Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Musta tuli viime yönä katkera ja vittuuntunut ihminen
03.04.2011 |
Tuore suhde, joka loppui täysin yllättäen. Vielä eilen mies piti mua hyvänä, suuteli, silitteli, halaili, jutteli vanhempiensa tapaamisesta jne. Puhumattakaan siitä, että toissapäivänä se puhui siitä mitä me tehdään kesällä ja miten on tosissaan ja vakavissaan ja että meidän pitää vaihtaa saman puhelinliittymät että saadaan soitettua toisillemme mahd. halvalla.
Kaikki oli hyvin. Kunnes ihan yhtäkkiä kaikki romahti kasaan. Ei meillä olekaan kipinää. Ei meitä edes ole enää.
Ja mä oon revitty, riekaleina, rikki ja hajalla. Pää on turta, mutta sydän huutaa tuskasta. Mä en käsitä tätä asiaa, en käsittänyt yöllä enkä käsitä nyttenkään. Mä en halua enää muistaa, mutta en pysty myöskään unohtamaan.
Miten tämmöistä voi edes tapahtua?! Ja miksi just mulle. Mä kun oikeasti olin tyytyväinen mun sinkkuelämään, enkä halunnut siihen ketään. Sitten sinne astelee tuo mies ja saa mut ihastumaan ja melkein rakastumaankin. Ja sitten se tuhoaa kaiken. Samantien. Ilman mitään varoitusta.
Mä en halua enää ikinä yhtään mitään. Näköjään se tosiasia on se, ettei musta voi kukaan oikeasti tykätä. En tiedä syytä. Kai mä vaan sitten oon niin ruma ja inhottava ja sisimmältänikin kamala. Ei tässä ole enää mitään muuta vaihtoehtoa.
Se vaan on niin hienoa, että kaikilla muilla on rakkaus. Ihan joka ikisellä muulla on joku, joka niitä rakastaa. Mulla ei ole, ei ole koskaan ollut eikä tule ikinä olemaan. Ei ikinä.
Mä oon niin helvetin hajalla. Ja muhun sattuu enemmän kuin koskaan.
Kommentit (97)
Pysyvä suhde alkaa ilman noita hehkutteluita.
Olen minäkin tuollaisia miehiä kohdannut. Kipinä muuttuu, kun ne saa mimmin sänkyyn.
Mies on tosi epävakaa, eikä se hyvää ihmisestä kerro. Ongelmia olisi tullut myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikomusta ollakaan siihen missään yhteydessä. Postitan ne tavarat, ja siinä se. En halua että se tulee niitä hakemaan, en mä halua nähdä sitä enää eikä mun todellakaan tartte. Mä en halua siltä yhtäkään viestiä, en minkäänlaista yhteydenottoa. Tuskin semmoista tuleekaan, enhän mä ollut sille yhtään mitään.
Ihan kokemuksen todella syvällä rintaäänellä sanon, että oman elämän takaiskuja rupesi olemaan noin 100% helpompi kestää, kun lakkasin suhtautumasta asioihin niin melodramaattisesti ja ihan tietoisesti lakkasin lietsomasta sitä omaa tuskaani.
Tarkoitan nimenomaan, että tunnistan itseni tarkalleen sun viestissä. Ja mulle emotionaalisesta kivusta toipuminen oli työlästä ja kesti kauan, eikä vähiten siksi että koko ajan vatvoin niitä juttuja ja asallin itseni ajatella just tuollaisia toivottomia "en ole rakastamisen arvoinen", tai "koskaan ei kukaan tule välittämään minusta" -ajatuksia. Oikein velloin niissä.
Kun paska iski tuulettimeen, meikä oli lapion kanssa siinä vieressä pitämässä huolen siitä että mätin sitä saman tien takaisin sinne tuulettimeen heti jos tilanne näytti paranemisen merkkejä. Reagoin kamaliin tilanteisiin vielä kamalammilla ajatuksilla, katkeruudella ja epätoivolla.
Olin pitkälti päälle kolmekymppinen kun tajusin, että mähän vaan pahennan omia ongelmiani. En halua syyttää sinua oman surusi suurentelusta, sillä tiedän että hylkääminen sattuu ihan ketä tahansa. (Viimeisin tutkimus on osoittanut, että sellainen henkinen kipu koetaan aivoissa suurin piirtein samalla tavalla kuin ihan fyysinen kipu. Se kirjaimellisesti sattuu.) Muta tnoista viestestäsi paistaa huolestuttavasti se sama asenne, mikä mullakin aiemmin oli, mikä takasi sen että surin jätetyksi tulemista pahimmillaan vielä VUOSIA myöhemmin. Juuri sen takia, etten ollut opetellut sitä eteenpäin liikkumisen jaloa taitoa.
