Siis mitä niin KAMALAA niissä synttäreiden pikku"kaverilahjoissa" on? Minkä hintainen juttu hyvä?

kaverilahjoista. Lapset tykkäävät ja se on tärkeintä.

Kaverilahjat olivat minun lapsuudessani, liki 40 vuotta sitten, ongintapalkintoja. Nyt niitä voidaan etsiä arteenetsinnässä, tai jopa saada ihan muuten vaan. Ja kaikki on ok!

Jos jollekulle äidille tuottaa hirveää tuskaa, kun lapsi saa synttäreiltä namia (eikä osaa kieltää tarvittaessa sen syöntiä muuna kuin karkkipäivänä), niin voivoi, ei ole minun päänsärkyni. Kaverilahjassa ei ole ainakaan meilläpäin ollut koskaan NIIN paljon karkkia, etteikö sitä voisi vaikka kotimatkalla niiltä synttäreiltä syödä. Tikkari, pari irtokarkkia, pieni suklaapatukka tai xylitolia.

Itse tykkään, että se muovikrääsäkin menettelee pienillä lapsilla. Ovat ihan intoa piukassa jostain muovieläimestä, hiusklipsistä tai kuplapurkista. Ei helsketti jos maailmanparannus on pakko aloittaa lasten pienistä ilonaiheista, ostakaa niitä kehittäviä kierrätyspuisia leluja sitten muutoin!

Joten, meillä ON annettu kaveripusseja ja saatukin melkein joka synttäreillä. Kuuluvat asiaan, mutta eivät lapset niitä nyt kauheammin kaipaa, jos jollakulla ei niitä ole ollut.

Veikkaan, että tiukkapipoisimmin niitä vastustavat ne, jotka eivät VIITSI tai RAASKI investoida niihin. Oikeasti ei siihen montaa euroa mene, hiukan vaivannäköä kylläkin.

Kilpavarustelua on pienten lasten synttäreissä hyvin vähän. Meidän muksuilla on ollut täällä yleensä eniten ohjelmaa, mm. olen vienyt kaikki luokan tytöt leffaan ja Mäkkärille - mutta aivan yhtä paljon lapset ovat tykänneet tavallisista synttäreistä jossain (aikuisen silmiin varsin kälyisen näköisessä) kerhotilassa! En vaan itse jaksa sitä lasten riehuntaa kotona, joten tykkään mieluummin roudata tytöt elokuviin...

Joten älkää ottako ITSE paineita, JA antakaa synttärikutsujien järjestää sellaiset kemut kuin haluavat.

nyytit kinkkua, niin ei tule ensi kerralla ei-toivottuja vieraita.

Tykkäsin niistä lapsenakin, oli ihana suunnitella mitä niihin laittaisi :). En näe mitään kaupallista tai väärää siinä, että kotiinkin asti tulee jotain herkkua/kivaa jaettavaksi mahdollisille sisaruksille. Ihmettelen suuresti nykyistä motkotusta kaverilahjoista- yhden pussin hinnaksi tulee varmaan euro??

meillä ja lapsen kavereilla onginta "palkintoja". Hinta n.2e/kpl.

Niissä on ollut, karkkia, tarroja, käärmepillejä, pikkueläimiä tai niitä lego-ylläripusseja. Yleensä ne on olleet aika kivoja eikä mitään krääsää.

