Perhe kaksikielinen ja nainen sanoo että

mutta lapset on ruotsinkielisessä tarhassa että saisi enemmän kieltä. Isänsä tekee pitkiä päiviä töissä, mutta muuten kyllä puhuu lapsille ruotsia ja lapset vastaa ruotsiksi, keskenään miehen kanssa puhutaan suomea kotona. Meillä toimii.

puhutaan molempia, minä puhun lapselle suomea ja isä ruotsia. Aivan sama kummalla kielellä vastaa, isille voi joskus tulla ymmärtämisvaikeuksia :D Mutta ollaan tarkkoja siitä että toinen puhuu yhtä kieltä ja toinen toista. Tietty jossain julkisilla paikoilla ym on puhe pakko kääntää ruotsiksi mutta yritän sitä välttää.



t. ruotsinsuomalainen

yhen perheen jossa äiti kielsi isää puhumasta ruotsia muksuille,mies siis kaksikielinen.nyt lapset 10v,eivät osaa ruotsia ja nämä vanhemmat eronneet...kyllä sitä miestä vituttaa ku ei puhunut lapsillensa ruotsia...

Osa perheistä joutuu ihan mm. lääkärin päätöksestä jättämään vain yhden kielen lapsille koska lasten kielitaito sekoittuu niin paljon yms.

hänen kotona puhutaan vain suomea! ? Lapset oppisi ruotsin kuin itsestään.

Tosi itsekästä touhua.

empä ole kuullu että lääkäri sanoisi ettet saa puhua omalla kielelläsi lapsellesi. taisi olla ihan keksittyä puolustusta sille ettei itse osaa toisen vanhemman kieltä eikä siksi halua että sitä puhutaan. menkää kielikurssille ja ajatelkaa lapsianne älkää itseänne.

vaikka olen paljon tekemisissä kaksikielisten lasten ja varsinkin KIELENKEHITYSHÄIRIÖISTEN kaksikielisten lasten kanssa.

Ehkä ilmaisuni oli hiukan väärä, kehoitus olisi ehkä parempi. Mutta on olemassa lapsia joiden on parempi oppia yksi kieli kunnolla ja jotka menevät sekaisin useamman kielen samanaikaisesta opettelusta. Muistaakseni täälläkin monikulttuuriset perheet-palstalla oli eräs äiti jonka lapselle oli suositeltu että hänelle puhuttaisiin vain yhtä kieltä.

empä ole kuullu että lääkäri sanoisi ettet saa puhua omalla kielelläsi lapsellesi. taisi olla ihan keksittyä puolustusta sille ettei itse osaa toisen vanhemman kieltä eikä siksi halua että sitä puhutaan. menkää kielikurssille ja ajatelkaa lapsianne älkää itseänne.

ongelma on yleensä se, että äidillä on yksi kieli, isällä yksi kieli ja perheen yhteinen kieli on huono englanti.

Siis ihmiset, jotka aliarvioivat lasten älykkyyden. Jos molemmat vanhemmat jaksavat olla johdonmukaisia ja puhuvat lapsille vain omaa kieltään, nämä oppivat täysin kaksikielisiksi. Eri asia on sitten se, kun mongerretaan huonosti opittua itselle vierasta kieltä lapselle.



En kyllä usko, että kukaan lääkäri olisi kieltänyt vanhempia puhumasta lapselleen omaa äidinkieltään.

Olen itse kaksikielisen perheen äiti (omat lapset ovat oppineet isän kielen lähinnä passiivisesti, koska kuulevat sitä huomattavasti vähemmän kuin suomea) ja tunnen monia vastaavia perheitä. Tiedän kaksi perhettä, jossa vanhempia on kehotettu siirtymään vain yhden kielen käyttöön, koska lasten kielellinen kehitys on häiriintynyt. Molemmissa tapauksissa vanhemmat ovat käyttäneet äidinkieltään ja toinen kieli on ollut suomi, joten ei ole kyse vanhempien huonosta kielitaidosta.



kaksikielisyys on rikkaus, mutta ei sen saavuttamien ihan niin helppoa ole kuin monet tuntuvat luulevan.

hänelle kyllä suositeltiin että kotona puhuttaisiin vain suomea. Kolme kieltä selvästi sekoitti muutenkin heikkoa kielenkehitystä.

Joillakin on ongelmia ja joillakin sitten todella paljonkin. Lisäksi jos toisen vanhemman kieli on Suomessa harvinainen ja perhe asuu Suomessa niin lapselle hyvin todennäköisesti tulee suomen kielestä "ykköskieli" ja toisesta kielestä paljon heikompi, koska tuota toista kieltä lapsi kuulee huomattavasti vähemmän.

Siis ihmiset, jotka aliarvioivat lasten älykkyyden. Jos molemmat vanhemmat jaksavat olla johdonmukaisia ja puhuvat lapsille vain omaa kieltään, nämä oppivat täysin kaksikielisiksi. Eri asia on sitten se, kun mongerretaan huonosti opittua itselle vierasta kieltä lapselle.

