Lue keskustelun säännöt.
Eikö lapsen opettajan työtä saa koskaan kyseenalaistaa? Opettaja otti nokkiinsa, kun
10.03.2011 |
kysyin häneltä perusteita eräälle toimintatavalle. Kerroin myös mielipiteeni: minusta lapselleni olisi sopinut paremmin jokin muu tapa hoitaa tämä asia. En viitsi kertoa yksityiskohtia, mutta kyseessä on ihan arkinen opetustilanteisiin liittyvä toimintatapa.
Olin niin ystävällinen ja kunnioittava kuin osasin, mutta näköjään opettajat sitten ovat kaiken arvostelun yläpuolella. Sain niskaani aikamoisen ryöpytyksen: opettaja on mielestään lasta kohtaan reilu, minä taas vaatimuksineni epäreilu. Minun näkökulmastani taas opettaja on tässä asiassa turhan lepsu tai vapaan kasvatuksen henkinen.
Hölmöltähän tämä tuntuu. Kyseessä on kuitenkin minun lapseni - enkö minä saa haluta hänelle parasta, ja jos jokin mietityttää, enkö minä saa ottaa asiaa puheeksi?
Kommentit (65)
ja niin kauan kuin työnne koskee minun lastani, katson, että opettaja saa vastata opetuksensa ja kasvatuksensa laadusta myös minulle.
Ja vielä yksi asia: me emme ole palveluammatissa. Te ette ole meidän asiakkaitamme, joita meidän tulee palvella. Me olemme kasvattajia ja opettajia, ammattilaisia siinä. Te hoidatte oman osuutenne kotona, me koulussa. Kiitos.
Loppupelissä on aivan sivuseikka, miten vaikkapa kampaaja (=asiakapalvelija) leikkaa otsatukkani. Sen sijaan lapseni tapauksessa on kyseessä koko elämä! Totta hemmetissä saan vaatia hyvää opetusta ja kohtelua lapselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kannata mitään asiatonta open työn haukkumista, mutta jännästi taas tulee esiin se, miten herkkää ollaan. Minä ainakin joudun ammatissani jatkuvasti kertomaan, perustelemaan, mitä ja miksi teemme, mitä hyötyä palveluistamme on jne. Joskus tiukkaankin tivataan ja silloin kerron asiallisesti miten on enkä ota sitä henkilökohtaisesti. Jatkuva kritiikki kuuluu jopa työhöni olennaisella tavalla, koska sen avulla kehitytään. Se on osa työtä, että asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat välillä kriittisiäkin. Opettajat ovat aina vain jotenkin niiin oma luokkaansa ja vain heillä on ihan älyttömän hankalaa.. Enkä tajua, miksei voi perustella asiaa asiallisesti eikä heti kilahtaa henkilökohtaiselle tasolle, että mua arvostellaan, iik. Joka ammatissa on asiakkaita, sidosryhmiä jne, jotka huomioidaan. Toiset kivoja, toiset einiin kivoja.
asemanne nykyaikana on toisenlainen kuin 50 vuotta sitten. Ette ole enää virheettömiä auktoriteetteja, joita vanhemmat kumartelevat.
Voitte ihan rauhassa uskotella itsellenne, ettette ole asiakaspalvelijoita. Mutta kyllä te sitäkin olette. Halusitte tai ette!
En kannata mitään asiatonta open työn haukkumista, mutta jännästi taas tulee esiin se, miten herkkää ollaan. Minä ainakin joudun ammatissani jatkuvasti kertomaan, perustelemaan, mitä ja miksi teemme, mitä hyötyä palveluistamme on jne. Joskus tiukkaankin tivataan ja silloin kerron asiallisesti miten on enkä ota sitä henkilökohtaisesti. Jatkuva kritiikki kuuluu jopa työhöni olennaisella tavalla, koska sen avulla kehitytään. Se on osa työtä, että asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat välillä kriittisiäkin. Opettajat ovat aina vain jotenkin niiin oma luokkaansa ja vain heillä on ihan älyttömän hankalaa.. Enkä tajua, miksei voi perustella asiaa asiallisesti eikä heti kilahtaa henkilökohtaiselle tasolle, että mua arvostellaan, iik. Joka ammatissa on asiakkaita, sidosryhmiä jne, jotka huomioidaan. Toiset kivoja, toiset einiin kivoja.
Eivätkä he ole oman alani ammattilaisia, vaan ihan muilta aloilta. Jännää tuokin, ettei kukaan muu saisi kritisoida kuin saman alan ammattilainen. Millä muulla alalla tuollainen 'sääntö' on? Kuitenkin suurin osa vanhemmistakin kai on ihan tavallisia ihmisiä eikä mitään hirviöitä ja yrittävät pysyä väleissä opettajien kanssa jo lastenkin takia?
ohjelmoija tai opettaja alkaa neuvoa siivoojalle miten tämän tulee tehdä työtään?