kaverilahjoista. Lapset tykkäävät ja se on tärkeintä. Kaverilahjat olivat minun lapsuudessani, liki 40 vuotta sitten, ongintapalkintoja. Nyt niitä voidaan etsiä arteenetsinnässä, tai jopa saada ihan muuten vaan. Ja kaikki on ok! Jos jollekulle äidille tuottaa hirveää tuskaa, kun lapsi saa synttäreiltä namia (eikä osaa kieltää tarvittaessa sen syöntiä muuna kuin karkkipäivänä), niin voivoi, ei ole minun päänsärkyni. Kaverilahjassa ei ole ainakaan meilläpäin ollut koskaan NIIN paljon karkkia, etteikö sitä voisi vaikka kotimatkalla niiltä synttäreiltä syödä. Tikkari, pari irtokarkkia, pieni suklaapatukka tai xylitolia. Itse tykkään, että se muovikrääsäkin menettelee pienillä lapsilla. Ovat ihan intoa piukassa jostain muovieläimestä, hiusklipsistä tai kuplapurkista. Ei helsketti jos maailmanparannus on pakko aloittaa lasten pienistä ilonaiheista, ostakaa niitä kehittäviä kierrätyspuisia leluja sitten muutoin! Joten, meillä ON annettu kaveripusseja ja saatukin melkein joka synttäreillä. Kuuluvat asiaan, mutta eivät lapset niitä nyt kauheammin kaipaa, jos jollakulla ei niitä ole ollut. Veikkaan, että tiukkapipoisimmin niitä vastustavat ne, jotka eivät VIITSI tai RAASKI investoida niihin. Oikeasti ei siihen montaa euroa mene, hiukan vaivannäköä kylläkin. Kilpavarustelua on pienten lasten synttäreissä hyvin vähän. Meidän muksuilla on ollut täällä yleensä eniten ohjelmaa, mm. olen vienyt kaikki luokan tytöt leffaan ja Mäkkärille - mutta aivan yhtä paljon lapset ovat tykänneet tavallisista synttäreistä jossain (aikuisen silmiin varsin kälyisen näköisessä) kerhotilassa! En vaan itse jaksa sitä lasten riehuntaa kotona, joten tykkään mieluummin roudata tytöt elokuviin... Joten älkää ottako ITSE paineita, JA antakaa synttärikutsujien järjestää sellaiset kemut kuin haluavat.

Luin ihan silmät ymmyrkäisinä tämän ketjun valitusta. Jumpe, ei paljon innosta kutsuja järkätä, kun vieraiden äiteet marisee ihan kaikesta. Oletteko te kateita, kun jotkut viitsii panostaa juhliin vähän jotain pakastekakkua ja poppareita enempi?

mutta mun mielestä ne pussukat on mitä mainoin keksintö.



Ne voi antaa ihan viimisena, just silloin kun lasta tullaan hakemaan kotiin, eikä tämä millään haluaisi lähteä vielä...



Siihen kun pistää pussin tyrkylle, että kun olet pukenut ulkovaatteet reippaasti, niin saat pussin... Ei tarvii vanhempien nolona maanitella lasta lähtemään puolta iltaa...



Ei siellä mitään älyttömän arvokasta tai mitään turhaa krääsää tarvii olla, esimerkkinä joku laku, tikkari, tavara, tarra, karkkiaski, xylitol -purkka, hammasharja... (ei näitä kaikkea tietenkään)

kaverilahjat tai jotain viemistä kotiin. Lapset ovat niistä olleet kovin otettuja aina ja pitäneet hienona juttuna, joten minusta on sen parin euron väärti. Itse tein pussit, jonne laitoin pilailukaupasta ostamiani pikku jutskia. Oikeastaan mietin jopa, että aloitan kilpavarustelun ens vuonna. Ostain kaikille jonkun kalliimman jutskan. Lapset iloisia, oma lapsi iloinen - miksi ei. En ymmärrä tätä luterilaista kynttilä vakan alla touhua. Jos meillä on rahaa ostaa kunnon kaverilahjat ja tehdä lapset iloiseksi, me ostamme.

lapset varmasti tykkää, se on vaan vanhemmat joita ärsyttää tää käytäntö, jos eivät pysty samaan (tyyliin naapurilla ei saa olla parempi auto kuin meillä).

Mitä sitten jos joku tarjoaa, ei kaikkien tod. ole pakko tehdä samaa.

