Lue keskustelun säännöt.
Jumalauta! Uusin Meidän Perhe-lehti! Ihana täydellinen perhe! Iih!
08.03.2011 |
Onko aihetta käsitelty täällä? Jotenkin karseen ärsyttävä juttu. Vaikka Ihanaahan se on, että on niin Ihanaa. Joka aamu tuskin malttaa odottaa, että saa nousta ylös.
Ja lapsen kanssa natustellaan omenaa. Ja tietenkään (!) ei illalla uppouduta nettiin tai telkan ääreen, vaan keskustellaan aviopuolison, tuon rakkaimman ystävän, kanssa elämästä.
Ruuuaaah-hah-haa!
Ja hän osaa rakastaakin niin vahvasti, siinä jää tavalinen kuolevainen toiseksi.
Kommentit (132)
mies teki raskausaikana kalaa kaksi kertaa viikossa, toki kalalajeja vaihdellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muka Meidän Perhe -lehdessä olla joku ihan luokattoman huonosti tehty juttu?! Ostin lehden ja nii... Jos tuon jutun lukee ajatuksella, niin kyllä tossa elämässä on muutakin tapahtunu kuin tanssittu ruusuilla. Ihmiset suhtautuu asioihin eri tavalla ja tossa jutussa olevat ihmiset selvästi ajattelevat positiivisesti elämästä kokonaisuutena. Olishan se Nora voinu alkaa avautumaan siitä koiranpuremasta, jos se olis sen mieltä kaivanu. Valokuvamallille varmaan aika ikävä juttu tuollainen. Minusta on mukava lukea onnellisista ihmisistä, etenkin jos ovat löytäneet suuren rakkauden elämäänsä. Sitä minäkin kaipaan. Miksi lukea aina siitä, kun joillain on rankkaa ja vaikeeta? Elämässä on myös kääntöpuoli, se onnellinen ja tasapainoinen. Paljon on itsestä kiinni, kuinka elämänsä kokee ja haluaako nähdä vain negatiiviset asiat ympärillään. Elämme vain kerran. Minä ainakaan en halua elää kyynisenä ja kateellisena tätä ainoaa elämääni. Jos jotkut muut haluavat, se on heidän oma valinta.
se, että joku ärsyttää! En ole ap, mutta ymmärrän ap;n pointin. negatiivisten tunteiden myöntäminen on erittäin terve asia! Sunkin kannattaisi kokeilla! Ne jotka kätkee kaikki tunteensa, ovat useiimmin juuri niitä kateellisia ja katkeria(eivätkä edes tunnista sitä. AI minä vai? EEEN ole kateellinen,en ikinä...jne)
että toimittaja kirjoittaa jutun sellaiseksi että se saa ihmisissä jonkinlaisia tunteita aikaan. Ja näemmä tässä kohta siinä on onnistuttu ihan älyttömän hyvin.
Täällä akat karjuu kilpaa siitä, miten ällöidylli se juttu oli (tähän en osaa ottaa kantaa, lehti on tuolla pöydällä vielä lukematta) eli toimittaja pääsi tavoitteeseensa. Hän sai lukijat kiinnostumaan jutusta siinä määrin että juttua vatvotaan netissä, jonka kautta osa ihmisistä on hankkinut lehden irtonumerona jotta pääsevät lukemaan mistä kaikki oikein puhuu.
aikoinaan ostin yhden ja nauroin makeasti, että taas mammoja vedätetään. Niin asenteellinen ja löperä lehti, että voi herranen aika. Ei yhtään asiallista juttua vaan tyhmä naistenlehti ympättynä lapsiperheille hörhelöiden keskelle.
No, kerta se näkyy menestyvän niin kaipa sille on lukijansa:D
"Entä kotiäidin mustemmat hetket? Ne, jolloin koti tuntuu sotkuiselta ja ahtaalta ja tekisi mieli tehdä jotain ilman, että kukaan vaatii mitään? Edes käydä vessassa.
- Sellaista en ole kokenut kummankaan lapsen kanssa. Joskus niskat ovat olleet jumissa ja päätä jomottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitettu artikkeli!
Meidän Perhe -lehden haastattelut ovat tuskin koskaan saaneet näin paljon keskustelua aikaiseksi. Jos puhutaan "provo"-keskustelupalstaviesteistä, niin tämä, itseasiassa täysin harmiton, haastatteluartikkeli toimi, ehkä tahattomasti, loistavana "provo"-lehtijuttuna.
Journalistisesta näkökulmasta täydellinen juttu, jos punnitaan sitä, oliko jutulla vaikutusta lukijoihin vai ei. Juttu, joka ei herätä keskustelua on tietyllä tapaa epäonnistunut juttu tästä näkökulmasta katsoen, koska silloin se ei ole herättänyt ajatuksia tai tunteita lukijoissa.
Tässä tapauksessa lukijat kritisoivat mielestään "liian täydellistä" elämää, mutta samalla paljastavat omat ennakkoluulonsa ja suvaitsemattomuudensa omaan näkökulmaansa verrattuna "erilaista" elämäntyyliä kohtaan.
Perheeseen ja elämänarvoihin liittyvät asiat ovat tyypillisesti sellaisia, jotka nostavat voimakkaita ajatuksia ihmisissä. Se, joka itselle on vierasta, koetaan tyypillisesti joko pelottavaksi, valheelliseksi tai muuten epäluuloja nostattavaksi. Omalla tavallaan primitiivinen alkureaktio.
Erittäin kiinnostavaksi tämän tekee jutun herättämä valtava keskusteluaalto ja keskustelun luonne.
Hyvää viikonloppua kaikille!
korkojen kerä ohjelmassa...
apua :)))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin lukaista ja lisätä omat viisaat sanani tähän soppaan.
Miksi on niin vaikeaa lukea positiivisia kirjoituksia? Toiset kertovat onnestaan, toiset taas narisevat kaikesta, eikä mikään ole koskaan hyvin.
Ehkä on helpompaa samaistua niihin narisioihin ja huomata, että muillakin menee yhtä huonosti kuin itsellä.
En ymmärrä, että toinen perhelehti tekee jutun ja toinen perhelehti antaa keskustelupastallaan lytätä jutussa esiintyvät henkilöt.
Saako tänne kirjoitta ihan mitä tahansa?
Arvostukseni tätä lehteä kohtaan laski huimasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa vaan tänne huutelemaan puskista!
On niin helppoa loukata nimettömänä.
Jos nimeltä mainittuja henkilöitä arvostellaan ja ivataan, olisi kohteliasta kertoa myös oma nimensä.
Biologinen isä ei aina välttämättä ole lapselle parasta seuraa.
Olen itse päässyt läheltä seuraamaan, kuinka isäpuoli sitoutuu lapsen elämään huomattavasti rakastavammin kuin biologinen isä.
Sama pätee joskus myös äiteihin.
Sori, tarkoitin siis että käykää katsomassa Noran miehen facebook-kuvat: Joni Laaksonen. Huh, sanon minä.