Älä tee niin kuin minä! Yksi hyvä motto on vanha kunnon " ei saa jäädä tuleen makaamaan". Toinen on se että "hyville ihmisille voi tapahtua pahoja asioita". Muistuta itsellesi näistä kahdesta aina jos ajatuksesi lähtevät kiertämään synkkiä kehiä. Hae seuraa kavereistasi. Katso iso läjä seikkailuelokuvia. Käy lenkillä. Pelaa tetristä. Salli itsesi surra, mutta salli itsesi myös huomata että vähä vähältä se suru laimenee.
Ei millään pahalla ap, itsekin elän tunteella ja haluan rakastaa. Selkeästi tuo mies oli keskenkasvuinen idiootti joka ehkä on sitoutumiskammoinen. Sinä kuitenkin selviät - pahaltahan tuo aluksi tuntuu, mutta ette onneksi olleet pitkään yhdessä. Pitkän suhteen päättyminen on paljon pahempi asia ja oikeasti vie pohjamutiin. Ota nyt parin päivän hengähdystauko ja sitten kirjoita miehelle vaikka sähköposti. Kerro että olit tosi ihastunut ja haluaisit tietää mikä miehen mielestä oli vialla. Ihan siksi, että haluaisit oppia ja kasvaa ihmisenä tulevia parisuhteitasi varten. Toivota lopussa miehelle hyvää jatkoa. Älä jää roikkumaan, pahoitat vaan oman mielesi.
Ja kun luin tuota selostustasi yön tapahtumista; sitä kuinka yritit saada siinä tilanteessa mieheltä vastauksia yms. alkoi tuntua kyllä kovasti siltä, että mies on ahdistunut tilanteessa. Ei ole sen vuoksi halunnut sanoa mitään. Eli pidä nyt vaan se linja, että kysyt sähköpostilla asiat, äijä saa aikaa miettiä vastaustaan. Jos ei vaivaudu vastaamaan asiallisiin kysymyksiin, voit todeta että paska mikä paska.
Tosiaan terveys on kaikille tärkeää, mutta kellekään ei kuitenkaan pelkkä fyysinen terveys riitä hyvään elämään. Eli että olisit koko ikäsi ilman ystäviä, miestä, rakkautta jne ei kovin montaa lohduta, vaikka olisikin huippukunnossa. Myöskin työ ja itsensä toteuttaminen on ihmisille tärkeää ja harva haluaisi asua esim. pienessä kopissa koko ikäänsä pelkästään fyysisestä terveydestään nauttien. Että jos tältä kantilta asiaa ajattelee, niin se hyvä terveys ei paljon lohduta ap:n tilanteessa. Itse en koskaan rakastu kehenkään päätäpahkaa, mutta kyllä se jättäminen sattuu yhtä paljon vaikka siihen olisi miten valmistautunut. Mutta ei asia varmasti ole niin, ettei kukaan voisi sinua ikinä rakastaa, vaikka tuo yksi mies sitä mieltä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen katkeroitunut, koska lääkäri pilasi mun terveyden, eikä mitään virhettä myönnetä lääkäri-kolleegoiden taholta edes tapahtuneen. Perspektiivi siis asiaan. Sulla on kuitenkin vielä terveys, ja sitä kautta toivottavasti pitkä elämä! Mahdollisuus hyvään, kivuttomaan kuolemaan. Multa otettiin se kaikki pois - ja vääryyden tekijänä on valtava yhteiskunnallinen koneisto -> en saa koskaan asialleni oikeutta.
Tässä ei ole nyt kysymys susta.
Ja itsekin olen se joka on toisen jättänyt. Nämä asiat ovat vaikeita ja usein sen jätetyn on todella vaikeaa asiaa yrittää ymmärtää. Sille joka jättää ei tilanne myöskään ole helppo. Ei kukaan sano toiselle, "Nyt tunteet on hieman laimentuneet" vaan asia mietitään loppuun saakka ja ilmoitetaan kun itse ollaan varmoja, ettei suhteella ole tulevaisuutta.Sen takia jätetylle tilanne tulee yllätyksenä, mutta miten muuten sen voi hoitaa?
Aina ei vain kemiat kohtaa vaikka alussa olisi tuntunut kuinka hyvältä tahansa.
Tähän tilanteeseen ei auta kuin aika. Sure rauhassa pari päivää ja sitten annat itsellesi mahdollisuuden toipua. Kevät ja kesä on tulossa ja silloin on ihanaa olla sinkku. Kerää kaverit ympärillesi ja viettäkää vaikka saunailta..
