Lue keskustelun säännöt.
Mikä teitä töissäkäyviä vanhempia vaivaa, että sallitte ekaluokkalaisenne
24.03.2011 |
luuhata kavereillaan kuuteen-seitsemään saakka illalla? Lastenne ei tarvitse käydä sitä ennen kääntymässä kotona ja teille riittää se yksi soitto koulun jälkeen, että lapsenne on menossa kaverilleen. Otatteko koskaan selvää, että onko se näiden lapsesi kavereiden perheille ok huolehtia sinun jälkikasvustasi? Tokihan sinä ehdit käydä mukavasi kaupassa työpäivän päätteeksi ja työpöytäsi jää siistiksi, mutta eikö se lapsi olisi ykkösasia? On aika turha ruikuttaa täällä sitten muutaman vuoden päästä, että kun yläasteikäinen heiluu kaupungilla tekemässä ties mitä....
Kommentit (95)
Lapsi on kuljetettu autolla vanhempien tai meidän perheemme puolesta kotiin, jonne ei siis osaa itse kävellä vaikka kävelymatkan päässä asuukin... ??? Voitko käskeä lapsen kotiin ?
ole kännykkää, ei osoitetta, ei lapsi osaa kertoa reittiä kotiin ( en ole yhteenkään tällaiseen pojan kaveriin törmännyt!) niin sitten findista numero. Jos ei osaa kertoa vanhempiensa numeroa, ei tiedä kenenkään tutun nimeä, ei reittiä kenenkään tutun luo jne niin sitten on pakko soittaa varmaan poliisille tai sossuun että mitäs nyt tehdään. Todella, todella kummallista toimintaa myös teiltä jos ette ole kysyneet onko lapsella lupa tulla teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitävät ihan itsestään selvyytenä että heillä on ilmainen ja takuu varma hoitopaikka lapsen kaverin luona ? Oma lapsesi ei ehkä edes haluaisi olla kyseisen lapsen kanssa ihan aina varsinkin jos jo koulussa ollaan samalla luokalla. Mitään ei ikinä kysytä vaan lapsi vain tulee luoksenne ja lapsen vanhemmat saavat tehdä mitä mieleen juolahtaa vapaa-ajansa kanssa... Ei toimi pidemmän päälle...
kuuteen saakka. Saavat lähteä klo 16 kotiinsa. Ei ekaluokkalaisen kuulu minusta luuhata iltaan saakka missä sattuu. Meillä tyttö soittaa heti koulusta päästyä ja tulee joko heti kotiin tai tuo repun ja menee hetkeksi pihalle. Jos menee kaverille tai joku tulee meille niin aina tekevät ensin läksyt.
ihmetyttää myös vanhemmat, jotka antavat ihan jo ekaluokkalaisen mennä ja tulla miten lystää. Yksi oman ekaluokkalaiseni luokkakaveri on joka ikinen päivä jonkun koulukaverin luona. Ei vanhempansa kysele, että kuka on kyseessä (no, nimen kysyvät, muttei sen enempää, eivät edes tiedä osoitteita, missä nämä koulukaverit asuu), eivät anna mitään kotiintuloaikaa. Tämä ekaluokkalainen itse soittelee näille kavereilleen ja ne keskenään sopii, että hän menee sen ja sen luokse. Ei vanhempansa soita näille toisten lasten vanhemmille ja kysy, että onhan ok ja missäs te muuten asutte jne... :O Olen suruissani seurannut tämän lapsen elämää vierestä. Aika leväperäistä touhua perheessä ja annetaan aika hurjan paljon muutoinkin pienelle koululaiselle itse huolehdittavaksi. Mistään ei itse oteta selkoa, lapsi kertoo miten asiat on ja kuka on kukakin ja that's it. Minä kyllä omalta ekaluokkalaiselta vaadin, että koulusta tullaan kotiin (olen kotiäiti), läksyt tehdään ja välipala syödään ja sitten saa mennä ulos kavereiden kanssa. Tiedän tasan tarkkaan kuka on kukakin ja mikä on heidän kotiosoitteensa ja vanhempien puhelinnumerot (ainakin toisen vanhemmista). Minä en meille ottaisi joka päivä jotain kaveria kylään, varsinkaan niin, että se kyläily kestäisi iltaan asti. Katoaa kokonaan perheen yhteinen aika kun ois aina jotain "ylimääräistä sakkia" pyörimässä täällä. Silloin tällöin on oikein ok ja kiva, että lasten kavereita käy, mutta ei joka päivä. Useimmiten oma ekaluokkalainen haluaa kuitenkin viettää sitä aikaa oman perheen kesken. Meillä on monta lasta ja tiivis perhe. Puuhataan paljon yhdessä ja ollaan kiinnostuneita lasten tekemisistä, kuulumisista jne...
