Kärsiikö kukaan muu 2-krs kodin vuoksi?

Kiitos runsaista kommenteistanne! Valitettavasti en päässyt enää illalla koneelle, joten kommentoin vielä muutamia juttuja.

Missään nimessä en tarkoittanut viestissäni sitä, että lasten pitäisi olla poissa silmistä ja korvista - kylmäksi ihmiseksi minut leimattiin, jonka ei olisi lapsia pitänyt "hankkia" ollenkaan. Joopa joo, saa kait joihinkin asioihin väsyä, vaikka lapset meille kaikki kaikessa ovatkin?

Asumme todella mieluisalla alueella, josta emme missään tapauksessa ole valmiita muuttamaan pois. Alueen yksitasoiset talot ovat niin kalliita, ettei meillä ole niihin vielä muutamaan vuoteen varaa. Ja yksitasoisia rivitaloja, joissa olisi suurinpiirteinkään tarpeeksi tilaa, ei juuri ole. Eli sen vuoksi olemme oikeastaan pakotetut asumaan nykyisessä kodissa.

Ja se on totta, lapset varmasti haluavat hoitopäivien jälkeen olla vanhempien lähellä, mutta ei meillä tilanne muutu viikonloppuisin ja lomillakaan. Varmasti on osaksi kasvatuskysymyskin se, että lapsemme eivät osaa rauhoittua leikkimään, vaan ovat kovia tappelemaan, mutta kai meidän tyttö (kohta 6v) ja poika (4,5v), joka tuntuu isosiskosta välilllä siltä, ettei hän osaa leikkiä siskon mieluisia leikkejä, vaan eivät tällä hetkellä löydä leikkeihinsä yhteistä säveltä.

Alakerrassa meillä vanhemmilla on tehtävä esim. kaikki ruokahommat, siellä kun keittiö sijaitsee. Yläkerrassa meillä on lasten iso huone (n. 20 neliötä, eli käsittääkseni ihan hyvin tilaa), joka heillä on jaettu leluhyllyillä. Eli heillä on yhteinen huone, mutta selkeästi kummallakin omat tilavat puolensa. Meidän vanhempien huoneessa on vain sänky ja telkkari, muuta ei mahdu. Teen kaikki pyykkihommat yläkerrassa, josta taisinkin kirjoittaa, että tuolloin lapset tulevat aina heti huoneisiinsa leikkimään. Toki leikit uotlloinkin saattavat levitä osin yläkerran porrastasanteelle ja jopa meidän vanhempienkin huoneeseen.

Minusta ei ole kohtuutonta, jos vanhemmat saisivat edes jonkin verran jutella päivän tapahtumista niin, ettei lasten ralli pyöri koko ajan ympärillä. Sen vuoksi tahtoisinmme, että jonkin verran lapsemme jo osaisivat nauttia omista huoneistaan.

Sinulle, viimeinen vastaaja esitän erityiskiitoksen. :) On ihana kuulla, että joku muukin on tuota mieltä, että muutto yksitasoiseen, vaikka pienempäänkin voisi olla ratkaisu. Olen tuota pitkään miettinyt, mutta mieheni on sitä mieltä, että se olisi ikäänkuin "takapakki". Ainahan pitää tässä maailmassa tavoitella suurempaa ja hienompaa.

Se on totta myös, että näillä meidän neliöillä on ihan hullua, että koti on kahdessa tasossa. Onpahan nyt kokeiltu tämä "kaksikerroksisen ihanuus", eikä minua saa kaksikerroksiseen kotiin tämän jälkeen edes kilon palasina. ;)

Muutettiin kahteen tasoon silloin kun lapsia oli vain kaks ja nuorempi niistä oli nelivuotias, nyt sekin on jo 10-vuotta ja vanhin lapsista on teini. Meillä lastenhuoneet on ylhäällä ja meidän vanhempien makkari alhaalla. Lapset on aina leikkineet ylhäällä myös ja ovat saaneet leikkiä myös alhalla halutessaan.



Nyt kun ovat jo aika isoja niin viettävät paljon aikaa kavereiden kanssa ylhäällä.



Meillä on nyt myös vauva, mutta se toistaiseksi nukkuu meidän kanssa alhaalla ja leikit tulee myös olemaan varmaan pitkään alakerrassa, mutta ei väliä sillä.



Pesutilat meillä on alhaalla, kodinhoitohuoneet jne. ainoastaan pikkuvessa on yläkerrassa.



Mä en itse muuttaisi kauhean mielellään enää yhteentasoon.

esikoisesi ei leiki enää yhtään missään ja alkaa nimenomaan viihtyä siellä omassa huoneessaan jolloin sulla on jo ikävä sitä kun ei "koskaan" näy...ja sama seuraa kakkosen kanssa.

