Efexorin lopetus on yhtä helvettiä
Kirjoitan tänne jos jollain olisi jotain sanottavaa tilanteeseeni ja ihan vain purkaakseni oloani. Lopetin siis Efexorin 225mg/pv kaksi viikkoa sitten. Ensimmäisen viikon oli fyysisiä ja henkisiä vieroitusoireita ja nyt on ollu toisen viikon pelkkiä henkisiä. Mutta ne on ihan kaameat!! Itkettää melkein koko ajan ja tunnen oloni yhtä kamalaksi, kuin vakavasti masentuneena. Itken kaikelle ja oma elämä tuntuu aivan epätoivoiselta. Tuntuu, että olen yksin koko maailmassa. Jos tämä olo jatkuu vielä kauan niin en tajua miten jaksan.
Eniten pelkään toki sitä, etten pärjääkään ilman Efexoria ja joudun aloittamaan sen uudestaan. Se olisi kyllä vihonviimeinen vaihtoehto, kun nyt on kuitenki jo kaksi viikkoa menny ilman ja fyysiset vierotusoireet selätetty.
Mitä kokemuksia muilla on Efexorin lopetuksesta?
Henne
Kommentit (41)
päädyin vuoden kestäneeseen lääkekokeilukiertoon ja vaikeasti psykoottisesti masentuneena olemiseen.
Lopulta apu löytyi toisesta lääkityksestä. Onneksi.
En muista enää muuta kuin että Efexorilla sain hirveän maniakohtauksen ja se piti alasajaa kertaheitolla se lääkitys.
Mikä olosi on nyt ollut kun olet lopettanut kokonaan?
Ap
nyt opetellaan hallitsemaan ahdistuneisuutta "selvin päin"
10
Kauhutarinoita siis lukenut :). Annostus oli minullakin 225mg ja siitä pikkuhiljaa vähentäen kuukauden aikana lopetin kokonaan. Mitään oireita ei tullut.
minkälaisessa terapiassa käyt? Millä tiheydellä ja kauan olet käynyt? Itse olen käynyt 4,5 vuotta analyyttisessa psykoterapiassa ja tällä hetkellä kolmesti viikossa.
Ap
Sain sitä itse joskus kymmenen vuotta sitten. Ihan hirveä lääke käyttää ja ihan hirveä lääke lopettaa. Olin nuori silloin enkä tajunnut pistää vastaan sille lääkärille kun määräsi lääkettä. Äitini oli kauhuissaan ja yritti ehdottaa josko olisin saanut jotain muuta lääkettä mutta lääkäri suuttui (!?). Olin lääkkeestä sekaisin kun seinäkello ja kun lopetin vierotusoireet oli helvetilliset pari-kolme viikkoa. Sen jälkeen en mennyt enää lääkärin luo ja pääsin pikkuhiljaa jaloilleni ilman lääkkeitäkin.
Vuosia myöhemmin kun oli ihan hirveä avioero meneillään menin lääkäriin ja pyysin pari päivää saikkua että saisin järjesteltyä asioita ja rauhoittua kotona hetken. Lääkärin mielestä mulla oli masennus ja määräsi lääkettä, olisi määrännyt Efexoria mutta sanoin että en todellakaan syö sitä enää koskaan. Sain sitten Remeronia joita söin noin puoli vuotta ja lopetin sitten.
Mitä apeehen tulee niin yritä jaksaa. Ja jos tuntuu että tarvitset vielä jotain lääkettä niin eiköhän ne voi määrätä jotain muuta kun tota Efexoria. Siinä voi kyllä mennä jonkun aikaa ennenkun mieli tasottuu tuon Efexorin jälkeen mutta jos kuukausitolkulla on ahdistus päällä niin silloin luultavasti tarvitset jotain toista lääkettä.
Itse nykyään käytän melkein kaikkiin vaivoihini homeopaattia, viimeksi kun kävin niin keskustelimme miten hyvin noilla homeopaattisilla lääkkeillä sekä ruokavaliollakin voi parantua myös masennuksesta. Tämä nyt oli vaan minun ajatus, kovin monet ei noihin juttuihin "usko" mutta itse olen löytänyt epätoivoisiinkin vaivoihin niistä apua.
