**KOLMOSEN haaveilijat**

Kiitos muumi! Jospa pino tästä aktivoituisi, kun tulee talvi ja kylmä, niin ei jaksa tuolla ulkona niin kökkiä.



Eleanora, noilla oireilla mä olisin jo ihan sekaisin.. Ekassa raskaudessa mun rinnat oli ainakin simokipeät, toisessa ei ollenkaan. Et voihan ne oireet kovastikin vaihdella. Ei kai endo noin yhtäkkiä alkais oireilemaan? Pidän peukkuja!



Menkat alkoi viime lauantaina, laskin, että pitäis ainakin yks kierto vielä malttaa odottaa ennen tositoimia. Minä en mihinkään tjottailuun malta tyytyä, tiiän et rupean sen sileän tien laskeskelemaan otollisia päiviä ja muka vaivihkaa houkuttelemaan ukkoa hommiin.



Timantti

TaigaQ: Voi olla että jännitän hoitojakin että jos ne eivät sitten onnistu. Mutta valitettavasti siinä on tämä taloudellinenkin puoli.



Täti on varmaan tulossa parin päivän päästä, on taas menkkajomotuksia. Mutta ei ole onneksi ainakaan vielä niin pahoja kun aikaisemmin. Minäolen tässä miettinyt että kannattaakohan minun enää jatkaa tätä vauvan yrittämistä... Minulla on ollut tämän syksyn koko ajan kamala kiire ja noiden kahden lasten puhe- ja toimintaterapiat vievät minun aikaan kyllä ihan tarpeeksi. Ja toiseksi minulla on tosi kipeä selkä aina välillä ja fysioterapeuttini sanoi ettei sitä saada kuntoon tyyliin parissa viikossa. :( Tämä on pitkäaikainen vaiva, mutta nyt selkä on vaan tullut kipeämmäksi enkä usko että selkä kestäisi raskautta ja sen tuomaa painoa (?). Minun pitää miettiä näitä asoita nyt ihan vakavasti. Tällä hetkellä minusta vaan jotenkin tuntuu ettei vauvan yritys tällä hetkellä ole kovin järkevää, eikä siihen ole enää kauheaa hinkuakaan. Mutta taas toisaalta ei voisi kyllä enää kovin pitkään odottaakaan iän puolesta... Täytyy nyt katsoa mihin suuntaan tässä kallistuu. Mutta tällaisia ajatuksia täällä.



Tsemppiä kaikille!!! bdbbdbd!! :)



Kp 25/n.27

Moi kaikille!



Tervetuloa mukaan Silja77 ja timantti76, hyvin joukkoon mahtuu.



Eleanora, oireesi kuulostavat aika rajuilta, silti myönteisessä mielessä. Minulla oli ensimmäistä odottaessa todella kipeät rinnat heti alusta. Pidän sulle peukkuja bd.



2poj@näiti, tuntuu, että elämäsi on tällä hetkellä melkoisen stressaavaa. Ei ihme, jos uuden vauvan yritys mietityttää. Itsellänikin selkä on reistaillut, etenkin imetysaikana niin kauan kuin lapsi ei vielä itse kävele. Raskaudet ovat kyllä sujuneet ongelmitta, kun kasvava vatsa on tukenut yliliikkuvaa rankaani. Nyt on tilanne taas parempi, mutta joudun huolehtimaan sopivalla kuntoilulla yms. selkäni vahvistamisesta.



Luuletko, että pystyisit rauhoittamaan elämääsi hiukan? Saisitko vaikka tukiverkoiltasi lastenhoitoapua, niin voisit vähän tuulettua miehesi kanssa? Vaikka viikonloppu kahden voi tehdä hyvää monella tapaa.



Omaa napaa: Tänään tuli sitten käytyä klinikalla. Ihan avartava kokemus. Kierto on sopivasti kp9/24, niin pystyttiin ultraamaan saman tien. Oikealla puolella on 13,5 mm munarakkula ja kaikki näytti siistiltä, esim. ei myomia kohdussa. Kohdun limakalvo oli ohuehko, en muista millejä, olisko voinut olla 6mm?



