Lue keskustelun säännöt.
Miten voikin olla niin paha mieli imetyksen onnistumattomuudesta? Pakkomielle
28.03.2011 |
Tilanne se, että sain keskosvauvan. Imetys ei onnistunut vauvan pienen koon takia. Oli pitkään hoidossa sairaalassa ja pumppasin hälle rintamaidon. Oppi syömään pullosta ja siinäkin oli pitkään haastetta, että jaksoi edes pullosta annoksensa syödä. Paino nousi hissukseen.
Tilanne nyt se, että olen pumpannut maitoa pienelle pian 4 kk ja nyt on vauva vahvistunut niin, että voisi periaatteessa varmaan oppia syömään rinnasta, mutta mä en jaksa enää alkaa siihen rumbaan! Harmittaa, syyllinen olo ja tunnen itseni itsekkääksi jos en edes yritä, mutta tiedän, ettei siitä heti kuitenkaan mitään tule kunnei lapsi ymmärrä ottaa edes rinnasta kiinni. Epäilen, ettei toimisi senkään vuoksi kun rinnasta on suurempi työ saada maito irti kuin pullosta..
Omaa maitoani siis saanut tähän asti. Kohta aloitellaan kiinteitä ja maidon tarvekin niin kai luonnollisesti vähän vähenee, jaksan ehkä vielä hetken pumpata ennen korvikkeisiin siirtymistä...
Nyt ongelma siis onkin se syyllisyys, jota koen kun en voinut lastani imettää alussa ja nyt en enää millään jakasaisi alkaa tappelemaan asiasta lapsen kanssa.. Ehkä se hällekin on nyt vaan helpompaa näin, että maito tulee pullosta kuten on aina tähänkin asti tullut..
Nyyyyyyyyh.
Kommentteja?
Kommentit (5)
teillä oli rankka alku mutta nyt unohdat imetyksen ja olet onnellinen että vauvasi selvisi. Pidä vauvaa paljon sylissä ja keskity oleelliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene imetystukiryhmään. Voivat auttaa
tai koita edes ilman ryhmää, nythän olet luovuttanut kokeilematta? Jos yrität muttei onnistu, ehkä syyllisyys laimenee. Oot kuitenkin reippaasti jaksanut pumpata!
eli ota vauva syliin, kutita huulta tutilla tai pullolla. Kun vauva on nappaamassa sen suuhunsa työnnätkin tissin tilalle. Useiden kertojen jälkeen vauva saattaa hyvinkin ruveta syömään tissistä. Meillä sama tilanne, vaikka ei olekaan keskosvauva. Tätä peliä pelaan itse lähes joka ilta ja onnistuu kyllä lopulta.
Hienoa, että olet jaksanut pumpata! Jos et millään jaksa/pysty yrittämään imetystä niin jatka vielä sitä pumppaamista! Parempi varmasti on, että lapsesi saa vaikka vähänkin äidin maitoa pullosta kuin kokonaan korviketta. Pumppaamista voit jatkaa vaikka vauva saisi jo osittain korviketta. Äidinmaidosta lapsi saa kuitenkin sellaisia vasta-aineita, joita korvikkeesta ei saa. Ehdotan, että jatkat pumppaamista, vaikka 3 krt vrk:ssa, aamulla, päikkäreiden aikana ja illalla ennen nukkumaan menoa. Otat lehden viereen ja rentoudut ja pumppaat samalla tai sitten oleilet vaikka samalla netissä, kuten minä tein aikoinani.
Mä pumppasin reilut 7 kk ja lopussa maitoa tuli ehkä enää noin desilitra päivässä, mutta arvokasta tavaraa joka tippa. Vauva sai molempia sekä korviketta että äidinmaitoa. Olen tosi onnellinen, että vauva kuitenkin sai pitkään äidinmaitoa vaikkakin osittaisena.
Osittaisimetys on "rankin" tapa antaa ruokaa vauvallesi. Siinä kun yhdistyy molempien tapojen "työläimmät" vaiheet. Tämän lisänä painaa syyllisyys, kun ei täysin koe onnistuneensa.
Minulla toisen lapsen täysimetys onnistui hyvin, vaikka alku siinäkin oli vaikea, ja kokemuksesta voin sanoa, että se oli miljoona kertaa helpompaa kuin esikoisen osittaisimetys. Sanon tämän vaan sen takia, että sun ei tarvi potea yhtään huonoa omaatuntoa. Sä olet antanut vauvallesi äidinmaitoa pullon kautta ja hoitanut siten vauvaasi tosi hyvin ja rakastaen!
Mene imetystukiryhmään. Voivat auttaa