Tässä
on taas sellaista oman egonsa pönkitystä että huhheijakkaa. Vai että oikein puuhailette paljon yhdessä ja olette kiinnostuneita lasten tekemisistä? Kyllä sädekehä kiiltää, ai jai =) Katsos kun kaikilla ei ole siellä omassa perheessä niitä kavereita ja toiset lapset ovat enemmän sosiaalisia kuin toiset. Toisille riittää se oma mamma tai sisarus, toiset kaipaa päivittäin kaveria, varsinkin jos ovat kotihoidossa koulun jälkeen. Siltikään se ei tarkoita että lapset asioista ei oltaisi kiinnostuneita :O
Toinen juttu on se, että lasten puhumisiin kannattaa suhtautua aina pienellä varauksella. Ainakaan meidän kyläluuta ei muista milloinkaan mitään, on samanlainen kuin äitinsä mutta se ei siltikään tarkoita etteikö kotona keskusteltaisi kavereista, heidän perheistään ja kotiintuloajoista. Joku voi kysyä kotiintuloaikaa niin varmasti poika vastaa ettei tiedä tai muista vaikka kotiintuloaika on määrätty monen monta kertaa. Kolmanneksi. Yllättävän paljon te kyyläätte niiden lasten tekemisiä kun tiedätte jopa puhelinkeskustelut tarkkaan. Meillä nuo kaverit viihtyy pitkälti pojan huoneessa enkä todellakaan tiedä tarkkoja keskusteluja vanhempien tai muidenkaan kanssa.
kun ko. lapsen äiti on kaverini niin väkisinkin tulee aika paljon tiedettyä, miten ko. perheessä asiat on. On tunnettu tän lapsen äitin kanssa about 17 vuotta. Että ihan ei tule hatusta vedettyä tän perheen asioita, vaan on hyvinkin tarkkaan tiedossa. Äitinsä kun on varsinainen papupata vielä, joka itse kyllä sitten puhuu vähän ohi suunsakin välillä, eikä oikein ymmärrä, mitä kannattaa kaikkien kuullen kertoa ja mitä ei :)
Joo, ja oma sädekehä on nyt kiillotettu ;)
tekevät läksyt ja syövät ruoan. Sen jälkeen vasta lähdetään kavereille/kavereita saa tulla meille. No, monesti tämä unohtuu ja kaverit tulevat klo 16 suoraan ip-kerhosta ja lähtevät illalla klo 20 paikkeilla. Ovat nälissään jne. Kukaan ei soita ennen kuin kahdeksalta, ilmeisesti olettavat lapsensa saavan ruoan ym. meillä. Raivostuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
te,joilla lähes päivittäin lasten kavereita kylässä, jo aina kauppareissulla ruokatarpeita ekstraa muutamalle muksulle?
Meillä on tällä hetkellä se tilanne, että monesti ruokien pakkauskoot (kanasuikaleet, jauhelihat tms.) on justjust riittävät meidän perheelle iltaruuaksi ja ihan tuosta käytännön syystä jos meille tulee ylimääräisiä syöjiä, minun pitäisi tietää se etukäteen, että osaisin varautua. Varmaan 1-2 v tämä muuttuu, kun lapset alkaa syödä enemmän, mutta nyt näin. Toisaalta on meillä viikottain iltaruuaksi juuri sopiva määrä eilisen tähteitä (siis meidän perheelle).
koulun jälkeen roikkunut missään kylässä, kaikki kaverit olivat meillä koska minä tai mieheni olimme hoitovapaalla/äitiyslomalla koko teinin alakoulun ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisiä on niin moneen junaan. Itse olen epäsosiaalinen ja -seurallinen enkä juuri jaksa vieraita. Siksi olen ihan ylitarkka siitä, että oma lapsi ei ole kavereilla liian pitkään eikä ikinä sopimatta vanhempien kanssa. En ymmärrä minäkään noita koko päivän kestäviä vierailuja, mutta mikäs siinä, jos ne ovat perheiden yhteisestä sopimuksesta.