Meillä tuo lahjojen laittaminen ei todellakaan ole rahakysymys. Eikö lapsia todellakaan pysty ilahduttamaan mitenkään muutoin kuin antamalla lahjoja? Jos ei anna lahjoja niin tarjoilukin on pakastekakkua ja poppareita? Jo on yleistystä! Minä tykkään panostaa lasteni synttäreihin niin tarjoilulla kuin ohjelmallakin, mutta lahjapusseja en ole laittanut enkä laita. Ei näytä kukaan kaivanneenkaan. Mielummin tilaan vaikka kalliimman esiintyjän tai vuokraan pomppulinnan synttäreille. Kai se lahjapussi jokin status juttu näyttää vanhemmille olevan, kun heti ollaan epäilemässä ettei toisilla ole siihen varaa :D Etenkin niissä perheissä joissa sitä rahaa ei oikeasti niin paljon käytössä ole.

paljon pakkausjätettä ja krääsää. Jos on karkkia, niitä sitten kärtetään koko viikko.

Ei kiitos.

heti rikki. Laittaisivat pusseihin edes laadukkaampaa tavaraa, eikä mitään karkkia ja muovikrääsää.

..kun ei voi, kun sehän aiheuttaisi muissa äideissä alemmuuden tunnetta ja kilpavarustelua. LOL

olekaan, vaan koko idea on ihan älytön.

Miks ihmeessä pitää antaa vieraille lahja kun lähtevät toisen syntymäpäiviltä kotia ???

Sen ymmärrän että joku tarra tai kynä yms jonkun onginnan/kilpailun palkintona, mutta en sitä että just kotiin lähtiessä työnnetään joku pussi kouraan???

Ei mitään järkeä, kuka se päivänsankari olikaan ????

Mielestäni nuo lahjapussit vieraille on ihan hassu ajatus. Voi niitä lapsia opettaa niinkin ettei aina tarvitse olla saamassa jotain, syntympäiväsankari on se kuka saa lahjoja, se on hänen päivänsä. Onginta ja aarteenetsintä on taas eri juttu, sehän on ohjelmanumero. Millon lie tämä tapa alkanut että synttärivieraillekkin on oltava lahja, ihan älytön. Onko tää 2000-luvun juttu, vai onko näin ollut jo esim. 80-luvulla kaupungissa :D? Millon niitä lapsia oikeesti opetetaan ettei aina voi saada kaikkea!

Annatko lahjoja omille kavereillesi, kun lähtevät kotiin sun synttäreiltä?

siis kun nykyään vouhataan ja käsitetään nämä pikku ongintapalkinnot tms. sellaisina "lahjoina":

Ja eihän tää ole uusi juttu, kyllä sellaisia on ollut jo varmaan kun itse olin lapsi.

ap

Itse sinä aloitusotsikossakin kirjoitat nimenomaan isoilla kirjaimilla LAHJOISTA etkä kilpailuista ja palkinnoista.

Huomaatteko ristiriitaa siinä, että synttäreillä pitää olla ohjelmassa kilpailuja, mutta koulussa ei saisi olla urheilukilpailuja?

Kamalaa niissä lahjoissa on

1. kilpavarustelu, johon se saattaa johtaa kun nyt pitää kaikkien kavereiden saada antaa samanhintaista eikä kukaan saa antaa huonompaa.

2. Turhanpäiväisen krääsän määrä. Ei kenelläkään todellisuudessa siitä parin euron lelusta ole iloa eikä hyötyä.

3. Turhaa rahanmenoa. Ei todellakaan ole helppoa ensin viedä lahja kymmenen kaverin synttäreille ja sitten vielä lahjoa omilla synttäreillään vieraat.

mä en ole tällaisia tullut edes ajatelleeksi, enkä ole edes mitään erityisempää synttäriohjelmaa järjestämässä nyt kun esikoiselle ensimmäiset kaverisynttärit pidetään. Mä ajattelin, että lapset tulevat juhliin, syövät herkkuja ja leikkivät sitten keskenään, mä toimin lähinnä erotuomarina jos tarve vaatii.