Voimia joka tapauksessa.
itse olen syönyt 75 mg...ei ihme jos tulee ongelmia.
Miksi annosta ei ole ensin laskettu huomattavasti lääkärin aloitteesta? Minusta tuosta määrästä lopettaminen johtaa varmasti ikävyyksiin..
kolmatta vuotta kognitiivisessa kerran viikossa, uskoisin että tämän jälkeen lopetellaan.
Oletko kokenut analyyttisen hyväksi, minä en oikein tajunnut miten olisin hyötynyt siitä, siksi valitsin kognitiivisen, jossa terapeutilla on voimakkaampi rooli
10
ainoa joka pisti porkua asioihin ja liikautti masennusta parempaan suuntaan. Kaikille se vaan ei sovi.
rohkaisustasi. Itse olen myös miettinyt pitäisikö kokeilla jotain vaihtoehtohoitoja esim. akupunktiota. Terapian olen kokenut hyödylliseksi, mutta siihen voisi ottaa rinnalle jotain muutakin. Itseä alkoi jotenkin etoa ajatus siitä että lääkitsen tunteitani. Jos ja kun tästä nyt selviän niin en varmasti syö mitään masennuslääkettä enää koskaan!
Ap
analyyttisen terapian minulle sopivaksi. Syyt ahdistukseeni ovat lapsuudessa ja koko elämän varrella ja haluan nyt käsitellä ne syyt kunnolla. Itse taas uskon että kognitiivinen ei sopisi minulle :) Mutta sehän on vaan hyvä että on erilaisia terapioita erilaisia ihmisiä varten.
millaisena terapiana sitten pidät kognitiivista terapia? käydäänhän siinäkin taustoja läpi, ei se ole sama kuin ratkaisukeskeinen terapia.
että oon niputtanu kognitiivisen ja ratkaisukeskeisen samaan kastiin. En siis ole ko. terapiassa käynyt, vaan ihan mielikuvistani puhun. Eli kognitiivisessa terapiassa keskitytään enemmän nykyhetkeen ja se ei ole niin tiivistä kuin analyyttinen terapia. Mutta yleisesti ottaen olen sitä mieltä että terapiasuuntausta tärkeämpää on terapeutin ja asiakkaan välinen kemia.
Ap
mutta vierotusoireet oli niin kauheita, ettei onnistunut. Lopulta lääkäri määräsi Azona-nimisen masennuslääkkeen aloituksen rinnalla. Pystyin lopettamaan efexorin ilman mitään sivuoireita. Azonan lopetin pari kuukauden päästä ilman sivuoireita. Oma efexor annokseni oli parhamillaan yli 500 mg/päivä.
ainoa joka pisti porkua asioihin ja liikautti masennusta parempaan suuntaan. Kaikille se vaan ei sovi.
sama täällä. Ainut lääke joka on toistaiseksi auttanut. Muistetaanhan että psyykelääkkeiden vaikutukset ovat aina yksilöllisiä eikä tuomita koko lääkettä ain koska se ei itselle sopinut :)
Itse syön efexoria 375 mg/vrk ja olo on karmea jos yksikin annos jää väliin. En tiedä miten lopettaminen tulee aikanaan sujumaan eikä ielä onneksi olekaan sen aika.
hyvin.
Itselle ei sopinut lainkaan Cipralex, sain melkein hallusinaatioita ja hypin seinille.
Näin erilaisia me ihmiset olemme.
Aloittajalle,olisit tyytyväinen et itkettää!! Mulla tuska ja en saa itkettyä. Vielä kamalampaa tuskaa sananmukaisesti!
12 vuotta oon syönyt efexoria, annostus on vaihdellut 175-300mg välillä, tällä hetkellä 300mg. Vaikea on luopua, yrittänyt olen.
sitten nostin annosta sen verran että oireet katosivat ja aloin vähentää hyvin hitaasti. Puolivuotta meni purkuun, hitaammin en uskaltanut.