Tsemppiä sinulle ja usko ja luota, että kun aikaa kuluu niin sinustakin tuntuu jo paremmalta. Nyt sinulla on oikeus surra ja itkeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jätin erään miehen vähän vastaavanlaisesti. En tehnyt sitä pahuuttani vaan asia meni jotenkin niin, että aluksi koin olevani rakastunut (sanoimmekin nämä sanat toisillemme melko pian), mutta pikkuhiljaa monet asiat hänessä alkoivat ärsyttää, mutta yritin jotenkin tukahduttaa ne ajatukset. Sitten yhtenä päivänä noin kolmen kuukauden jälkeen (melkein asuin jo hänen luonaan siinä vaiheessa) tuntui, että tuo tyyppi on kyllä niin ärsyttävä, etten jaksa sitä yhtään, ja lähdin. Koen, että alunperinkin halusin vain kovasti olla parisuhteessa edes jonkun kanssa enkä tosiasiassa ollut häneen edes ihastunut, mutta koska kyseessä oli ensimmäinen parisuhteeni, niin ajattelin, että on ihan normaalia esim. sängyssä ajatella, että no toivottavasti tässä nyt ei tartte tehdä mitään ton kanssa että pääsee nukkumaan. Varmastikin niinkin voi käydä, että oikeasti on johonkuhun tosi ihastunut, mutta sitten huomaa, että se ihastuksen kohde olikin erilainen kuin mitä oli ajatellut. Ja varmaan siksi ap:n mies ei heti noiden ajatusten tullessa sanonut mitään, että yritti puhua niitä ensin pois, mutta se ei sitten onnistunut.
Haluan kertoa tähän oman vaikean tarinani, olen huono kertomaan mutta ehkä tästä jotain irti saa.
Olin todella huonossa suhteessa, olin ollut siinnä 16-vuotiaasta asti itseäni paljon vanhemman miehen kanssa alistettuna, poljettuna ja sorrettuna. Meitä piti yhdessä vain seksi, rakkaudesta ei saanut puhuakaan. ja minä vihasin koko suhdetta, vihasin niin että olisin halunnut kuolla. En päässyt siitä pois, yritin valehtelematta sata kertaa mutta hajosin aina siihen että jäin yksin eikä minulla ollut ketään.
5-6 vuotta rimpuilin siitä irti, muutin, menin opiskelemaan ja aloitin kaiken alusta. Olin sinkkuna ja opein elämään yksin. Olin myös todella tyytyväinen sinkkuelämääni nautein jopa siitä ettei tarvinut sitoutua keneenkään.
Sitten elämääni tuli myös mies, mies joka oli niin kunnollinen etten voinut käsitää edes että sellaista oli, ja se mies piti minua niin hyvänä että se vei minulta jalat täysin alta.
Olin todella varovainen yhteen muuton kanssa, sillä minulla oli parisuhteista erittäin huonoja kokemuksia. Viimein kuitenkin se mies sai minut uskomaan että tämä suhde kestää. Muutimme yhteen ja olin onnellisempi kuin olin koskaan osannut uskoa. Olimme rakastuneita, tai ainakin luulin että molemmat oli.
Siinä vaiheessa kun luulin miehen kosivan, se ilmoittikin löytäneensä toisen ja käski minun lähteä.
Tuo hetki mursi minut niin että sen ajatteleminenkin puistattaa. Se oli hetki jolloin elämäni pysähtyi. Elämältäni meni pohja, tai niin silloin luulin.
En edelleenkään ymmärrä miten suhde minkä uskoin olevan täydellinen (molemmin puolin) voi loppua noin? Miten suhde jossa ei ole riitoja ja jossa kuvittelin meidän molempien olevan onnemme kukkuloilla voi kuolla pystyyn?
Voin sanoa että seuraavat 3 kuukautta olisin tarvinut apua mutta en osannut hakea. Olisin tarvinut lääkkeet edes nukkumiseen, mutta en päässyt liikkumaan mihinkään. 3 kk olin niin rikki että näytin itse kuolemalta enkä tainnut montaa kertaa poistua 4.n seinän sisältä.
Silloin ajattelin ihan samalla tavalla; en tule enää koskaan löytämään rakkautta. Ajattelin etten edes koskaan pysty enää rakastamaan ja luottamaan.