Ehkä mä vaan oon tosi tumpelo, koska en ole ikinä järjestänyt kaverisynttäreitä omille lapsilleni, eikä lapseni ole niissä koskaan käynytkään (eli kaveripiirissäkään niitä ei ole järjestetty). Omassa lapsuudessa mun synttärit oli myös sitä, että kutsuin pari kaveria, syötiin herkkuja ja sitten leikittiin tai pelattiin jotakin peliä, kunnes oli kotiinlähtöaika. Synttärit kesti max. kaksi tuntia, joten ei niissä montaa ohjelmanumeroa olisi ehtinyt ollakaan.

tytöllä oli juuri kahdet synttärit ja molemmilla vieraat saivat "lahjan". Ekalla kerralla ongintayllätyksenä ja toisella kerralla pussukat kotiin lähtiessä. Tytöt sai pet shop-hahmot ja pojat pikkuautot+tikkari/laku. Löysin lelukaupasta halvalla monipakkauksen pet shop-hahmoja joten niiden kappalehinta jäi alle 2 euroon ja pikkuautot otin jemmasta, ostin niitä kerran kasan 60sentillä kappale. Eli loppujen lopuksi noihin meni vähemmän rahaa kun jos olisi hakenut jostain tiimarista kyniä, vihkoja tms. Lapsi tykkäsi antaa kavereille nuo yllätykset.

Mutta miten te ihmiset AINA - siis AINA - jaksatte toisianne haukkua ja arvostella. Eikös olisi ihan mukava vaan todeta, että tällaista meillä ja tällaista teillä ja antaa kaikkien kukkien kukkia vaan. Mitä se on keltäkään pois, jos joku jaksaa/viitsii tehdä toisella tavalla ja toinen taas vastaavasti tekee toisella tavalla.



Että mua jotenkin huvittaa ja samalla surettaa tää palstan ainainen arvostelumeininki!

riitä että synttäreillä syödään herkkuja ja leikitään? Kuoleeko ne jos ei saa omaa pikku lahjaa kotiinvietäväksi? Miksi hemmetissä lasten pitää saada ja saada kaikkea kivaa jatkuvasti lisää ja lisää?

ohjelmatarve älee kyllä siitä, että jos sulla on enemmän kuin 2-3 vierasta, niin ohjelman on avulla on paljon helpompi pitää porukka kasassa. Jos on kerralla vaikka 6-8 vilkasta 5-vuotiasta ilman mitään ohjelmaa, niin mulla ainakin nousisi verenpaine kattoon alta aikayksikön.



Ne ohjelmat on ainakin meillä päin ihan se ruokailu, lahjojen jako, onginta ja joku muu leikki. Ei siis mitään akrobaattia tai jonglööria.

Enpä olisi uskonut, että jotkut pystyy vetämään tuollaisestakin pienestä muistamisesta näin suuret tunteet. Näin me ollaan tosiaan erilaisia.



Ei se kuulkaa mikään uusi keksintö ole, että synttäreillä saadaan onginnasta tai aasin hännästä joku pieni palkinto. Ja olenpa antanut lapsille lähtiessäkin vielä pienen pussinkin mukaan. Näin tulen tekemäänkin jatkossakin. Jos joku vetää siitä ilmapallosta+tikkarista tms. jotain kumman kilpavarustelua, niin omapahan on häpeänsä.



Ihmeen tiukkapipoista porukkaa meistä äideistäkin näköjään löytyy.

paljon pakkausjätettä ja krääsää. Jos on karkkia, niitä sitten kärtetään koko viikko.

Ei kiitos.

heti rikki. Laittaisivat pusseihin edes laadukkaampaa tavaraa, eikä mitään karkkia ja muovikrääsää.