Lääkäri totesi, että kun munarakkula on noin hyvin kasvanut tässä vaiheessa kiertoa, niin oma oletukseni korkeasta tai ainakin raskautumista haittaavasta prolaktiinitasosta on luultavasti väärä. Ei hän täysin tyrmännyt, mutta piti prolaktiinin vaikutusta todennäköisesti vähäisenä.



Lääkäri pohti, että pitäisikö mitata keltarauhashormoni 7pv ovulaation jälkeen, mutta yhdessä tulimme siihen tulokseen, ettei ehkä kannata, kun kiertoni on näinkin lyhyt. Hän mainitsi, että vaikka taso nousisi riittävästi, niin jos kuitenkin kohtu tyhjenee munasolun kiinnittymisen kannalta liian aikaisin, niin hormonia ei ehkä erity riittävän pitkään.



Hoitopäätös sitten oli, että hän määräsi minulle 5pv kokeilukuurin (otetaan kp2-6) Femaria. Se on entsyymi, joka ensin vähentää estrogeenin määrää munasarjoissa. Aivolisäke, joka ohjaa estrogeenin eritystä, huomaa liian vähäisen estrogeenin määrän, ja lähettää munasarjoille käskyn "ryhtyä hommiin" eli tuottamaan lisää estrogeenia.



Kuulemma tämä "potku" aiheuttaa kokonaisuutena myönteisen spurtin hormonikiertoon ja on ollut apuna monille naisille, joilla hormonien määrä on esim. iän myötä laskenut turhan alhaiselle tasolle. Tämä voi tapahtua myös raskauden jälkeen ikään kuin "koodivirheenä", ja muutamana kuukautena otettu Femar-kuuri on saattanut saada hormonitoiminnan pysyvästi korjaantumaan oikealle tasolle. Hinnasta, että omavastuun jälkeen kustannettavaa oli 172 euroa.



No, oli miten oli, meikäläinen ottaa tuon kuurin jo seuraavaan kiertoon, sain tabut mukaan klinikalta. Sitten 7pv ovulaation jälkeen mitataan keltarauhashormoni. Ja jos Femar on toimiakseen meikäläisellä, niin raskautumismahdollisuuksien pitäisi parantua välittömästi. Sitä odotellessa harjoitellaan vielä tämä kierto luomuna. :)



Positiivisella mielialla, plussatuulia teille muille!



TaigaQ kp9/24 yk9 39/39 pojat06ja09

Totte ilmoittautuu keskusteluun

Meillä on ensimmäinen yrityskierto meneillään. Kierukka poistettiin syýskuun lopussa ja lokakuun puolivälissä oli ensimmäiset kuukautiset. En oikein ymmärrä miten tämä juttu voi saada mielestäni niin normaalin naisen ihan hulluksi. Vaikka vasta ensimmäinen kierto on meneillään en silti saa asiaa päästäni. Aivot käy ylikierroksilla vaikka muutakin ajateltavaa on. Välillä olen ihan varma että hormonikierrukka on aiheuttanut ongelmia vaikka se ehti olla paikallaan vain 9 kuukautta tai että mahdollinen raskaus päättyy jonkinlaiseen tilastolliseen keskenmenoon. Järki kyllä sanoo että tuskinpa se kerrasta lähtee, vaikka ykkönen ja kakkonen on näin alkunsa saanut mutta silti... Koko ajan olen tunnustelemassa kroppaani ja analysoimassa kaikkia tuntemuksia, huh huh

2poj@anäidillä on paljon mietittävää.. Onko ajatukset selkiytyneet? Voihan se olla, että vaikka kuukaudenkin päätetty tauko yrittämisessä auttaisi selkiyttämään ajatuksia. Onko tätiä näkynyt?



