Mitä mieltä olette 17-vuotiaan tytön ja 23-vuotiaan miehen suhteesta?
Kommentit (64)
kun alkoivat seurustella.
Nyt heillä ikää 42v ja 51v ja olleet naimisissa 22v ja heillä on kaksi lasta. Ovat siis edelleen yhdessä.
Muistan kyllä kuinka järkyttynyt äiti oli seurustelun alkuaikoina....
Antaisitteko omien lastenne seurustella alaikäisinä viisikymppisten ja 30-vuotiaiden perheenisien kanssa. Käsi pystyyn kuinka moni antaisi.
Vaikka olin 16-vuotiaana lain edessä alaikäinen, asuin jo pois kotoa, kävin iltalukiota ja olin päivät töissä=elätin itseni. Ei siinä ollut vanhemmilla paljon nokan koputtamista.
Eri asia kai onkin, jos on äidin helmoissa eikä huolehdi itsestään, varmaan leimataankin lapseksi.
Terkuin se 16-vuotiaana seurusteluna aloittanut.
joka oli silloin 26v. Yhdessä on oltu nyt 11v, josta naimisissa 7v ja meillä on kaksi lasta. Parempaa miestä saa hakea. Ikä ei ole ollut koskaan ongelma.
Tää ketju selittääkin jo paljon miksi av:lla meno on välillä mitä on..Tän ketjun vastaajistakin suuri osa alkanut seurustelemaan tyttösenä vanhan miehen kanssa?!
Huh huh ja hyh helvetti. No, onneksi ette ole mun tyttäriä.:)
Käsitystä typeristä naisista kyllä vahvistatte..
Ap:lle vielä: ei sun tyttäres ja poikakaverin ikäero nyt niiiin suuri ole ja molemmat vielä nuoria, sitten asia olisi aivan eri jos poikakaveri olisi yli 25-vuotias. Silloin suhde olisi jo ällöttävä ja voisit olla oikeesti pettynyt ja huolestunut tyttäresi omanarvontunteesta.:)
Ja joo, vanhushuarat helpot nakit nyt hyökkää kaikki mun kimppuun;)
itse olen häntä vuoden vanhempi. Mutta siis väitän kyllä, ettei hän IKINÄ alkaisi seurustelemaan 17-vuotiaan tytön kanssa. Enkä myöskään minä alkaisi seurustelemaan tuon ikäisen pojan kanssa. Herranjestas, kyllä siinä on jutut jo aika erilaisia.. Saa olla aika lapsellinen mies kyllä. En ymmärrä, enkä kyllä ymmärrä myöskään vielä isompia ikäeroja tuossa iässä.
mä aloin seurustella 17 vuotiaana 32 miehen kanssa, joka oli 2 lapsen lähi-isä!
oltiin yhdessä 8 vuotta.
Tuo oli kyllä jo likaa. Mietin vaan, että jos mun 32 v. mies alkaisi seurustella 17 vuotiaan tytön kanssa! Kyllä olisi aika sairasta touhua. En voi kuvitella, että mieheni kehtaisi ikinä tuollaista tehdä tai ei tuntisi siinä tapauksessa itseään ihan pedofiiliksi.
Alkuperäisen tilanteen ehkä jotenkin voisin hyväksyä riippuen sen pojan luonteesta. Kyllähän se 6 vuoden ikäero tuossa iässä silti tuntuu kamalan isolta. Itse ajattelin sen ikäisenä jo 4 vuotta vanhempaa vähän liian vanhana itselleni.
Olin 17 kun tapasin silloisen avomieheni, hän oli 26. Muutimme yhteen juuri ennen kuin täytin 18. Suhteessa ei mielestäni ollut mitään "pervoa". Ehkä olin itse ikäistäni aikuismaisempi. Kävin lukion ohessa töissä ja hoidin muutenkin elämäni itse jo ennen kuin hän tuli kuvioihin.
Varsinkin kun tyttö on tosi lapsellinen vielä. Niin on kyllä mieskin. Mutta molemmat ovat ihan eri elämäntilanteissa, tyttö opiskelee vielä ja tulee opiskelemaan monta vuotta. Asuu myös kotona. Mies valmistuu kohta ja asuu omasssa asunnossaan toisella puolella suomea. -ap
mutta vielä inhottavampana..
oma tyttäreni oli hieman vajaa 18v kun alkoi tapailemaan 30 vuotaista naimissa olevaa 4 lapsen isää !!!!!!!!!!!!!! olen ollut shokissa asiasta jo kolme vuotta !!!!
minusta on iljettävää ja kauheaa miten aikuinen VANHA MIES käyttää hyväkseen nuorta naista :((((((((((((((( ihan oksettaa
no juippi on eronnut vaimostaan, ja seurustelee edelleen tyttäreni kanssa, eivät asu yhdeääs, käyttää siis ilmeisesti tytärtäni vaan hauskuutenaan :((( oksettavaa.. voisin kuristaa tuon juipin munistaan!!! On muusikko, se se kertoo tilanteen ja juipin sielunmaailman täysin, iljettävä limanuljaska.
tyttärelleni olen asiast puhunut, ja yrittänyt saada hänet ymmärtämään tilanteen. tyttäreni on lapsellinen, itsekäs, mukavuudenhaluinen... ei siis kukaan hänet tunteva voi mitenkään kuvitella häntä NELJÄN lapsen äitipuolena..........
minusta on kurjaa, kun tyttäreni menettää nuoruutensa olemalla vanhan ukon kanssa...
