En tajua miten opiskelijoilla ei ole nykyään muka rahaa
enää. Yleisöosastolla just joku valitti, kun yksiön vuokra on niin korkea. Kuka käskee asua yksiössä.
Yleensä näillä on ongelmana että he itse hankkivat kalliin asunnon eivätkä huoli opiskelijasolua tms. Pitää olla rahaa ulkonasyömisee, vaatteisiin jne
Kommentit (103)
asun avoliitossa ja saan opintotukea käteen noin 250 e/kk (korkeakoulu). Asumistukea en saa puolison tulojen takia. Tuosta sitten makselen omat henk.koht. laskuni ja osan ruoka- ja asumiskustannuksista. Ei todellakaan onnistu sen jälkeen mitkään ulkona syömiset tai bailaukset. Ja minä sentäs opiskelen ammattiin, ts. olen tuleva veronmaksaja toisin kuin kaikenmaailman elämäntapatyöttömät, jotka saavat tukia opiskelijoita enemmän.
Jos saa täyden mahdollisen opintotuen ja asumislisän, niin joka kuukauden 5. päivä kilahtaa opiskelijan tilille
469,80 e/kk.
Oletetaan, että opiskelija asuu solussa, jonka vuokra on 250e/kk (en tiedä mitä ne on, mutta tuota halvemmalla nyt ei ainakaan saa!)
Vesi ja sähkölasku 50e.
Bussikortti (esim. tampere) 33e.
Puhelin- ja nettilasku 35 e/kk (ei vielä edes paha)
Ruokakauppaan 20e/vko=80e/kk
Yliopistolla/Koululla syominen (5x2,5e)/vko=12,5e/vko=50e/kk
Minusta tuntuu, että taisi mennä se opintotuki jo yli.. eikä tässä ollut vielä mitään "satunnaisia menoja", ei yhtään opiskelumenoa, ei lääkkeitä, ei oppimateriaalia, ei lukukausimaksuja(siis Ylioppilaskunta)..
Että sanokaa siinä sitten, että opiskelijat valittavat turhaan!
On ihan tosi asia, että opintotuki on PIENI. Ei sillä meinaa saada edes perustarpeita tyydytetyksi.
Mielestäni ei kuitenkaan liian pieni, ja pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa.. Itse olen lisäksi vielä kiitollinen maksuttomasta, laadukkaasta opetuksesta ja monista opiskelija-alennuksista joita saamme!
-yliopisto-opiskelija, jolla ei rikkaita vanhempia
ja ihmettelen tätä provosoivaa aloitusta. Ainakin opiskeleva vanhempi on aidosti köyhä. Asioin ruokapankissa joka kuukausi. Kaikki käyttötavara ja vaatteet hankitaan kirpputorilta. Asun yksiössä lapsen kanssa, ööh miksi en soluasunnossa? Mieti sitä.
Mies on kuollut, enkä ole virallisesti edes leski koska emme ehtineet naimisiin. Mitään kadehdittavia leskeneläkkeitä ei siis tule bonuksena. t. yh-äiti / yo-opiskelija
Jos saa täyden mahdollisen opintotuen ja asumislisän, niin joka kuukauden 5. päivä kilahtaa opiskelijan tilille 469,80 e/kk. Oletetaan, että opiskelija asuu solussa, jonka vuokra on 250e/kk (en tiedä mitä ne on, mutta tuota halvemmalla nyt ei ainakaan saa!) Vesi ja sähkölasku 50e. Bussikortti (esim. tampere) 33e. Puhelin- ja nettilasku 35 e/kk (ei vielä edes paha) Ruokakauppaan 20e/vko=80e/kk Yliopistolla/Koululla syominen (5x2,5e)/vko=12,5e/vko=50e/kk Minusta tuntuu, että taisi mennä se opintotuki jo yli.. eikä tässä ollut vielä mitään "satunnaisia menoja", ei yhtään opiskelumenoa, ei lääkkeitä, ei oppimateriaalia, ei lukukausimaksuja(siis Ylioppilaskunta).. Että sanokaa siinä sitten, että opiskelijat valittavat turhaan! On ihan tosi asia, että opintotuki on PIENI. Ei sillä meinaa saada edes perustarpeita tyydytetyksi. Mielestäni ei kuitenkaan liian pieni, ja pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa.. Itse olen lisäksi vielä kiitollinen maksuttomasta, laadukkaasta opetuksesta ja monista opiskelija-alennuksista joita saamme! -yliopisto-opiskelija, jolla ei rikkaita vanhempia
opiskelu on kuitenkin muutaman vuoden välivaihe, joten luulisi sen ajan jotenkin pärjäävän.