TaigaQ: olipa lupaavia uutisia! On se outoa mitä kaikkea voi naisen kropassa tapahtua, en ollut kuullutkaan ko. entsyymistä saati mahdollisista "koodivirheistä". Selvää innostumista ilmassa!



Mites Eleanoran tilanne??



Tottevovven, onpa kiva, että on muitakin uusia!



Kyllähän tuota omaa jaksamista ja vointia tulee paljonkin mietittyä.. Meillä on esikoinen 2v5kk ja nuorempi 11kk, joten molemmat teettävät paljon ihan fyysistäkin työtä. Ja hermot menee välillä turhan herkästä.. En tiedä mahtuisko tähän nyt niin hyvin kolmatta (saatikka haaveissa olevaa neljättä) vielä, mutta täytän pian 35 ettei se auta jäädä aikailemaan. Luotan kyllä pitkälti siihen, että asiat järjestyvät ja jokainen löytää paikkansa ja minusta on niin ihanaa seurata sisarusten välisten suhteiden kehittymistä! On sitä aika etuoikeutettu, kun saa olla ja nauttia lapsistaan ja seurata niiden kasvua ja kehittymistä omaksi itsekseen.



Yritän saada lihaskuntoa kohdilleen, tai edes kohtalaiseksi, kun olen 2 perättäisen raskauden jälkeen rapakunnossa. Raskauaikoina en juuri pääse kävelemäänkään supistelujen takia. Ei mitään prinsessaurheilua vaan hirveää rääkkiä..



Plussatuulia kaikille!

Elikkäs... Tänään omien laskujen mukaan kp 36/35 ellei se keskenmeno laittanut kaikkia systeemejä aivan sekasin. Jonkinasteista pientä rusehtavaa vuotoa on (kun nyt näin alan kuvailemaan :P), mutta sellaista on myös aiemmissa raskauksissa ollut joten...? Raskaustesti on valmiiksi ostettuna ja ajattelin että huomenna tai maanantaina sitten testaan jos ei vuodot ennen sitä kunnolla ala. Koitan olla asiaa suuremmin nyt vielä miettimättä mutta vaikealtahan se tuntuu kun tavallisesti menkat alkaa aikalailla kellontarkasti samaan aikaan. Peukut pystyssä... :)

Muumilla onkin jännittävää :). Pidän peukut pystyssä, kuten muillekin jännääjille!



Itsellä alavatsalla jomottaa tutusti, eli olen aivan 100% varma että menkat alkaa ajallaan tiistaina. Muutenkin olen ajatellut kokoajan että tässä kierrossa ei ole toivoa, mies on ollut paljo reissussa ja taidettiin puuhailla kokonaista kaksi kertaa tässä kierrosa..



Tuttavilta ja sukulaisilta satelee vauva uutisa ja niin iloinen kun olekin toisn puolesta niin toisaalta se lisää omaa stressiä että mitä jos ei onnistukaan. Toisaalta yritys on vielä niin alkumetreillä että nyt voisi koittaa ajatella niin että kerrankin voi nauttia seksistä ilman kondomia ja koittaa työntää vauvanyrittämis ajatukset taka-alalle.



Tsemppiä kaikille tasapuolisesti ja mukavaa viikonlopun jatkoa!

peukut pystyyn muumille

Tsemppiä Muumi !! :)



Joku kyseli olenko vielä päättänyt mitä tehdä.. En ole viime viikolla ehtinyt miettimään mitään, kun on ollut niin kiire, mutta varmaan jonkinlainen mietintätauko tekisi varmaan hyvää.