pian kaikki nuoret ikäisensä miehet on varattuja ja naimisissa, tyttärelleni jää vain luu käteen..kun vihdoin tajuaa, ettei tuollaisen vanhan ukkomiehen kanssa tule mitään pysyvää ikinä...
vaan mitä voin äitinä tehdä???
olen yrittänyt kaikkeni...
ja ennen tuota juippiin tutustumista tytäreni ei ollut seurustellu muiden kanssa, oli kiltti perhetyttö, sai hyviä arvosanoja kokeista, harrasti paljon ja oli kaiken puoli ihana tytär
missä tein väärin??
mitä voisin tehdä??
eli ap sympatiat ja halaus sulle, yritä jaksaa :)
sulla kuitenkin vähän parempi tilanne kuin meillä.. ei ole lapsi parkoja mukana kuvioissa,
mä niin säälin niitä lapsiakin, ja petettyä vaimoa
se ei mitään auta, päinvastoin voi "lujittaa" suhdetta.
Eli et voi mitään.
Tuskin minäkään oikein tykkäisin tuollaisesta tilanteesta, mutta yrittäisin ymmärtää ja tutustuisin mieheen.
Itse olin täyttänyt 16, kun aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa. Hän oli silloin 22v. Vuoden kuluttua asuimme yhdessä ja suunnittelimme kihloja. Yhdessä olemme edelleenkin, näin 4v jälkeen.
Itse kasvoin suhteen mukana aikuiseksi ja tasapainoiseksi. Olin mieheni ensimmäinen tyttöystävä.
jos tuntisin miehen jollain tavalla, niin olisi helpompi sulattaa.
Toisaalta siinä vaiheessa kun lapsi täyttää 18, ei minun mielipiteilläni varsinkaan ole väliä. Siihen asti ehkä ainakin puhuisin tytön kanssa ikäerosta ja esittäisin toiveen, että ottaisivat suhteen kanssa rauhallisesti.
Mitäs, jos tyttäresi seurustelisi 21-vuotiaan miehen kanssa, jolla olisi jo yksi lapsi? Miehellä olisi lapseen laaja tapaamisoikeus ja hän maksaisi elatusmaksuja (=kantaisi vastuunsa), mutta raskaus oli vahinkoraskaus, jossa molemmat vanhemmat sopivat sopivat sitoutuvansa vanhemmuuteen, mutta ei parisuhteeseen (olisi tullut isäksi vaikkapa 17-vuotiaana).
Onko tällaisen miehen/ pojan toivo mennyttä tyttöystävien suhteen? Vaikka siis kyseessä olisi tavallinen, lapsellinen nuori mies, joka opiskelee/ käy töissä eikä muuten eroa muista pojista lainkaan? Tekeekö isyys miehistä hirveitä kelmejä joiden ei pitäisi ikinä seurustella kenenkään kanssa tai ei ainakaan lapsettomien nuorien tyttöjen kanssa, vaikka olisivat itsekin vielä nuoria?
Tuli vaan mieleen, kun tunnen erään tapauksen. Miehellä siis lapsi, jonka on saanut todella nuorena. Hän on aina ollut mukana lapsen elämässä ja toisaalta myös itsenäistynyt opiskelemalla ja hankkimalla uraa. Hän on seurustellut jonkun verran, mutta omien sanojensa mukaan seurustelujen kompastuskivenä on juuri tuo, että kenenkään parikymppisen tytön vanhemmat eivät voi oikein käsittää, että MIKSI juuri heidän tyttärensä seurustelee miehen kanssa jolla on LAPSI? Se siis koetaan todella negatiivisena ja antaa automaattisesti huonon miehen leiman.
Sen sijaan, jos kyseessä olisi samanikäinen yksinhuoltajaäiti, niin hänet nähtäisiin kai jotenkin uhrina: joutunut olemaan lapsen kanssa yksin, isä jättänyt jne. Tyttöä ehkä pidettäisiin vastuullisena ja hyvänä jne.
Mistä tämä sukupuoliero näissä asioissa?
ja hyvin toimii heidän suhde. Tyttö asuu vielä kotona eikä ole vielä kouluja käynyt. Poika on niin ikään kouluttamaton, mutta työelämässä ja asuu kotonaan. Poika on mielestäni nuori ikäisekseen, sopivat ihan hyvin yhteen.
Itse olin 15 kun aloin seurustella juuri 28 vuotta täyttäneen miehen kanssa jolla 8 v tytär. Tyttö asuu tosin äitinsä luona ja käy noin kerran kuukaudessa isänsä luona välimatkan takia. Hyvin on mennyt. Vanhempani hyväksyivät mieheni koska mies on heidän perhetuttunsa ja olen itsekkin häneen tutustunut vanhempieni kautta.
Antaisitteko omien lastenne seurustella alaikäisinä viisikymppisten ja 30-vuotiaiden perheenisien kanssa. Käsi pystyyn kuinka moni antaisi.
enhän minä voi kieltääkään lähes täysi-ikäisen tyttäreni ihastumista/rakastumista.
..ja onhan nyt 50v aikalailla eri asia kuin 23v! Ja minkäs sille voi että sillä miehellä olisi mahdollisesti ollut elämää jo ennen tytärtäni ja olisi isä.
Seurusteemaan 24v. miehen kanssa. Oli myös kaikkien mielestä ok. Ystäväni oli kyllä erittäin kehittynyt henkisesti ikäisekseen. Riippuu mielestäni aivan ihmisistä...