Onhan työttömyyskin vain välivaihe, saati sitten vanhempainvapaa tai kotihoidon aika. Tuolla sun logiikalla niistäkin vois laskee tukia, kun se on vaan väliaikaista...
Miksi pitää asua Helsingin keskustassa.Jostain 20 min junamatkan päästä saa ihan halpoja yksiöitä, ai niin eihän ne kelpaa. esim Keravalta saa kolmion 700 eurolla. ja helsinkiin junalla 22min. Ja opiskelija kuukausilippu n.60euroa.
Kai nyt tajuat, ettei jokainen opiskelija asu keskustassa. Lähinnä siellä asuvat ne, jotka käyvät opintojen ohessa töissä tai sattuvat saamaan sieltä kämpän HOASilta tai jostain kommuunista.
Olen itse perheellinen opiskelija, ja etsimme yli vuoden ajan asuntoa Helsingin ulkopuolelta, esim. Kirkkonummelta, josta olisi saanut vielä opiskelija-alennuksen (käsittääkseni Keravalla asuva sitä ei saa). Emme löytäneet mitään, osittain siksi, että nämä kaupungit eivät ole satsanneet vuokra-asuntojen tuotantoon. Onneksi saimme asunnon HOASilta - kai sentään tajuat, että perheellisellä on oltava oikea koti, ihan lasten takia.
Opiskelu ei kestä "muutamaa vuotta", vaan tavoitaeika maisterin tutkinnossa on viisi vuotta. Omalla kohdallani opinnot viivästyvät lasten syntymän, vanhempainvapaiden sekä osittaisen työssäkäynnin vuoksi. Töissä taas on pakko käydä, sillä pelkällä opintotuella ei todellakaan ruokita jälkikasvua.
kolmekymppisenä ei oikein soluasuminen alle 20-vuotiaiden kanssa innosta...
Itse kun opiskelin, niin sain todella vähän opintotukea ja asumislisää! itseasiassa ne ei edes riittäneet vuokraan!! puhumattakaan muihin laskuihin!! joka kuukausi olisi jäänyt 15€ uupumaan vuokrasta ellei ihanat vanhempani olisi mua avittaneet!!
että sillälailla!!
Itse kun opiskelin, niin sain todella vähän opintotukea ja asumislisää! itseasiassa ne ei edes riittäneet vuokraan!! puhumattakaan muihin laskuihin!! joka kuukausi olisi jäänyt 15€ uupumaan vuokrasta ellei ihanat vanhempani olisi mua avittaneet!! että sillälailla!!
miksi ottaa opintolainaa, kun tulevaisuus on muutenkin epävarmaa!! siis työllistymisen kannalta! en halunnut ottaa lainaa koska en voinut olla varma koska mahdollisesti pääsen töihin tai jos työt onkin vain satunnaisia!! siinähän sitten ollaan "kusessa" ja maksetaan lainaa vielä 10 vuoden päästäkin!
t. 57
Ei silläkään mitään luksusuelämää vietä, mutta pärjäilee. Tajuattehan, että lainankin kanssa opiskelijan tulot ovat n. 700e/ kk, KÖYHYYSRAJAN ALAPUOLELLA. Ja miksi opiskelijan pitää ottaa lainaa elämiseen mutta muiden ei?
miksi ottaa opintolainaa, kun tulevaisuus on muutenkin epävarmaa!! siis työllistymisen kannalta! en halunnut ottaa lainaa koska en voinut olla varma koska mahdollisesti pääsen töihin tai jos työt onkin vain satunnaisia!! siinähän sitten ollaan "kusessa" ja maksetaan lainaa vielä 10 vuoden päästäkin! t. 57
kaikki eivät halua ottaa sitä riskiä!
kaikki eivät halua ottaa sitä riskiä!
Elämä on valintoja.
n.4 vuotta tein koko ajan keikkaa ja melkein saman tasoista elämää kun nykyään kun on lapsi ja jonkinverran velkaa. Mut on laitettu tosi nuoresta pitäen esim. kesätöihin niin se oli aika luontevaa opiskelun ohella myös. tajusin sen, että parempi yrittää saada edes jotain töitä ihan kokemuksenkin kannalta opiskelun oohessa. tein paljon omaan alaan viittaavia hommia (hoitoala)
se kannatti, koska sain eräästä keikkapaikasta vakituisen työn jossa edelleen olen (tosin hoitovapaaalla tällä hetkellä)
niin ja olen vm 87 ja minun opeskuaikana ehkä noin 20% luokastani teki töitä samalla. heistä moni on saanut vakipaikan heti kun valmistuivat. elikkä nenäänsä pidemälle kannattaa katsoa ja olihan se kiva ettei aivan jokaista penniä tarvinut laskea opiskeluaikana.