Joo, täti saapui perjantaina. :(



Tsemppistä kaikille! :)



Kp 5/n.27 Yk (yritystä 4 vuotta)

mutta valitettavasti ne tuhrut, joita loppuviikosta oli, osoittautui menkkojen aluksi. :/ Hiukan huonolla fiiliksellä täällä nyt vuotelen, mutta eiköhän se taas tästä kun tila "normalisoituu". :) Uutta yritystä vaan. :)



Mitä mieltä olette siitä että lapsilla olisi synttärit samassa kuussa? Kun itse mietin sitä että olisi kurjaa kun lapsilla on synttärit lähekkäin. Silloin tulee helposti pidettyä yhteissynttärit ja se tuntuu mielestäni epäreilulta kun yhdellä sitten olisi kuitenkin ns. omat juhlat... Eli jos tästä kierrosta raskaudun niin LA olisi elokuussa, jolloin on esikoisen synttärit. Voi olla turha huoli, mutta tälläinen nyt pyörii mielessä. Mielestäni vaan kaikki ansaitsee synttärit erikseen... Kommentteja mieltäni "painavasta" asiasta? :)



Plussatuulia kaikille! :)



muumi kp 4-5(?)/35 yk 2

Tota samassa kuussa synttäreitä viettäviä sisaruksia en ole miettinyt mutta kyllä sitä että olisiko ikävää jos lapsi syntyisi joulukuussa... Pelkäsin että meneekö liialliseksi sunnitteluksi mutta onneksi muutkin ajattelevät vähän samaan suuntaan :) Kaipa se, että häiritseekö se lapsia, että ovat syntyneet samassa kuussa riippuu myös paljon lapsista, minulla on ystävättäret jotka ovat syntyneet peräkkäisinä päivinä parin vuoden erolla ja aina heidän synttäreitään vietettiin samaan aikaan, heitä se ei häirinnyt mutta he ovat kyllä todella vähään tyytyväisiä, omaa miestäni taas se varmaan häiritsisi ihan suunnattomasti

Minä mietin kakkosta yrittäessä että toivottavasti ei sattuisi synttärit samalle kuukaudelle että saisi "omat juhlat". No nyt kun pojat on jo siinä iässä että molemmille pidetään kaverisynttärit niin olen tyytyväinen, että poikien synttäreillä ei ole väliä kun 2kk niin pidetään aina yhteyset sukulaisjuhlat. Nyt olen mietinyt suorastaan, että oispa kätevää jos olisi samassa kuussa. Samalla vauhdilla sitten kekkerit perä jälkeen.



Itse olen täällä kummissani. Nyt on meneillään kp 29 ja menkoista ei tietoakaan. Viime viikonloppuna oli kovat jomotukset ja sata varmana olen odotellut tätiä saapuvaksi. Mun kierto heittelee 28-31 eli siis hyvinkin sieltä ehtivät vielä alkamaan, mutta kaikki jomotukset ovat tipotiessään. Olo on täysin normaali, eli ei kyllä mitään muita raskausoireita ole. Aion testata viikonloppuna jos menkat ei ala. Tuntuu kyllä käsittämättömältä jos ne eivät ala, koska seksiä ei ole juurikaan ollut tässä kierrossa.



Mitäs muiden viikkoon kuuluu?

Täällä ei täti ole vieläkään tullut kyläilemään, kp nyt 31 mutta oli se yksi superpitkä 34 päivän kiertokin...Tosin nyt tissit aristaa, valkkaria on normaalia enemmän, alamahaa nippailee välillä. Päätin loppuviikosta testata ellei täti tule!



Ele kp31

Plussa tuli!



Ihan epäuskoinen fiilis.

sija77: Suuret onnittelut plussa johdosta a rattoisia odotuspäiviä!



Itse odottelen kunnon testausmahdollisuutta, tänä aamuna luulin saaneni haamun, mutta voi kyllä olla vauvakuumeisista silmistä johtuva :) Kp vasta 26/28 ja aikaisemmilla kerroilla plussasin vasta kun menkat jo oli myöhässä eli toivoa riittää, vaikka ei noita raskausoireita olekaan... :)

Silja, upeita uutisia, nyt vino pino tarrasukkia!



