Vuosi ilman seksiä

Mulla oli ihan sama juttu- ei vaan seksi kiinnostanu. Tästä tuli sitten ajan kanssa iso ongelma meidän parisuhteeseen, ehkä joku 6-7kk mies jakso odottaa ja sitten alko sanomiset. Lopputulos oli että suhteen takia aloitettiin sitten seksi vaikka itseä ei rehellisesti sanottuna kiinnostanu yhtään! Mutta rakkaudesta mieheen halusin 'pakottaa' itseäni vaikka mies siis ei todellakaan pakottanu vaikka painostikin. Sit kun sitä vaan alettiin harrastaa niin fiilis parani ja sitä alko sit itekin haluta! Vaikka ekat kerrat ei tod ollu herkkua niin kyllä se siitä pikkuhiljaa parani!

Esikoisen jälkeen ei tehty 8 kuukauteen juuri mitään. Ei sen takia että olisin imettänyt (vauva pulloruokinnassa), mutta ei vaan huvittanut ja jaksanut. Sitten kun aloitettiin niin parin ässäilyn jälkeen odotin kakkosta. Nyt tuo kakkonen on 11kk ja liian vähän on seksiä jos saa suoraan sanoa. Ja se johtuu kyllä miehestä kun se osottaa aina "täydellistä hetkeä". Luulis senkin nyt jo tajuavan ettei sellasta oo pikkulapsiperheessä jos lapset on kotona... Mutta täytynee ehkä ite ruveta aktiivisemmaks asian suhteen, jos sitten asiat kääntyis oikeeseen suuntaan. :) Tsemppiä!

Helpottavaa, että joku muukin "tunnustaa" haluttomuutensa.



Sama juttu oli itselläni ekan lapsen aikaan, että joskus puolen vuoden jälkeen pakotin itseni tekemään aloitteen, kun tuntui, että mies kärsii tilanteesta, vaikka ei mitenkään painostanutkaan. Muistelen, että vasta imetyksen päätyttyä tuli oikein kunnolla sellainen fiilis, että "Hei, en mä muistanutkaan, miteen kivaa touhua tää on". Samalla kaavalla mennään varmaan tälläkin kertaa.

kokemuksesi jakamisesta.



Ap

että vaikka mies sua paljon rakastaakin, mutta seksiä et hänelle anna hän joko ettii sitä piakkoin muualta selkäsi takaa tai pakkaa kamppeensa ja häipyy. Sano mun sanoneen.

Imetän 5 kk ikäistä vauvaamme ja vaikka synnytys oli helppo ja toipuminen nopea, ei seksi vielä kiinnosta pätkääkään. Tilanne oli ihan sama edellisenkin imetyksen aikana. Ilmeisesti imetyshormonit saavat (limakalvojen ikävän kuivumisen lisäksi) aikaan sen, etten imetysaikana kertakaikkiaan millään tapaa koe itseäni seksuaaliseksi olennoksi. Vaikka mieheni on rakas ja suhteemme muutoin hyvä ja toimiva, tuntuu lasten läheisyys tässä elämänvaiheessa miehen läheisyyttä tärkeämmältä. Toki miehenkin kanssa pussaillaan ja halitaan paljon, mutta siihen se jääkin. En usko, että olen ainoa, joka näin kokee. Silti tuntuu, että silloin kun synnytyksen jälkeisestä seksistä on jossain juttua, valtaosa naisista kertoo halunneensa seksiä viimeistään muutaman kuukauden sisällä. Jos muita kaltaisiani on linjoilla, huutakaapa hep.

Ap ja tätä komppaavat ovat jo henkisesti sillä tiellä, että lapset ja "arki" korvaavat parisuhteen vähä vähältä. Lasten läheisyys miehen läheisyyttä tärkeämpi. Tuohon on helppo takertua. Vielä vuosi tuohon päälle tuolla fiiliksellä, niin olette jo hyvällä tiellä suuria parisuhteen ongelmia.

ennemmin tai myöhemmin, elleivät ole homoja tai eunukkeja.