Mutta kyllä se vain siitä alkaa helpottamaan. Voin tosiaan kyvitella kuinka paljon sattuu mutta kyllä se sydän vain kestää. Tuosta minun tapauksesta on nyt 3.v ja elän elämäni onnellisimpia hetkiä. Minulla on kaikki ympärilläni mitä onneen tarvitsen. Olen käynyt tuota asiaa läpi niin monet kerrat ja yrittänyt ajatella että tarvitsin tuollaisen muserruksen siihen että tavallaan löysin itseni. Nyt jälkeenpäin olen jopa löytänyt siitä positiivisiä asioita.
Haluan sanoa sinulle että elämä kuljettaa ilman että itse suunnittelet ja murehdit huomista. Ihminen ei itse tiedäkään mitä kaikkea elämällä onkaan annettavaa. Yritä nyt vain toipua tuosta takaiskusta. Toivon todellakin sinulle voimia nousta tuosta masennuksen loukusta.
Olet ajatuksissani.
Etkä tosiaankaan ole ainoa joka joutuu nuolemaan haavojaan rakkaus asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tunteesi! Minutkin mies jätti hieman samalla tavalla, puhuttiin minun hänen tykö menosta, pussailimme ym. Kun menin kotiin, mietin hetken, soitin miehelle ja kysyin mieheltä tilannettamme, mies ilmoitti: ei tässä ole pidemmälle vievää kipinää! Asia tuli minulle yllätyksenä, mies kuitenkin samalla väitti, että ei tiedä eikä ymmärrä, mikä tilanteeseen oli tullut, mutta on ollut tosissaan jutussa mukana. Tästä jäi itsellekkin TOSI paska fiilis!
comment2, http://conquer.biz/allopurinol.html allopurinol, %DDD, http://lauradenoux.com/zithromax.html chlamydia zithromax, %((, http://amazingbacon.com/clomid.html clomid and progesterone, %-PP, http://tlucanterbury.org/diamox.html diamox 60 pills, 266, http://conquer.biz/elimite.html elimite guarenteed overnight, smjwld, http://los-angeles.ws/buspar.html buspar class action lawsuits, kied, http://hagrag.com/metformin.html metformin.com, fznev, http://schielesculptures.info/zithromax.html zithromax antibiotic medication, %(((, http://conquer.biz/acyclovir.html acyclovir, 31910, http://hagrag.com/zithromax.html alcohol zithromax, oak, http://dodidium.com/cymbalta.html cymbalta neuropathic pain, 8-O, http://nilshammaronline.com/cafergot.html belcomp-pb, 058711, http://americathestillbeautiful.com/elimite.html buy elimite, 059, http://isis-sculptures.info/doxycycline.html doxycycline, 47223, http://los-angeles.ws/viagra.html buy viagra savage, lusz, http://nilshammaronline.com/glucophage.html glucophage and weight loss, 68992, http://stlouis-hockey.com/erythromycin.html erythromycin, =P, http://tlucanterbury.org/indocin.html indocin, %-[[,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitää vannoa ja vakuuttaa et on kipinää. Sen kyllä tuntee! Taitaa olla niin et nyt itket itkut ni myöhemmin ei tartte itkee vielä suurempia itkuja vannojan takia:)) Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monta on muiltakin haihtunut elämästä ja on jäänyt ihmettelemään, että mitä ihmettä - miksi ja minne katosi????
abortti.blogspot.com
en ihan ymmärrä miten suhteenne loppui.
en ihan ymmärrä miten suhteenne loppui.
Niin se sitten sanoi. Viime yönä. Kun alettiin nukkumaan.
Suuret "mystikot" sanovat, että jokainen eteen tuleva tilanne on tuotu eteemme sen takia, että me oppimisimme niistä jotain. Mitään ei tapahdu sattumalta.
Mikä mahtaa sinun oppimispolkusi olla?
Kyllä sinne risukasaan aurinko alkaa paistamaan. Minunkin mieheni halasi minua koko yön, vaikka samaan aikaan piti sivusuhdetta. Kun parikymmenvuotinen avioliitto päättyi, niin siinä tuli aika lailla ryvettyä itsesäälissä. Ennen kuin ymmärsi, että ongelma oli miehessä, ei minussa.
Kyllä se siitä! Tsemppiä!
en ihan ymmärrä miten suhteenne loppui.
Niin se sitten sanoi. Viime yönä. Kun alettiin nukkumaan.
Alue: Aihe vapaa
Tuollainen mies on henkisesti vajaa, ei kukaan normaali tekisi noin, että kaikki on ensin hyvin ja muutamassa minuutissa ajatus vaihtuu.
Älä missään tapauksessa ole pienessäkään kontaktissa tuohon mieheen, se on vaan leikkinyt kanssasi. Menköön menojaan.
Nyt sinuun sattuu, mutta toisaalta hyvä, että paljastui noin alkuunsa, mikä rakki mies on.