Ele ja Tottevovven, bd bd bd bd bd bd



ON: On vähän haikea fiilis, ovulaatio oli (jos oli) eilen ja ollaan tässä heiluteltu peittoja muutama kerta parin päivän välein. Eli pikkuveijareita on varmasti ollut oikeaan aikaan tarjolla. En silti jaksa uskoa raskautumiseen, kun valkovuotoa on ollut tässä kierrossa ihan yhtä vähän kuin aiemminkin. Edellinen kp oli vaan 23. Haikeuteni johtuu siitä, että tämä on tod.näk. viimeinen luomuyritys toistaiseksi. Seuraavan kierron alkuunhan mulla on sitten ne femarit, jos täti saapuu kyläilemään.



Muumi, kyselit lasten syntymäpäivästä. Meidän pojilla on melko tasan 2 kk synttäreillä eroa, eka on syntynyt marraskuussa ja toinen syyskuussa. Vaikka syksyn lapset ovat vähän lapsipuolen asemassa (huomaa esim. tarhassa v.2006 syntyneiden ryhmässä, että meidän poika on vähemmän itsenäinen kuin muut yms.), niin ainakin syntymäpäivät ovat minusta sopivalla erolla ja kivasti lomakauden ulkopuolella. Kaverit pääsevät yleensä hyvin synttäreille. Sukulaisiakin on kiva nähdä parin kuukauden välein. Syyssynttäreissä on toki se pulma, että on flunssakausi.



Ikäero on pojilla 2v10kk ja olisin toivonut sen lyhyemmäksi. Nyt on vaikea kausi menossa, kun isoveikka on vielä itsekäs (lue: ei halua leikkiä pikkuveikan "säännöillä") ja pikkuveikka on vähän oppinut puolustautumaan (lue: lyö jollain kovalla lelulla isoveikkaa päähän, kun isoveikka blokkaa hänet selän taakse pois rakenteluistaan tai junaleikeistään). Ihanteena olisin pitänyt noin 2v ikäeroa, mutta olen iloinen, ettei ikäero tullut tuota isommaksi.



Plussatuulia toivotellen,



TaigaQ kp17/24 yk9 39/39 pojat06ja09

Paljon onnea silja77! Mahtavaa raskausaikaa sinulle! :)



Tottevovven ja TaigaQ: Pidetään teillekin kovasti peukkuja että saadaan yhtä ihania uutisia teidän osalta kuin silja77:kin. :)



Itse ilmoitin miehellini juuri että tämä kierto passataan yrityksen kanssa. En siis todellakaan tahdo synttäreitä samalle kuukaudelle. Muutenkin nähdään sukulaisten kanssa sen verran harvemmin niin on sitten yksi syy lisää nähdä kun ei juhlita samalla kertaa. Meillä lapset siis syntyneet elokuussa ja huhtikuussa (ikäeroa 1v8kk) niin nyt tuollainen syys-loka-marraskuu vauvan syntymäkuukautena kuullostaisi ihan kivalta. :)



muumi

Iloisia uutisia, onnea Silja77!!



Ties vaikka tulis viikonloppuna vielä lisää hyviä uutisia bd.



Meillä on ollut kovin apeat tunnelmat viime viikonlopun Tyrnävän tapauksen jälkeen, kun asutaan samoilla seuduilla. Oon ruvennut sitäkin miettimään, että pitäiskö nyt kuitenkin vaan olla tyytyväinen näistä kahdesta lapsesta, että onko pakko vetää ittensä niin tiukille kuin todennäköisesti tultaisiin aluksi olemaan kolmen pienen kanssa??



Missään nimessä en haluaisi samaa synttärikuukautta lapsille. Kaverin tyttärillä on syntymäpäivät lähekkäin ja ainakin toistaiseksi, kun lapset on alle eskari-ikäisiä, synttäreiden vietto sujuu hyvin. Mutta meillä on tää kakkonen syntynyt joulukuussa, samoin minä ja mieheni, että riittää siinä juhlittavaa joulun lisäksi. Yks ressi aina koko joulukuu.. Vaikka joulusta mahottomasti tykkäänkin. Mutta me siis todellakin tullaan skippaamaan maaliskuu.