Meille on aina saanut tulla ja omat lapset on saaneet mennä kaverille koulun jälkeen ja tämä vastavuoroisuus on mielestäni toiminut hyvin kaikkien kolmen kanssa. Välipalan annan vieraille, mutta en koskaan lammintä ruokaa. Se syödään aina viideltä ja silloin kutsun lapset kotiin jos ovat kavereillaan. Sen jälkeen saavat mennä takaisin jos ok kaverin vanhemmille. Samoin meille saa tulla vielä takasin kun on ensin käynyt kotona syömässä. Ovat kyllä lapset oppineet, etten anna ruokaa, että jos on nälkä niin kotiin on lähdettävä. Meillä 6 henkinen perhe ja kavereita monesti useampi. Itse käyn töissä myös enkä tosiaan ala syöttämään akikkia kavereita. Välipala on eri juttu, aina voileipää ja hedelmiä löytyy sen verran ylimääräisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietittekö koskaan, kuinka paljon lapsenne viettävät aikaa OMIEN VANHEMPIENSA kanssa arkipäivisin?
Lasten ei kuulu luuhata tuntikausia naapurissa, vaan harjoitella elämän perusasioita yhdessä vanhempiensa kanssa!
Mietittekö koskaan, kuinka paljon lapsenne viettävät aikaa OMIEN VANHEMPIENSA kanssa arkipäivisin? Lasten ei kuulu luuhata tuntikausia naapurissa, vaan harjoitella elämän perusasioita yhdessä vanhempiensa kanssa!
Katsos kun minä teen vaan osa-aikatöitä silloin tällöin niin pojalla on melkein joka päivä aikaa 2-4 tuntia ennen kavereiden ip-kerhosta tuloa olla kotona =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat ovat olettaneet, että meidän kotimme on heidän lapselle hyvä ilmainen hoitopaikka aina silloin kun he haluavat eli joka päivä ja usein öisinkin. Perheen vanhemmat harrastavat erittäin paljon ja ovat siis paljon pois kotoa. En tunne lapsen vanhempia ja olen joutunut miettimään lapsensuojeluilmoituksen tekoa mmm. silloin kun yökylän jälkeen kukaan lapsen perheenjäsenistä ei vastannut kännykkäänsä. Isän vastattua hän mumisi jotain siihen suuntaan, että nyt ei oikein sovi ottaa tyttöä kun on ostoksilla... Me sitten huolehdimme tytöstä kunnes tytön äiti tuli iltapäivästä kotiin. No, me lopetimme pelin kokonaan ja perheestä on tehty lastensuojeluilmoitus.
Me emme ole siis todellakaan edes halunneet, että tyttö luonamme pyörii kaikki päivät arjesta viikonloppuihin... Järjestely sopi enemmän kuin hyvin kyseisen lapsen perheelle, koska he saivat omasta mielestään vastuun lapsestaan meidän perheen harteille sekä paljon omaa vapaa-aikaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paljon nuoria jotka liikkuvat siellä pisin pitkin iltaa koulun jälkeen. Ensinäkään, menee vähän asian sivusta en ymmärrä niitä vanhempia jotka antavat lapselleen niin paljon viikko rahaa eivätkä yhtään vahdi mihin lapsi sen käyttää. Joka päivä samat lapset tulevat koulun jälkeen ostamaan kasoittain karkkia, rahana 20 e ja 50 e seteleitä. Käsittämätöntä, limpparia ja energia juomia menee sitte senki edestä. Sit hillutaan kaupassa pelikoneitten lähellä ja kun ei ikä riitä ja myyjänä suljen koneen etteivät pääse pelamaan niin kuuluu vittuja ja muita haistatteluita. Samat lapset ketkä ovat päivällä käyneet saattavat käydä 9 aikaa illastakin, enkä todellakaan usko että he ovat käyneet siinä välissä kotona. Hengailevat jossai kauppojen edessä ja haistattelevat vittuja asiakkaille ja myyjille. Siinä vaiheessa on kasvatus mennyt todella pieleen kun olla ja voi.
