Olen ollut pitkään kotiäitinä, nyt jo työelämässä

mutta tosiaan se, että vie muut lapset hoitoon kun vauva syntyy ja äiti on sen kanssa kotona, on musta kaikille väärä vaihtoehto.

Päiväkodin sijaan on olemassa kerhoja joissa isommat voivat leikkiä, eivätkä tällöin vie hoitopaikkaa joltain sitä tarvitsevalta.



Toki erityislapset,jotka tarvitsevat jotain jota kotona ei voi saada, on asia erikseen.

Taitaa olla ap:lle työssäkäyvä äiti se punainen vaate, mutta heitähän saakin näköjään mollata miten vaan ja mistä syystä vaan. Kaikki kun ei taloudellisesti pysty vuosiksi kotiin jäämään enkä todellakaan koe itseäni uraäidiksi, ihan tavalliseksi työssäkäyväksi äidiksi vaan. Omat lapset olen onnistunut pitämään kotona 3 v ikään asti ja siinäkin koen olevani onnekas. Tiedän varsin hyvin että kaikille se ei ole mahdollista. ja tuo "kykenee" olemaan kotiäit, leppoisinta aikaa koko elämässäni! Naurattaa jopa nuo marttyyrinurinat 24/7 työstä! Älä sinäkään ap siis sorru arvostelemaan töihin lähteneitä äitejä tai ota sitten nöyrästi vastaan arvostelu kotiäitiydestä. Kyllä tässä kotiäitys vuosina on monesti säälinyt täysin kotihoidettuja lapsia, joiden äidin mielenkiinto on aivan muualla kuin lapsissa. Lisää kuitenkin tehdään ettei äidin tarvitse töihin lähteä, se jos mikä on säälittävää.

Saa "loisia" kotona muutaman vuoden ja ottaa rennosti. Kun on töissä, sitä odottaa niitä lomiaan kuin kuuta nousevaa. Nyt sitä on piiiitkällä lomalla.



Tämä on lapsen etu, mutta se on myös minun oma etu.



Sen verran puolustan noita hoitoon vieviä, että lapsen hoito on kokonaisvaltaista puuhaa ja hoitomuoto on vain yksi asiaan vaikuttava asia. Esimerkiksi avioerot ovat lapsille paljon vahingollisempia ja olisi mielenkiintoista lukea täältä, kun eronneita haukuttaisiin.