Arka aihe - esimurkun lihominen

tyydytetään jotain muita tarpeita. Tässä olikin nyt yksi idea, miten puhua "muunneltua totuutta" lapselle. Eli saada reikien pelossa lapsi vähentämään syömistä, näin karkeasti ottaen. Tietenkin pitää yrittää löytää se oikea syy jatkuvaan syömiseen.



se puputtaja

kyllä siellä kotona pitäisi sitten olla aikuisen paikalla.



tai sitten sitä ruokaa ei vain pidä löytyä kaapista.

ja hyviä vinkkejä täällä tulikin.



Mulla on 2 (7 ja 10 v) poikaa, molemmat olivat ihan normaalipainossa vielä vuosi sitten, mutta viime kesänä olivat koko kesän mummon hoivissa kun me vanhemmat oltiin töissä. Vaikka olin kieltänyt herkut ja karkit arkipäivinä, siitä huolimatta mummo syötti heitä niin että molemmille kehittyi pömppövatsa ja posket pyöristyivät selvästi. Mummo tuputtaa koko ajan (valkoista) leipää, välipalaa, jugurttia. Välipalaksi nakkeja. Kahvin kanssa tarjotaan tietysti aina "silloin tällöin" (lue joka toinen päivä) jäätelöä, tietysti kesäkuumalla piti sitä saada. Pojat osaavat mankua mummolta niin että heltyi aina antamaan jotain hyvää. Ärsytti aivan hirveästi, mutta näin pääsi ikävä kyllä käymään.



Nyt on pikku hiljaa "laihdutettu". Olen pyytänyt poikia lenkkikaveriksi, toisen kanssa olen pyöräillyt päivittäin tarhaan, toinen pyöräilee kouluun. Ostetaan nyt tänä kesänä trampoliini pihalle jotta saavat pomppia. Nuorempi on ihan selvästi persompi herkuille ja muutenkin kovempi syömään kuin isoveli, olen hänelle syöttänyt kurkkua tai ruisleipää jos on vielä nälkä ruoka-annoksen jälkeen. Väli- tai iltapalaksi teen smoothieita joista tykkäävät(jäisiä marjoja, maitoa, sokeriksi vain tl vaniljasokeria), hedelmänpaloja yms. tervellistä ja hyvää. Ruoan kanssa reilusti kasviksia, joista onneksi tykkäävät.



Olen tietoisesti välttänyt puhumasta laihduttamisesta etteivät koe että heissä on jotain vikaa ja ettei tulisi mitään syömishäiriöitä. Viikonloppuna he saavat herkkuja, rajoitetusti. Näillä keinoin paino on selvästi tasaantunut, mutta eivät vieläkään ole ihan hoikkia. Eli aikaa vaativa prosessi, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. Täytyy vaan toivoa että myös teini-ikäisinä paino saadaan pysymään kurissa. Itse olen taistellut painoni kanssa koko ikäni, en haluaisi samaa lapsilleni.

meillä on ihan sama tilanne kuin teillä, paitsi että lapsi on 12 v. poika. On hyvin "ruokaorientoitunut", suunnilleen aamupalalla kyselee jo että mitä tänään syödään, ja liikunta on vähäistä. Mies käy pojan kanssa punttisalilla ja minä lenkillä, lisäksi sitten koululiikunnat, kerhot ja pihalla leikkiminen, mutta ruuan määrään nähden liikkuu liian vähän. Poika siis syö liikaa, harrastuksena on juuri tuo lukeminen välipalalla ja siinä sitten hupenee leipä jos toinenkin. Olemme miehen kanssa töissä, joten meidän on käytännössä mahdotonta vahtia hänen iltapäiväsyömisiään. Keskustelemme tietenkin, ja periaate on että 2 leipää riittää, sitten hedelmiä ja vihanneksia, mutta minkäs teet kun poika syö enemmän? Pitäisikö jäädä pois töistä jotta voisi vahtia lapsen painoa? Pojalla on usein kavereitakin käymässä, mutta heidän kanssaan ruokaa vasta kuluukin, kun yhdessä syövät ja lukevat, tosin sitten ovat ulkonakin paljon. Oikeastaan odotan vaan tällä hetkellä että pojan pituuskasvu alkaa, jospa hän sitten hoikistuisi. Luulen kuitenkin, että tulee olemaan aikuisena pyöreä, kun yksinkertaisesti pitää ruuasta niin paljon.

