KÄÄK! Hoitooni tulee 2v,miten sitä pitää viihdyttää?

Anna sille muoviastioita ja puuhaarukoita. Meidän lapset kokkasivat päivät pitkät tuon ikäisinä.

ap

Kannattaa mennä lapsen tasolle ja pyrkiä innostumaan aidosti hänen leikeistään. Kyllä se siitä! :)

ja anna penkoa. Kai sen äiti tuo jotain leluja mukana? Mene osoitteeseen www.poissonrouge.com ja klikkailkaa. Pikkukakkosen sivuilla on myös hyviä juttuja. Katsokaa youtubesta muppet-videoita.

En tiedä tuleeko leluja vaiko ei. ap

Tai siis helpointa on että keräät keittiön laatikoista pois kaikki terävät ja rikkimenevät ja sitten päästät taaperon irti. Mun taapero viihtyi tollasessa tuntikausia. Esim. mummolassa oli iso laatikko joka oli täynnä valmiiksi leikattuja pahvinpaloja kauppalapuiksi. Niitä oli satoja ja oli käsittämätöntä miten kauan se jaksoi plärätä niitä lappuja ja kiskoa niitä ulos yksi kerrallaan. Toki riippuu paljon lapsestakin. Mutta tuon ikäiset rakastaa yli kaiken tutkia paikkoja ja tavaroita.

Kirjojen lukeminen on yksi. Kauankohan se muksu on teillä?

Jospa vaan vedän ilmastointiteipillä kiinni ne kaikki "vaaralliset"? En voi muuttaa asuntoani yhden vrk vuoksi! ap

En tiedä tuleeko leluja vaiko ei. ap

Lapsi keksii leikkiä vaikka mistä. Sellaisia tavaroita, joilla lapsi ei haavoita itseään, eikä niin pieniä, että niihin voi tukehtua. Vaikka eihän 2v. enää niin tavaroita suuhun laitakaan.

Kylppärissä lämmintä vettä punkkaan tai korvoon ja sinne jotain keittiökamoja tms. mukaan leluiksi. Valvoa täytyy koko ajan ääressä, mä yleensä luin lehtiä siinä. Ei tietysti toimi jos on teillä tunnin mutta jos yötä tms.

Meidänkin lapsille kelpasi parivuotiaina kaikenlaiset muoviset kipot, kupit ja kuupat. Ja kattilat joita paukuttaa tai kolistella (joo, otan osaa jos joudut sitä kuuntelemaan :-P). Sen lisäksi yllättäviä hittejä oli mm. pesusienet, jotka kävi palikoista rakentelemisleikkiin, ja kaikenlaiset kepit, pahvilaatikot, yms. roina. Ja esim. aikuisten vanhat kengät joita sovitella ja laahustaa ne jaloissa yltympäriinsä. Taikataikina on myös mahdollisuus, googlaa resepti (jauhoja, suolaa, vettä, pikkuisen öljyä), tosin siinä voi vähän suttaantua. Ajanvietteeksi uudessa paikassa saattaa tilanteesta riippuen kelvata myös ihan vaan kulkeminen ympäri kämppää ja kaiken tutkiminen yhdessä aikuisen kanssa. Pistä särkyvät tavarat etukäteen pois ulottuvilta (ja ehkä näkyviltäkin). Usein lapsi löytää jotain kiinnostavaa johon haluaa tutustua paremmin.



Usein vanhemmat älyää kyllä tuoda muutaman hittilelun mukanaan. Jos se on nukke tai nalle, sille voi olla kiva väsätä yhdessä vaikka omaa makuupaikkaa tai pesää laatikoista, räteistä ja lumpuista tms. Jos se on auto, se todennköisesti tulee päristen kiertämään joka ikisen nurkan kämpästänne, erityisesti kaikki ihanan jyrkät vuoristot, ja mahdollisesti kolaroimaan tavan takaa.



Ruuista voi varmaan kysäistä vanhemmilta. Ainakin meidän lapset söi tuossa iässä hyvällä halulla (tosin pieniä määriä) kaikkea tavallista perusruokaa, ei mitään tulista. Ei syömisestä kannata stressiä ottaa, tarpeen tullen "tilkitset" sitten vaikka juustovoileivällä.