Itselläni vielä ei ole moneen vuoteen tuota tilannetta vastassa kun esikoinen on vasta 6 kk. Mutta siinä vaiheessa kun tilanne tulee vastaan asetan kyllä tiukat kotiin tuloajat. En anna lapseni heilua kaupungilla miten sattuu, tai saatikaan kavereillaan. Lapsi tulee suoraan koulusta kotiin, tekee läksynsä ja kun ne on tehty ja syöty niin sitten saa mennä muutamaksi tunniksi kaverilleen. Siinäkin asetan viimeistään kotiin tulon ajan 7 riippuen koska sinne on mennyt. Jos aikaisemmin niin tulee myöskin aikaisemmin kotiin, jos vähän myöhemmin niin sitten viimeistään 7 kotiin. Jollei ala kuulua niin lähden vaikka itse hakemaan penskan pois. Ja jos saan tietää että hengailee vaan kaupungilla niin siihenkin tulee varmasti muutos. Kuullostan ehkä tiukalta, mutta en todellakaan halua että lapseni hengailee 12 vuotiaana jossain kauppakeskuksissa myöhään illalla ties mitä tehden, polttaen tupakkaa sun muuta. Eieieiei missään tapauksessa. Olen nähnyt sitä tosiaan kaupan työntekijänä paljon ja ei voi muuta kun ihmetellä että mikä niitä vanhempia oikein vaivaa kun oman lapsen tekemiset ei kiinnosta yhtään tai missä lapsi edes on.
siellä ei ole ketään kotona ennen tuota kellonaikaa. Onhan se parempi että lapsi kylässä kuin että yksin kotona.
siellä ei ole ketään kotona ennen tuota kellonaikaa. Onhan se parempi että lapsi kylässä kuin että yksin kotona.
Kaikesta kyläilystä tai suoraan sanottuna oman lapsen hoidosta täytyy sopia oman lapsen kaverin vanhempien kanssa ja varmistaa joka kerta erikseen, että asia heille sopii eikä pitää asiaa itsestään selvyytenä että jos eilen sopi niin varmaan sitten tänäänkin sopii...
että lasten kaverit olisi vaiva, riippa tai asia, joiden kyläilystä odottaisin kiitosta heidän vanhemmiltaan.
Meillä muksut (eka- ja tokaluokkalaiset) on iltiksessä. Haetaan siinä neljän molemmin puolin, ehkä kerran viikossa annan heidän lähteä keskenään kävelemään kotiin välipalan jälkeen.
Olipa tilanne siis kumpi tahansa edellämainituista, on noin vartti kotiinsaapumisen jälkeen aina joku, usein useita lapsia oven takana. Ulkonahan nuo toki paljon on, eikä multa mitään "vahtimista" edellytä, mutta yhtään ainoaa iltaa tai viikonlopun päivää ei mene, ettei meillä olisi kolme, neljä tai kahdeksan kaveria kylässä. Asutaan alueella, jossa jokaisessa talossa on omien lastemme ikäisiä lapsia, joten kummallekin riittää kavereita joka sormelle. Meillä on ihan aina joku naapurin lapsista.
Miehellä meinaa mennä välillä hermo, kieltämättä joskus mullakin, jos oikein väsyttää ja lapset meuhkaavat sisällä isolla porukalla. Mä olen vaan ottanut sen asenteen, ja hoen sitä toistuvasti miehellekin, että ihan oikeasti, jos me pystytään säilyttämään sellainen ilmapiiri kotona jatkossakin, että omat lapset kavereineen viihtyvät meillä, niin jokainen ärsytyskohtaus on syytä niellä. Olen varmasti hyvin onnellinen, jos lapsemme teineinä viihtyvät meillä, olisi ihana tuntea lasten ystävät, tietää missä he ovat ja etenkin se, että he kaikki kokisivat kotimme ja meidät aikuiset sellaisiksi, että kokisivat itsensä aina tervetulleiksi ja että meille voi ihan aina tulla, oli tilanne mikä tahansa.