Tämän viikonlopun saan nukkua esikoisen huoneessa, kun mies nukkuu kuopuksen kanssa, eli äkkiä nyt sinne koisimaan ja nauttimaan luksusyöstä bd.



Timantti

Onnea plussista :) Niitä tähän pinoon roppakaupalla nyt.



Syntymäpäivistä, mulla kaksi ekaa on syntynyt peräkkäisinä päivinä, eli ikäeroa on 3v 1pvä :D

Ja olen tykännyt, kun saa kahdet juhlat samalla kertaa altapois.

Nyt sitten tuleekin, että kolmas syntyy huhtikuun loppupuolella ja joutuu siis järkkäämään ne juhlat ennen kaksikon juhlia. Tulee siis tiuhaan tahtiin :(

Mutta siinä vaiheessa, kun yritystä oli niin pitkään takana, ei tullut mieleen sattuuko synttärit samalle kuulle vai ei, kuhan vain tärppis.



Toki oishan se ollut kiva saada tää kolmaskin kahden aiemman kanssa samaan kastiin, kaikkien synttärit siis samalla kertaa.

Voisin ilmoittautua joukkoon!



Vaikka en kyllä varsinaisesti tiedä haaveilenko kolmosesta vai en..:) Siis tosi usein on sellanen tunne, että se on pakko saada ja toisaalta taas pahin hinku on mennyt nyt (väliaikaisesti?) pois. Yritystäkään ei ole vielä kun koko tilanne on vähän auki.



Aiemmat lapset on tyttö -08 ja poika -10. Ensimmäiset puoli vuotta pojan syntymän jälkeen oli henkisesti vaikeat; tunsin jääneeni lopullisesti vangiksi kotiin. Podin myös huonoa omatuntoa siitä, että olin saanut toisen lapsen enkä ehtisi enää olla vain esikoista varten. Poika oli kuitenkin uskomattoman helppo vauva, joka ei turhia itkenyt, joten sen suhteen ei olisi pitänyt olla mitään vaivaa.

Sitten pojan täytettyä vuoden tulikin yllättäen vauvakuume, joka oli yllätys sekä miehelle että minulle. Mies ei missään tapauksessa halunnut lisää lapsia ja itsekin yritin järkeillä tilannetta. Sanoin miehelle, että jos vielä kesän jälkeen haluan lasta niin sitten pitää keskustella vakavasti asiasta uudestaan. Ajattelin kesän herättävän mut huomaamaan miten ihanaa on kun saa vähän vapaammin mennä, sitähän olin kaivannut. Mutta ei se mennytkään niin..:) Huomasin, ettei mun ole pakko olla menossa ja jos joskus haluan mennä niin ehkä kolmannen kohdalla osaisin jo jättää häntä joskus hoitoonkin.



No, nyt tilanne on kuitenkin se, että aloitin uudessa työpaikassa nyt syksyllä ja olen viihtynyt ihan mielettömän hyvin! Vauvakuumekin on lähes unohtunut ja nyt on sitten tullut uusia ongelmia..Nimittäin tämä työpaikka ei ole vakituinen eikä ole tietoa tuleeko siitä koskaan vakituista kun riippuu niin monista asioista. En siis pääsisi ehkä takaisin jos jäisinkin äitiyslomalle. Ikää minulla ei ole vasta kun 26 vuotta ja tämä on ensimmäinen oikea työpaikkani..Silti tuntuisi pahalta luopua siitä. Tällä hetkellä siis toivon jonkunlaista tietoa siitä, että jatkuuko työ ensi syksynä. Jos ei, niin sittenhän voin hyvin alkaa miettiä vauva-asiaa.



On se vaikeaa kun pitää miettiä aikuisten asioita. :D Toivottavasti jaksoitte lukea vuodatukseni!