En kyllä usko, että kukaan lääkäri olisi kieltänyt vanhempia puhumasta lapselleen omaa äidinkieltään.

Kielenkehityksen ongelmaa ja/tai perheellä ongelmia.



Peruslapsi perusperheessä kyllä oppii kaksikieliseksi varsin helpolla.

Osaisi nyt täysin molemmat kielet. Isä ei tosin ollut ruotsinkielinen vaan kaksikielinen. Oma isänsä puhui ruotsia ja äiti suomea. Meille ei ruotsia opetettu.

Minä tiedän yhden tapauksen jossa vanhempia lääkäri neuvoi puhumaan vain yhtä kieltä. Lapsella oli dysfasia ja ei oppinut ollenkaan puhumaan ennen kuin siirryttiin vain yhteen kieleen.

puheenkehitykseen liittyen. Mutta sitäkin enemmän vanhakantaisia asenteita. Jos lapsi on terve ja normaali ja vanhemmat puhuvat johdonmukaisesti lapselle yhdellä kielellä (jota itse osaavat "täydellisesti"), lapsi kyllä oppii kaksikieliseksi, mutta kielellinen kehitys menee vähän eri tavalla kuin yksikielisellä lapsella.



Monesti se, mikä on normaalia kaksikielisen lapsen kehitystä, määrittyy tietämättömien mielestä epänormaaliksi kehityshäiriöksi. Mutta se on totta, että jos lapsen ympäristössä puhutaan paljon huonoa kieltä, tyyliin perheen yhteinen kieli on huono englanti, se on kyllä vahingollista.

Mä puhun pojalle ruotsia mies omaa kieltään, keksenään puhutaan englantia ja ympäröivä yhteiskunta suomea, mies ei puhu kun tosi hoono soomi.



Pitäiskö meidän perhe puhua pelkästään englantia siinä tapauksessa et joku lääkäri edes yrittäs suositella yhtä kieltä. Ja meiän tapauksessa ei ole kyse mistään huonosta englannista.

Eli jommankumman vanhemman kyllä kannattaisi opetella toisensa äidinkieli ja perheen siirtyä käyttämään sitä yhteisenä kielenä.

Nyt aikuisena ottaa päähän. Työssäni palvelen kyllä asiakkaita ruotisnkielellä, mutta ei se ole sama.

Olemme kolmihenkinen perhe, vanhemmat ja kaksivuotias lapsi.

Minä äiti puhun lapselle suomea ja mies omaa kieltään.

Minun ja miehen yhteinen kieli on suomi, jota mies puhuu todella hyvin.

Poikamme puhuu todella hyvin molempia kieliä. Puhetta alkoi tulla n. 1 v 3 kk iässä ja nyt kaksivuotiaana puhuu suomeksi viisi sanaisiakin lauseita, isän kielellä vähän lyhyempiä.Ihan alkuun isän kieli oli vahvempi. Luulen sen johtuneen siitä, että juuri kielen alkaessa kehittyä toden teolla, mies oli hoitovapaalla pari kuukautta ja minä paljon töissä, joten isän kieltä kuuli silloin enemmän. Mutta nyt tilanne tasoittunut. Tai sitten ehkä jopa suomen kieli himpun verran vahvempi nyt. Puhuu mielestäni hyvin tuon ikäiseksi, etenkin kun omaksuttavana kaksi kieltä. Monet tuttavieni samanikäiset, joilla kielenä vain suomi, eivät puhu juuri mitään , ja nyt jo vanhemmat pelkästään suomen kieliset eivät monet puhuneet käytännössä mitään kaksivuotiaana, ainakaan sellaista mitä muut kuin omat vanhemmat ymmärtäisivät.

Minä olen ymmärtänyt, että suositus, että vanhempi puhuu johdonmukaisesti omaa äidinkieltään lapselle ja yksi kieli per naama, eli että ei sitten sekoiteta kieliä.

Olemme puhuneet vauvasta asti omia kieliämme pojalle ja hyvin tuntuu toimivan. Joskus harvoin mies sanoo jotain suomeksi pojalle, ihan yksittäisiä sanoja, mutta hoksaa sitten heti virheensä. Samoin minä saatan harvoin vahingossa käyttää miehen kieltä.

Joitakin sanoja tosin on, joita poika sanoo mielummin vain toisella kielellä ja jonkin verran puhuu samassa lauseessa molempia kieliä sekaisin, mutta uskon ja toivoin sen tasoittuvan iän myötä.

Poika jopa osaa tulkata jo minulle mitä isä sanoo, vaikka toki itsekkin aika paljon ko. kieltä ymmärrän. Miehen maalaisia on lisäksi Suomessa aika paljon.

Opeta ihmeessä jos en osaa sun mielestä suomea.