Kyllä minä sen eteen voin mehua kannuun tehdä saavitolkulla, voidella sadoittain ylimääräisiä voileipiä, kuoria lisää perunoita, keitellä lisää makaroonia. Joten tervetuloa meille, meillä on ovet auki aina lastemme ystäville. Enkä tarvitse tai halua siitä mitään kiitosta heidän vanhemmiltaan. Ihan vilpittömästi.
että lasten kaverit olisi vaiva, riippa tai asia, joiden kyläilystä odottaisin kiitosta heidän vanhemmiltaan. Meillä muksut (eka- ja tokaluokkalaiset) on iltiksessä. Haetaan siinä neljän molemmin puolin, ehkä kerran viikossa annan heidän lähteä keskenään kävelemään kotiin välipalan jälkeen. Olipa tilanne siis kumpi tahansa edellämainituista, on noin vartti kotiinsaapumisen jälkeen aina joku, usein useita lapsia oven takana. Ulkonahan nuo toki paljon on, eikä multa mitään "vahtimista" edellytä, mutta yhtään ainoaa iltaa tai viikonlopun päivää ei mene, ettei meillä olisi kolme, neljä tai kahdeksan kaveria kylässä. Asutaan alueella, jossa jokaisessa talossa on omien lastemme ikäisiä lapsia, joten kummallekin riittää kavereita joka sormelle. Meillä on ihan aina joku naapurin lapsista. Miehellä meinaa mennä välillä hermo, kieltämättä joskus mullakin, jos oikein väsyttää ja lapset meuhkaavat sisällä isolla porukalla. Mä olen vaan ottanut sen asenteen, ja hoen sitä toistuvasti miehellekin, että ihan oikeasti, jos me pystytään säilyttämään sellainen ilmapiiri kotona jatkossakin, että omat lapset kavereineen viihtyvät meillä, niin jokainen ärsytyskohtaus on syytä niellä. Olen varmasti hyvin onnellinen, jos lapsemme teineinä viihtyvät meillä, olisi ihana tuntea lasten ystävät, tietää missä he ovat ja etenkin se, että he kaikki kokisivat kotimme ja meidät aikuiset sellaisiksi, että kokisivat itsensä aina tervetulleiksi ja että meille voi ihan aina tulla, oli tilanne mikä tahansa. Kyllä minä sen eteen voin mehua kannuun tehdä saavitolkulla, voidella sadoittain ylimääräisiä voileipiä, kuoria lisää perunoita, keitellä lisää makaroonia. Joten tervetuloa meille, meillä on ovet auki aina lastemme ystäville. Enkä tarvitse tai halua siitä mitään kiitosta heidän vanhemmiltaan. Ihan vilpittömästi.
Eikö se edes ärsyttäisi ? Vastavuoroisuutta ei olisi olemassa ollenkaan. Lapsi haluaisi määräillä lastasi ja suuttuisi aina, kun se ei onnistuisi. Potkisi omaa lastasi ja löisi... Lapsi huutaisi epistä aina, kun kuulisi lapsenne saavan jotain mitä hän ei saa... Lapsi haluaisi aina valtavasti huomiota sinulta ja mieheltäsi... Vieläkö olisit valmis hoitamaan vierasta lasta päivittäin ?
[/quote]
Eikö se edes ärsyttäisi ? Vastavuoroisuutta ei olisi olemassa ollenkaan. Lapsi haluaisi määräillä lastasi ja suuttuisi aina, kun se ei onnistuisi. Potkisi omaa lastasi ja löisi... Lapsi huutaisi epistä aina, kun kuulisi lapsenne saavan jotain mitä hän ei saa... Lapsi haluaisi aina valtavasti huomiota sinulta ja mieheltäsi... Vieläkö olisit valmis hoitamaan vierasta lasta päivittäin ?
[/quote]
En edellytä "vastavuoroisuutta", mutta edellytän, että lapseni pitävät toisistaan ja viihtyvät yhdessä.
Olin viime vuonna töissä eräässä kauppakeskuksessa, jossa päivittäin parveili eka-tokaluokkalaisia ja sanon suoraan, että ihmettelen miten edes saivat olla kyseisellä alueella ilman aikuista!! Alueella siis hyvin runsaasti sosiaalisia ongelmia, ryöstelyä ym. Siellä nämä äidin kullanmurut vipelsivät, sotkivat kaupoissa meikkejä tai yrittivät varastaa leluja. Jos oli ruokakaupassa meneillään maistatus, puolikas luokka oli viikottain jonossa ja törkeimmät kahmivat taskunsakin täyteen niistä maistiaiskipoista!! Ei ollut kerta eikä ensimmäinen kun jouduin huomauttamaan käytöksestä eikä lapsia edes nolottanut- ilmeisesti kotona oltiin sitä mieltä että hyvä vain, kun joku muu ruokkii...