Älä stressaa, vaikkei heti klikkaisikaan. Yhdellä minun lapsellani oli niin voimakas ujous juuri tuossa parivuotiaana, että hän ei olisi lämmennyt hauskimmallekaan ajanvietteelle. Jotkut lapset on sellaisia.Silloin ei kannata tyrkyttää itseään, vaan antaa lapsen ottaa ihan oma aikansa.

Kerää hirrrvee tiski ja sitten laitat tiskialtaaseen vettä ja tuolin viereen lapselle. Siinä se aika sitten kuluu kun lapsi jaksais lotrata veden kanssa vaikka miten kauan. Toki sit vaatteet usein menee vaihtoon.

Jospa me nyt jotain sitten keksitään..Jaksaako 2v kävellä kaupungilla kuinka paljon? Rattaita ei kuulemma ole.ap

erilaiset lappuset, kortit jne. Ihan megahitti oli vanha lompakko, johon oli koottu kaikki tarpeettomat vanhat jäsenetuboonuskortit mitä ikinä oli kertynyt. Kuinka kauan lapsi istuikin, otti niitä sieltä lompsasta esille, tutki ja tihrusteli, tunki takaisin...



Keskiverto 2-vuotias ei muuten vielä leiki ikätovereidenkaan kanssa sillä tavalla "koordinoidusti", että olisi joku yhteinen leikki ja yhteinen tavoite, vaan aika aljon se on sitä sellaista rinnakkain puuhastelemista, kumpikin oikeastaan ihan omissa hommissaan ja sitten aika ajoin yhteisen kiinnostuksen kohteen parissa. Eli sellaista leikkikaveria tuon ikäinen ei vielä sillä tavalla tarvitse, tosin yhdessä sen kanssa voi tietysti puuhastella kaikenlaista.



Ai niin, yksi mun lapsistani rakasti pyykkäämistä. Pyykin mättämistä pesukoneeseen, nappuloiden säätelemistä, puhtaan pyykin kampeamista koriin ja kaikista ihaninta eli ripustelua (pieniksi kurttuisiksi mytyiksi juuri ja juuri killumaan kuivaustelineellä).



Ihan yllättävästäkin suunnasta voi siis löytyä se hauskin tekeminen.

Hyvä idea :) ap

Jaksaako 2v kävellä kaupungilla kuinka paljon? Rattaita ei kuulemma ole.ap

En laskisi sen varaan että jaksaa juurikaan. Tuon ikäiset on siitä huvittavia, että energiaa erilaiseen päättömästi ympäriinsä juoksentelemiseen voi olla kuin pienessä kylässä, mutta sitten jos lähdetään ihan päämäärällisesti kävelemään eteenpäin, puhti ja innostus lopahtaa muutamaan sataan metriin.

Vie se hoploppiin ja katso ettei mene isojen puolelle. Ja avot, kaikki viihdytysongelmasi ovat ratkaistut.

Hiekkaleluiksi jotain muovikippoja ja kauha. Ja kurikset päälle.

ottakaa jotain pillimehua tms sit mukaan

eli ehdit muutamassa kaupassa sen kanssa piipahtaa ja kaikkeen se koskee ja juoksee ympäriinsä. itse et pysty mitään tutkimaan varsinkin jos olet yksin lapsen kanssa..

niksejä:



- lainaa kirjastosta Fröbelin palikoiden dvd tai etsi netistä heidän videoitaan. Monet kaksivuotiaat on ihan hulluina noihin lauluihin, koska niissä hypitään ja huidotaan samalla. Pari hyvää laulua riittää. Myös muita dvd:tä voi antaa katsoa, kuten Positimies Patea



- Jos haluat oikein ilahduttaa pikkuista, tee taikataikinaa (ohje löytyy netistä) ja leivo hänen kanssaan vähän leikkiruokia. Annat siis taikinahyrrän, kaulimen ja vaikka piparimuotin, essu päälle ja "leipomaan". Sotkua ei tuosta taikinasta juuri tule, mut aika kuluu nopeasti.



- ei kannata stressata. Kaksivuotiaat ovat just sillä päällä kun sattuvat olemaan. Itku ja nauru voi tulla ihan peräjälkeen ja pettymykset on nopeasti ohi. Kunhan pidät lapsen turvassa vireailun ajan, niin kaikki on mennyt ihan riittävän hyvin. :)