Meilläkin kaikkien lasten makkarit ylhäällä ja nykyään viihtyvät jo hyvin ylhäällä omissa huoneissaan. sit kun alkaa tulla kavereita kylään viihtyvät vielä paremmin :D on ihanaa kun lasten sotkuiset huoneet ovat ylhäällä eikä leikkien melu kuulu koko kämppään. Meillä 3 lasta...

Rintamamiestaloko teillä on? Onko teillä rakennusoikeutta vielä jäljellä? Mitäs jos tekisitte alakertaan olohuoneeseen liukuovilla erotettavan jatkon eli yhden huoneen lisää? Siitä olisi varmaan hyötyä ja arvokin nousisi, jos päädytte joskus myymäänkin.

että tuossa on kyse lasten luonteesta. Jotkut viihtyvät paremmin yksikseen, toiset kaipaavat koko ajan muita ihmisiä lähelleen. Jälkimmäisen tyyppiset lapset sitten leikkivät siinä olkkarissa, sillä oma huone on liian kaukana aikuisista.



Jos tää asia on luonnekysymys, niin silloin muutto yksitasoiseen ei välttämättä auta, kun lasten huoneet ovat kuitenkin eri tilaa kuin olkkari ja keittiö. Eli lapsi tuntee edelleen olevansa liian kaukana.



Tai sitten ei tunne niin ja homma toimii. Mutta tuota ei varmaan voi etukäteen tietää, enintään voi arvella miten menee. Eli en pitäisi sitä yksitasoiseen muuttoa minään satavarmana patenttiratkaisuna.

ja en voisi olla tyytyväisempi.



Itse en sopeutunut kahteen tasoon millään. Pyykkihuolto oli alakerrassa, mikä oli ihankätevää kun alakerrassa kuitenkin suurin osa päivästä oltiin. Mutta sitä pyykkien kuljettamista edestakaisin vihasin.



Aamusin jotain täytyi aina hakea ylhäältä ja iltaisin alas oli jäänyt jotain. Pienten lasten kanssa vielä siirtyminen ylös ja alas ei ollut mitenkään ripeä suoritus.



Onneksi meillä oli yksi makuuhuone alakerrassa, josta tehtiin leikkihuone mutta silti tuntui, että alhaalla oli liian vähän tilaa neljälle..

Ja miten sen kotinsa on suunnitellut.

Meillä on kolme kerrosta ja musta hyvä ratkaisu.

Alakerrassa on pyykkihuolto, työhuone, verstas ja saunatilat.

Keskikerroksessa on olkkari, keittiö ja vanhempien makkari, jossa myös 2v4kk nukkuu.Leikkinurkka on olohuoneessa.

Yläkerrassa on kaksi teinien huonetta ja valmisteilla oleva kuopuksen huone. Minä tykkään että eri toiminnoille on varattu selkeästi eri tilat.Ravaan monta kertaa päivässä rappusia ja olen hyvässä kunnossa :D Aina tuon tai vien jotain.

Jos vähän panostatte vaikka lastenhuoneiden viihtyvyyteen? Minikeittiö, pikkukauppa, majasänky, lelut loogisessa järjestyksessä?

Ja lasten kanssa yhdessä mietitte mitä kaipaavat huoneisiinsa. Entäs jos ylhäällä olisikin yksi leikkihuone ja yksi makkari lapsille, viihtyisivätkö paremmin?

Meilläkin käy paljon aikuisvieraita niin käytännöllisempää on kun lapset asuvat ylhäällä, ei tarvitse iltaisin hyssytellä ja voi katsella telkkariakin ihan äänet päällä.

Kokeillaan, osaankohan.

[URL=http://aijaa.com/v.php?i=000517690680.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/t/00…]

Linkistä siis pitäisi näkyä huoneen tytön puoli.

[URL=http://aijaa.com/v.php?i=008657690681.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/t/00…]

Ja toisessa pojan puoli. Huomaatte varmaan tuon kiikkutuolin etualalla, siitä kohtaa menee huoneen "jako" tuolla leluhyllyllä.

Onko huoneissa mielestänne jotain vikaa viihtyvyydessä? Moni kun alkoi vinkkaamaan, että lasten huoneille voisi tehdä jotain.

Ja jos joku tuttu tunnistaa huoneet, niin tervehdys vain. ;)

... vaan paritalosaa taloyhtiössä asutaan. Koti on aika uusi, eikä näitä pysty valitettavasti mitenkään laajentamaan. Olohuonekin on sen verran pieni, ettei sinne oikein järkevästi saa lasten leikeille rajattua tilaa. :(

...siitä, että isompana lapset sitten viihtyvät ylhäällä.

