Voisitko kuvitella ihastuvasi 20 vuotta vanhempaan mieheen? Millaiseen?

jostain syystä ihan järjetön pappa-magneetti.... :o En tiedä miksi...!? Tunnen kyllä vetoa itsekin vanhempiin miehiin, en ole ikinä seurustellut itseäni nuoremman miehen kanssa enkä edes samanikäisen. Mitää puumaa musta ei saa ikinä! :D Mutta tätyy sanoa, että kun ikää on 36 v itsellä niin tuo 20 vuotta tähän lisää alkaa olla siinä ja siinä....Mutta juu, kyllä voisin kuvitella ihastuvani. Yleisesti ottaen miellyttävään, kohteliaaseen mieheen, jolla olisi hyvä huumorintaju ja reippaasti sellaista hyvää elämänkokemusta.

Vähän sama minulla, jos olen esim. viihteellä, niin lähes poikkeuksellisesti minua 'lähestyvät' vähän vanhemmat miehet, mistä johtuu, en osaa sanoa!

Olen 38 v. ja ulkonäöltäni ikäistäni nuoremman näköinen eli ei voi olla siitäkään, että minua luultaisiin kovasti vanhemmaksi : )

Joskus mietinm haenko jotain isähahmoa vai mistä johtuu...

Olen ollut ihastunut minua 15 vuotta vanhempaan mieheen ja missään välissä en ajatellut ikäeroa. Tosin en seurustellut hänen kanssaan, tapasimme muutaman kerran, mutta minun elämäntilanteeni ai antanut myöden enempään tutustumiseen. En tiedä mikä hänessä minuun vetosi, ehkä se ylemmoinen ihailu ja sellainen naisellisuuteni kehuminen ja huumorintaju, mm. Lisäksi hän oli sellainen seuramies, siis kaikkien kanssa tuli juttuubn, otti toiset huomioon yms.

ja voisin kyllä ihastua helpostikin.

Kaikista miehistä, joiden kanssa olen ollut, tämä veteraani on ollut kaikkein hauskin ja älykkäin. Hän oli kerrassaan inspiroivaa seuraa. Emme kuitenkaan päässeet seurustelussa kovin pitkälle, koska elämäntapamme olivat liian erilaiset. Ikäerokin kiistämättä vaikutti.

kuvitella että kuusikymppinen mies vetoaisi kun minulle fyysinen ulkomuoto on tärkeä.

voisi olla varhais-eläkkeellä jo, se mies sitten....Voisin kyllä kuvitella ihastuvani, mutta pitäisi olla kyllä jokseenkin nuorekas, huumorintajuinen, kiinnostunut erilaisista asiosita, herrasmies ehdottomasti. Mutta samat vaatikukset kyllä muillekin miehille, iästä riippumatta....

jo 10 vuotta. Minulla on myös ollut aiemmin 6 vuotta nuorempi mies.

Ikä on vain numero jos molemmat ovat aikuisia(18-?)

eräs tuttu 65-v. mies on kyllä vetoava. Hän on pitkä, ryhdikäs ja ikäisekseen komea. Elämänote on mukavan lupsakka ja silmissä on pilkettä.



Suhteeseen en kyllä 30 v. vanhemman kanssa ryhtyisi, mutta ei sen ikäisen katsominen harmittomasti "sillä silmällä" mahdotonta ole. :)

Mukavaan normaaliin työssäkäyvään mieheen jolla pilkettä silmäkulmassa. Käy 4X viikossa salilla ja yhdessä lenkkeilemme joka ilta.

jo 10 vuotta. Minulla on myös ollut aiemmin 6 vuotta nuorempi mies.

Ikä on vain numero jos molemmat ovat aikuisia(18-?)

kuin että ihastuisin 20 vuotta nuorempaan mieheen.



Mutta toistaiseksi 10 vuoden ikäero on ollut suurin.

Nykyisen mieheni kanssa meillä on 18v ikäeroa, eli ei ole kaukana ;-)

En vaihtaisi pois.

joten siinäpä se vastaus tulikin.

elämän tilanne olisi aika eri ja jotenkin en tunne vetoa sellaisiin "pappoihin"...

mies 66. Kyllä. Rakastan häntä kovasti.

Voin toki pitää viehättävänä ja komeana ja kivana, mutta en veisi enkä päästäisi asiaa sen pidemmälle.

mutta mulla on jo mies, joten käytännössä en voi kuvitella ihastuvani 20 vuotta vanhempaan.

jostain syystä ihan järjetön pappa-magneetti.... :o

En tiedä miksi...!? Tunnen kyllä vetoa itsekin vanhempiin miehiin, en ole ikinä seurustellut itseäni nuoremman miehen kanssa enkä edes samanikäisen. Mitää puumaa musta ei saa ikinä! :D Mutta tätyy sanoa, että kun ikää on 36 v itsellä niin tuo 20 vuotta tähän lisää alkaa olla siinä ja siinä....Mutta juu, kyllä voisin kuvitella ihastuvani. Yleisesti ottaen miellyttävään, kohteliaaseen mieheen, jolla olisi hyvä huumorintaju ja reippaasti sellaista hyvää elämänkokemusta.

Olin itse siloin kolmekymppinen ja mies viisissäkymmenissä. Se oli sellainen pitkä ja vakava, hiljainen ja herkänoloinen sosiologi, jolla oli hyvä huumorintaju. Ei meillä koskaan mitään virittelyjäkään ollut, se oli ihan viaton ihastus vaan.



Olen jo vuosia kokenut itseni tavallaan "iättömäksi", en minkään sukupolven edustajaksi tai edes kovin nuorekkaaksi ihmiseksi, joten en ajatellut tämänkään miehen ikää ollenkaan, vaan se tunne (tai illuusio) jonkinlaisesta samanhenkisyydestä oli oikeastaan ainoa millä oli väliä. Tosin mun täytyy myöntää, että kun jossain yhteydessä kävi ilmi, ettei se esim. osannut laittaa ruokaa ollenkaan vaan keittiö oli heillä puhtaasti vaimon aluetta, tajusin äkkiä että jonkinlainen sukupolviero tässä taitaa ollakin...

Olen nytkin ihastunut itseäni 15 vuotta vanhempaan mieheen. Hän on ikäistään paljon nuoremman oloinen, hyvin urheilullinen, huumorintajuinen, iloinen, lämmin ja kohtelias. Naisen huomioiminen sujuu häneltä jotenkin niin luontevasti, toisin kuin monilla oman ikäisilläni miehillä.

mulla ja miehellä 20 v ikäeroa

Vierailija - 05.04.11 11:01 (ID 12422323)





joten siinäpä se vastaus tulikin.

Jos henkiset arvot osuvat yksiin, harrastaa liikuntaa ja musiikkia, laittaa ruokaa ja pitää siististä kodista, kuten minä, matkustelee kanssani, pitää luonnosta ja mökkeilystä ,kalastuksesta, ei ole mitään väliä ikäaerolla.