Aluksi yrittävät kotona hyvällä ja sitten pahalla, ja sitten päätyvät vieraan naisen syliin. Huolimatta siitä kuinka paljon vaimoaan rakastavat tai siitä vaikka suhteessa muuten menisikin hyvin ja olisi haleja ja pusuja.

minusta on aika rankkaa miehen aliarviointia (ainkin oman mieheni kohdalla) kuvitella, että mies on vaistojensa varassa toimiva alkukantainen olio, jota vietti vie, ja mies vaan vikisee.



Toki tiedostan, ettei tilanne ole nykyisellään optimaalinen, kyllä hyvään liittoon kuuluu myös toimiva seksielämä. Kysymys on kuitenkin yhtään pidemällä perspektiivillä katsottuna lyhyestä ajasta - ja ennenkaikkea yhteisestä hankkeesta, yhteisen perheen perustamisesta.



En siis ole huolissani siitä, että mies lähtisi tai alkaisi suhteeseen toisen naisen kanssa. Jälkimmäiseen ei kertakaikkiaan taitaisi edes aika riittää.



Ap

On lähinnä miehen väärinymmärtämistä jos luulee ettei seksi olisi tärkeää. Seksi on minulle, kuten kaikille tuntemilleni miehille joiden kanssa tällaisista asioista juttelee, erittäin tärkeää nimenomaan sen vuoksi että se on sitä läheisyyttä, hellyyttä, ykseyttä, meitä minun ja hänen sijaan. Kun vaimo on lähellä, hänelle haluaa olla hellä ja koko elämä kiertyy vain arjen ympärille niin seksin puute on lähes pahinta kidutusta. Mies kai hellii sinua välillä ja huomioi, mikset huomioisi häntä? Suihinotto tai käsihoito välillä jos muulle seksille ei tunnu löytyvän aikaa? Kun mies on tarpeeksi kauan ilman seksiä niin kyllä vieras alkaa houkuttamaan vaikka samalla takaraivossa kolkuttaa helvetillinen syyllisyyden tunto. Jossain välissä se voi muuttua raivoksi seksin puutetta kohtaan ja tilanteen tullessa - tilaisuus voi tulla vastaan yllättäenkin - kontrolli voi pettää. Näin on käynyt lähipiirissäni täysin vaimoaan rakastavalle perheenisälle. Sitten murjotetaan kotona kiukkuisana kun vaimo ei ymmärrä seksin tarvetta ja samalla itselle kun on mennyt pettämään...



Huomioi nyt miestäsi nainen hyvä!

Seksihaluttomuus on ollut ahdistavaa myös minulle, koska haluaisin kyllä haluta. Minulla myös imetys vei halut ja seksi suorastaan ahdisti. Mielessä se oli jatkuvasti juuri siksi, että välitän miehestäni. Tosin itse koin, etten saanut apua tarpeeksi arjessa vauvan valvottaessa ja "kyllä vaan moni muu nainen hoitaa kodin ja lapset tuosta vain" kommentit saivat aikaan sen, että miellyttämisen haluni miestä kohtaan hiipui.. kahden lapsen kohdalla sama tilanne. Näin jälkikäteen, kun halut ovat taas palanneet imetyksen loputtua ymmärrän toki, että seksuaalista halua on vaikea tukahduttaa. Tilanne on kuitenkin aina kaksipuolinen eikä mieheni mökötys ja kiukuttelu ainakaan auttanut. Kyse on kuitenkin kohdallamme ollut vain alle vuodesta ja toisen lapsen kohdalla osasin itse jo varautua, mutta mies jotenkin taas "yllättyi" ja "kosti" minulle jättämällä hoitamaan liian paljon asioita yksin. No saapi nähdä kuinka meidän käy, koska normaalihaluni ovat miehen haluja suuremmat. Alkaisinkohan kiukutella?

Meillä ei toisen lapsen jälkeen seksielämä palautunut enää koskaan entiselleen, vaikka niin luulin. Minulla myös imetyksen aikana pelkkä ajatuskin seksistä ällötti, oikeastaan oma itseni ällötti, raskauskilot sun muut jutut.

Ajattelin, että sitten joskus taas...mutta se meni niin pitkälle, kun mieskään ei enää yrittänyt, että

sitten kumpaakaan ei enää huvittanut. Muutama vuosi

kärsittiin, nyt ollaan eroamassa, en tiedä onko mies pettänyt, paljon mahdollista.