Tuntuu vain niin kaukaiselta ajatukselta...

muuten oli ihanaa mutta juuri samaisia ongelmia...

nyt asumme ihan kerrostaloasunnossa...

itsekkin ihannoin lapsesta asti rivitaloasuntoja joissa kaksi kerrosta :)

mutta sit ne ongelmat huomas lasten kanssa...

ja itse kerran nivelsiteeni katkaisin kun tipahdin yläkerrasta tullessa pyykkikori sylissä:(

nautittu aina. Alkuun kun lapset olivat pieniä, ne leikitkin oli aika "pieniä" eli mahtuivat olohuoneen nurkkaan tai keittiönpöydän ääreen. Silloin meillä kotikin oli aika pieni mutta emmem me koenneet mitenkään häiritseväksi omia lapsiamme vaan siinähän ne meni sivussa ja helppo oli auttaa palpelin teossa tai osallistua johonkin leikkiin, olla osa lasten elämää.

Ei mulla nyt kotitäitinä koko ajan ollut jotain muuta kiireellistä tehtävää ettenkö olisi lasteni kanssa voinut olla. Kotihommia on tehty aina yhdessä, lähes kaikkia hommia. Ehkä se onkin siinä se taika, että ottaa lapset mukaan niihin tekemisiin eikä jätä tappelemaan keskenään.



Tähän isompaan taloomme muutimme isompien lasten ollessa 5 ja 6 v , perheessä myös vauva. Isommat leikkivät koko talossa. Yläkerrassa oli pitkään yksi huone leikkihuoneena ja toisessa nukuttiin. Viihtyivät hyvin. Olohuoneessa on meillä reilusti tilaa eli oli lapsillekin oma hylly leluille ja paljon lattiatilaa junaradoille ja muille leikeille.

Lasten kasvettua ollaan entistä enemmän oltu tyytyväisiä kahteen tasoon. Lapsia kun on nyt neljä, on aivan ihanaa, kun leikeille on tilaa, jokaiselle löytyy rauhallinen omakin soppi, jos on vieraita, lapsilla on tilaa omille touhuilleen ylhäällä ja alhaalla voivat aikuisetkin keskustella normaaliäänellä :-)

Kokeillaan, osaankohan. [URL=<a href="http://aijaa.com/v.php?i=000517690680.jpg" alt="http://aijaa.com/v.php?i=000517690680.jpg">http://aijaa.com/v.php?i=000517690680.jpg</a>][IMG]<a href="http://i4.aijaa.com/t/00051/7690680.t.jpg" alt="http://i4.aijaa.com/t/00051/7690680.t.jpg">http://i4.aijaa.com/t/00051/7690680.t.jpg</a>[/IMG][/URL] Linkistä siis pitäisi näkyä huoneen tytön puoli. [URL=<a href="http://aijaa.com/v.php?i=008657690681.jpg" alt="http://aijaa.com/v.php?i=008657690681.jpg">http://aijaa.com/v.php?i=008657690681.jpg</a>][IMG]<a href="http://i4.aijaa.com/t/00865/7690681.t.jpg" alt="http://i4.aijaa.com/t/00865/7690681.t.jpg">http://i4.aijaa.com/t/00865/7690681.t.jpg</a>[/IMG][/URL] Ja toisessa pojan puoli. Huomaatte varmaan tuon kiikkutuolin etualalla, siitä kohtaa menee huoneen "jako" tuolla leluhyllyllä. Onko huoneissa mielestänne jotain vikaa viihtyvyydessä? Moni kun alkoi vinkkaamaan, että lasten huoneille voisi tehdä jotain. Ja jos joku tuttu tunnistaa huoneet, niin tervehdys vain. ;)

paitsi seinät on aika steriilit minun makuun. Hiukan kalseat.

Tytön ja pojan leikit kyllä harvoin matsaa yhteen. Meillä on 11 v poika ja 8 v tyttö, ja ne tappelee joka päivä, ja sopivatkin joka päivä!

Fakta on kyllä, että tuo asunto käy teille vuoden sisällä ihan liian pieneksi, kun toinen menee kouluun. Mä muuttaisin suosiolla kunnon neliöön yhteen tasoon, sillä ei ne tytöt ja pojat jaa samaa huonetta enää kun ikää on sen verrankin kuin meidän lapsilla. Meillä mä jouduin luopumaan työhuoneestani.

Nuo lasten huoneet on meillä alkuperäisessä pohjapiirustuksessa kaksi erillistä, ihan kunnollista huonetta. Alkuperäinen omistaja vain on rakennusvaiheessa jättänyt huoneiden väliin seinän laittamatta ja laittanut huoneeseen isot pariovet. Helpolla muutoksella saataisiin lapsille siis ihan omat huoneet noista. Lapset vain itse ovat sanoneet, etteivät halua seinää vielä väliin.