En tiedä mikä mun aineenvaihdunnassa oli vikana nuorempana, mutta juuri tuossa esimurkkuiässä 11-13 vuotiaana söin esim. 8 paahtoleipäviipaletta voilla ja juustolla / hillolla välipalaksi, lisäksi meilkein litra maitokaakaota, joskus jotain herkkuja päälle jos kaapeissa oli (keksiä).

Akkari nenän alla istuin kolmekin varttia koulusta tultua ja SÖIN. Kamala nälkä oli.

Urheilua en koskaan harrastanut, koulumatkoista ja kavereille kulkemisest toki kertyi kävellen / pyörällä viikossa tuollainen 40 km.

Alipainoinen olin aina, hoikka edelleen. Saimme hampparia ja pizzaa viikonloppuisin, äiti leipoi paljon, joimme mehua ja punaista maitoa...

Että 2 välipalaleipää ei olisi riittänyt mulle lainkaan, nälkää olisin nähnyt.

Tarjoa lasillinen vettä varttia ennen ruokailua!



Minäkin rakastan lukea ja syödä siinä samalla .... ja se näkyy valitettavasti.

Mäkin söin nuorena juuri valkoista paahtoleipää levitteellä ja juustolla. Ja niitä meni monta!

Ja luin samalla akkareita.



Olisin kyllä pahasti hermostunut, jos siihen olisi puututtu. Isä joskus jostain syömisistäni jotain sanoi, ja se todella ärsytti mua.



Lihoin vähän teininä, mutta tosiasiassa olen aina ollut aika hoikka. Mutta elintavat tuolloin kyllä aiheuttivat lihomista.

Vaikka pidän paljon urheilusta ja olen liikunnallisesti lahjakas, ei mulla ollut mitään urheiluharrastusta teininä. Ei oikein kiinnostanut eikä löytynyt sopivaa lajia, mitä voisi vain hauskanpidon vuoksi harrastaa, kaikki urheilulajit kun olivat kilpaurheiluun tähtääviä.



No, mun vinkki joka tapauksessa on se, että ole ihan hiljaa lihomisesta.



Sen sijaan vaihda kaikki leipä ruisleipään. Sitä ei jaksa puputtaa kamalia määriä ja se oikeasti täyttääkin.



Unohda kaikki kevyt-jutut.

Alkakaa syömään "vanhanaikaisesti" eli vähän Antti Heikkilä -tyyliin. Kunnon ruokaa, valkoiset jauhot ja sokerit pois. Tilalle jälkkäriksi rahkaa (ei-vähärasvaista) ja marjoja tai tummaa suklaata. Käytä mielikuvitusta. Kaappeihin pähkinöitä, rusinoita jne. Niitä ei viitsi syödä loputtomiin, toisin kuin paahtoleipää.



Mutta syökää täysipainoista ruokaa, joka pitää nälän tunteen poissa. Ruoan pitää olla proteiinipitoista. Pelkkä kevyt kasviskeitto saa vain vihaiseksi. Esim. mulla on varmasti nälkä 1-2 tunnin kuluttua, jos ruokana vain salaattia tai kasviskeittoa.



Tee kasviskeitto kermaan tai lisää päälle siemeniä, pähkinöitä tai paahdettuja ruiskuutioita. Nam, täyttävää ja terveellistä. Jälkkäriksi vielä jotain vähän täyttävämpää.