinen vaihtoehto. Mutta elämä on semmoista, etukäteen ei voi tietää.
Tapasin aviomieheni ollessani 14-vuotias ja hän oli silloin 19 vuotta.
Kylillä puhuttiin ja kauhisteltiin asiaa ja tehdään varmaan vieläkin.
Äidilleni se asia oli aluksi hieman hämmentävä mutta sopeutui asiaan kohtalaisesti ja hankki minulle e-pillerit joita en koskaan kyllä hakenut.Seksiä harrastimme ensinmäisen kerran seurusteltuamme noin 3-4kkta.
Seurustelimme 1,5 vuotta ja menimme kihloihin ollessani 16 vuotias äitini sai melkeimpä raivarit, johon vastasin tyynesti takaisin kuka meni naimisiin 17 vuotiaana maha pystyssä?
asia jäi siihen ja äiti loppuksi hyväksyi asian. Kymmenen vuotta kului ja huomasin odottavani esikoistani ilmoitin miehelleni että nyt on sitten aika mennä naimisiin vihdoinkin kun on lapsia tulossa ja näin tehtiin. nyt vietämme 4 vuotis hääpäivää kesällä ja poika täytti 4 ja toinen syntyy kesällä.ja kaikki on onnellisia.
Ja tuntuuko ikä eromme enää niin ravisuttavan pahalta kun sanon olevani 29 ja mieheni 34. viiden vuoden ikäero on ihan ok eikö?
yhtään lohduttaa, niin minä aloin 19-vuotiaana seurustella 32-vuotiaan miehen kanssa. Oli siinä varmaan vanhemmilla nielemistä.
Nyt olemme olleet jo 22 vuotta naimisissa ja kaksi lasta on aikuisiksi kasvatettu.
Alue: Aihe vapaa
Jatkoa vielä 47 kirjoitukseeni. Olin itse silloin amiskassa ja mies töissä. Viikot asuin koululla ja viikonloput mieheni kanssa.
En suosittele ap:tä menemään väliin koska itse seurustelin tätä suhdetta aiemmin 3 vuotta sellaisen miehen kanssa joka oli 4 vuotta minua vanhempi. Vanhempani vastustivat mutta juuri sen takia olimme oikeastaan yhdessä että halusimme näyttää että olemme yhdessä vaikka mitä tapahtuisi. Jos vanhempamme eivät olisi tulleet väliin olisimme eronneet jo huomattavasti aiemmin. Ainakin uskoisin näin jälkikäteen.