Joo, itse olin alunperin ehdottomasti 2-krs asumista vastaan, mutta löydäpä pääkaupunkiseudulta sellainen kohtuuhintainen hyväkuntoinen yksitasoinen rivi/paritalo! Helpommin sanottu kuin tehty! Joten muutimme sitten vuosi sitten 2-krs asuntoon. Kyllähän se tosi pieneltä tuntuu, kun meilläkin on 52 neliötä molemmissa kerroksissa. Lapset onneksi leikkivät omissa huoneissaan, kun olen sellainen nipottaja äiti että vaadin illalla lelut paikalleen (ja alakerrasta niitä vaikeampi saada paikalleen...)

Meillä on 2,5-kerroksinen rinneratkaisu, jossa siis tavallaan 5 tasoa, jokainen niistä on siis puoli kerrosta.



Meillä on paljon portaita, mutta mun mielestä on taas mukavaa, että osa asioista on poissa silmistä. Esim. pyykkihuolto.



Meillä on olohuoneen yhteydessä parvi ja siellä lapset leikkivät. Se on ihan unelma, koska lapset ovat koko ajan hollilla, mutta valtaosa leluista on poissa silmistä.



Tuollainen pohjaratkaisu, jossa asuintilat ja makuuhuoneet täysin eri kerroksissa ei ole ehkä paras mahdollinen pikkulapsiaikana varsinkaan pienissä neliöissä. SIlloin tosiaan aika helposti käy niin, että kaikki elämä on alakerrassa.



Toki on se lapsistakin kiinni; toiset kaipaavat enemmän yleisöä leikkeihinsä. Ei se ole kasvatuskysymys.

kerroksesta toiseen?

voi jeesus, ei ihme, että suomalaiset on niin saatanan lihavia, nuoret ja vanhat

Ei olla pätkääkään lihavia, mutta silti on rasittavaa hakea jotain toisesta kerroksesta. Meillä kerroksia on kolme, joten jos alimmassa oleskellassani keksin tarvitsevani jotain, joka sijaitsee ylimmässä kerroksessa, niin mietin kyllä kahteen kertaan, tarvinko sitä oikeasti... Laiska taidan tosiaan olla. :(

Silti en tästä muuttaisi, sillä mielestäni on ihanaa, kun kerroksia on useampi. Ottaisinpa vielä neljännenkin kerroksen, jos se olisi mahdollista. :)

vaan se, että lapset leikkivät siellä, missä vanhemmatkin ovat.



Meillä yläkerrassa on keittiö, olohuone ja makuuhuoneet, alhaalla kodinhoitohuone, saunatilat, takkahuone ja työhuone. Periaatteessa meillä siis sama tilanne kuin yksitasoisilla taloilla, ja aina on lasten lelut levitetty ympäri olohuonetta ja keittiötä. Niin nytkin. Iltaisin raivataan lelut omiin huoneisiin ja aamulla ne on heti takaisin. Lapset haluavat leikkiä siellä, missä on aikuisia. Tosin 4-vuotias alkaa jo viihtyä omassa huoneessaan joidenkin leikkien parissa.



Itse pidän suuressa arvossa taloja, joissa on makuuhuoneet yläkerrassa, koska siinä on oma rauha aikuisillakin myöhemmin. Jossain vaiheessa varmaan nuo lapset muuttavatkin sitten alakertaan, kun siellä on sitä omaa tilaa ja rauhaa teineilläkin.



Ongelma on väliaikainen. Kyllä jo kouluikäistä voi ohjata pitämään tavaroitaan omassa huoneessaan, enkä ymmärrä, mitä muuta haittaa voi olla siinä, että lapset viihtyvät olohuoneessa tai keittiössä. Onhan kai se koti heidänkin eikä vain isän ja äidin. Ja kouluikäiset voi laittaa pihalle leikkimään, jos meno on liian villiä. Teillä ei siis tilanne jatku samanlaisena kuin pari vuotta, ja sinä aikana voisitte pienillä muutoksilla tehdä yläkerrastakin houkuttelevan, esim. laittamalla lastenhuoneisiin cd-soittimen, jolla voivat kuunnella satuja, tai kivan väritysnurkkauksen, jossa voivat värittää ja piirtää jne.

jos kerran lapset häiritsevät. Luette tai lepäätte tai mitä teettekin kaikessa rauhassa siellä, niin jää lapset alakertaan leikkimään ja metelöimään tai sitten seuraavat teitä ja niin tulee yläkerrallekin käyttöä.