10 vuoden takaisesta huomattavasti. Ruoka ja muut perusmenot ovat kallistuneet suhteettomasti.
Meitä asui huoneessa 2 tyttöä.
Opintotuki ei kattanut edes vuokraa. Lainan ottivat kaikki. Lisäksi heitin keikkaa viikonloppuisin niin paljon kuin pystyin ja silti loppulukukaudesta keiteltiin viimeisistä ryyneistä monesti kaurapuuroa kun oli niin pirun nälkä.
Opintolaina, mihin tämä aina unohtuu
se unohtuu varmaan aivan tarkoituksella. Opintolaina on 300 eur. Jos opintotuki+asumistuki menevät jo isolta osin (tai jopa kokonaan) vuokraan, sähköön, yms laskuihin ja pakollisiin menoihin, ei ruokaan ja vaatteisiin tosiaankaan jää kovin paljon.
Kannattaako elää velaksi ja saada niskaansa hirveät lainat siinä tapauksessa, jos elintaso on kuitenkin SIINÄKIN TAPAUKSESSA ihan minimissä, kaikesta joutuu tinkimään, pennejä joutuu laskemaan, jne?
Aika moni ajattelee, että ei kannata, ja tekee mieluummin töitä, mistä saa vähän enemmän kuin mitä opintolaina on. Opintolainasta on tullut lähinnä hätävara, johon turvaudutaan äärimmäisessä pakossa, mutta hyvin vastentahtoisesti. Toisaalta myös nykyisin opiskelijoiden on melkein senkin vuoksi hankittava työkokemusta, koska ei kukaan halua palkata ihmistä, jonka cv on ihan olematon. Niin se vain on.
Niinkuin tässäkin keskustelussa on tullut hyvin ilmi, me ei eletä enää missään 70-luvulla, jolloin kaikki tuntuivat asuvan suurinpiirtein neljän hengen soluhuoneessa, syövän velliä, nostaneen lainaa ja käyneet kaikki lomat töissä.
Ensinnäkin työnsaanti on tänä päivänä todella tiukassa, ei se ole mikään automaattioletus, että lomiksi helpolla töitä saa!
Lisäksi ennen lähdettiin opiskelija-asunnoista kotiseudulle kesäksi (juurikin töihin, otaksun) - nykyään sellaisessa ei olisi mitään järkeä, koska takuuta asunnonsaannista ei syksyllä olisi. Ainakin omilla opiskelupaikkakunnillani (Seinäjoki ja Tampere) kesäksi asuntonsa irtisanoneet ovat syksyllä jonon hännillä.
Opiskelijat ei myöskään ole millään tavalla yhdestä muotista valettuja. Toiset käyvät töissä, toiset saavat paljon helpotusta vanhemmiltaan. Joillakin on oikeasti rahaa enemmän kuin pienipalkkaisilla tai työttömillä, toiset kituuttavat. Useimmat eivät uskalla ottaa lainaa, tutkittu on. Syytkin on varmaan aika selvät.
Se, mitä itse näissä keskusteluissa ihmettelen, on se ajatusmaailma, että kaiken pitäisi olla kuin 30-40 vuotta sitten. Onhan yhteiskunta mennyt rajuin harppauksin muutenkin eteenpäin ja ihmisten elinolot ja -taso muutenkin parantunut!
piskelu on kuitenkin muutaman vuoden välivaihe, joten luulisi sen ajan jotenkin pärjäävän.
Miksi pitää asua Helsingin keskustassa.Jostain 20 min junamatkan päästä saa ihan halpoja yksiöitä, ai niin eihän ne kelpaa. esim Keravalta saa kolmion 700 eurolla. ja helsinkiin junalla 22min. Ja opiskelija kuukausilippu n.60euroa.
Sehän on ihan valintakysymys. ja tuo euron olut olisi ollut minulle opiskellessa aivan liian akllis, 6markkaa oluesta. Nykyään varaa käydä baartissa muutama kerta vuodessa, eli en ymmärrä miksi opiskelijoilla pitäisi olla jatkuvasti varaa.