FB-aikakaudella huomaa ketkä ovat niitä todellisia ystäviä

Niin totta!

fb on ihan ok, mutta oikeiden ystävien kanssa pidetään yhteyttä muullakin tavoin, kuten soitellaan tai kyläillään.... välillä pidän ihan huvikseni taukoa fb.sta kuukauden tai pari, kun ei huvita turhat löpinät ja tykkäämiset...Eikä mulla ole siellä mitään hehkuttamistakaan, kun en halua lapsen uusia sanoja tai muita oppimisia sinne luetella.

Tai siis, huomaa jos ei ole FB:ssa, kuten minä. Ei soi enää puhelin eikä tule sähköpostiakaan. Pari ihmistä soittelee vielä. Juuri ne jotka olisin nimennyt parhaiksi ystäviksi jos kysyttäisiin. Suosittelen jos haluaa selvittää onko itsellä tosiystäviä. FB-jutuissa on helppo olla sosiaalinen kenen kanssa vaan, mutta tässä mitataan todellinen suhteen syvyys. (Lopputulos tosin voi olla masentava, joten siinä mielessä en suosittele) t. nainen 36v.

En myöskään ole FB:ssä...

Tosin olen tässä jo muutenkin vähän erakoitunut ja viihdyn ihan hyvin itseksenikin (esim. lukeminen harrastuksena ei vaadi paljon sosiaalisia suhteita)... Ja kaikkia ihmisiä vaan ei jaksa...

t. Nainen 35

Annan esimerkin tilanteesta, joka minusta tuntuu epämiellyttävältä FB:ssä.



Olen tavallaan kroonisesti sairas. Sairastuin aika dramaattisesti aikanaan, ja tiedän että moni tutuntuttu on ollut siitä hirmu utelias ja edelleen on.



Jos nyt ottaisin naamakavereiksi 100 tuttua ja tutuntuttuakin (minkä varmaan tekisin jos menisin FB:een), siellä yksi sun toinen kyselisi minulta yksityisviestissä tai jopa seinällä voinnistani, siitä mitä on tapahtunut, miten olen pärjännyt jne.



Eikä minulla ole mitään kiinnostusta vastata tällaisiin uteluihin! Saisin joka puolelle olla selittämässä, tai sitten vähän väliä miettiä että mitenköhän tuonkin kysymyksen kiertäisi, tai pitäisikö tuo tyyppi poistaa kokonaan kun menee niin henkilökohtaiseksi. Jos olisi hyvä ystävä, niin ok. Mutta kun toi on ihan sellaista juorumateriaalia monille.



ap

Fb on mulle se kylänraitti, jota ei enää fyysisesti ole olemassa. Raitilla tavataan kavereita ja tuttavia, höpistään kuulumisia ja vähän muutakin.

mun parhaat ystävät eivät ole fb:ssä tai sitten kirjoittelevat siellä niin harvakseen ettei ole mitään mieltä pitää yhteyttä sitä kautta. En osaa fb:ssä edes keskustella lähimpien ystävien kanssa! Yhtään ystävyyssuhdetta en ole tuon palvelun takia menettänyt mutta kaikki mitä sitä kautta on tullut on plussaa minun elämässäni. Minusta on kiva että on näitä tuttuja kenen kanssa turistaan joutavia siellä, ei se nyt niin vakavaa ole.

mutta ilman fb:tä tulisin toimeen vallan mainiosti. Suurin osa niistä kavereista on entisiä koulukavereita tai työkavereita. Itse en hirveästi sinne kirjoittele tai laita kuvia. JOskus käyn vilaisemassa muiden päivitykset. Todella harvoin on jotain mielenkiintoista, josta riittää juttua. Asiat tulee paremmin ja varmemmin hoidettua IRL.

Koska jos kaikki TOSIAAN ovat enää vain siellä, niin turha sitten kai on vastaan taistella.

Mulle olisivat riittäneet normaalit, vanhanaikaiset ystävyyssuhteet vanhanaikaisilla menetelmillä. FB tekee kaiken niin helpoksi, että 100 naaman joukossa voi luulla olevan montakin tosiystävää.

Olen itse avoin ja sosiaalinen luonne, enkä valitettavasti osaa suojella itseäni. Luulisin 90-prosenttisesti ihmisiä paremmiksi kavereiksi kuin ovat ja avautuisin, varsinkin tunnepuuskassa tai vastaavassa.

Enkä jaksaisi koko ajan miettiä kelle jaan mitäkin tietoa, kuvia tai muuta. En myöskään halua että kukaan tietää keitä minulla on kavereina. No, sen kai voi estää, mutta toisaalta se on juuri FB:n yksi pointti, joten en näe estämistä kauhean järkevänä jos kerran on siellä.

Ja lyhyesti: haluan että elämäni on yksityistä. Ja haluan elää oikeata elämää, en virtuaalista elämää.

ap

Miks pitää tehdä ongelmia asioista?! Jos haluat, niin pidä yhteyttä vaikka savumerkeillä, tai kirjekyyhkyillä! Totuus on kuitenkin se, että kehitys menee etiäpäin, roikut sinä siinä mukana, tai et! ;)

siis mun mielestä. Oon todennu kans, et pidän mieluummin ne oikeet ystävät. En jaksa välittää siitä, et jos jään sitten jostain ulkopuolelle. Mua ei kiinnosta minkäänlainen kilpailu ja keinotekoisuus ihmissuhteissa, mut tää onkin mun mielipiteeni. Tykkään vaan vähän syvällisemmistä ihmissuhteista.



Mä en pidä fb:n keinotekoisuudesta ja sitä paitsi mulla ei ole aikaa olla siellä. Päivällä oon lasten kanssa ja iltaisin jäisin koukkuun sinne. Oon siellä sen verran ollut, että tiedän et siellä mun tulee helposti tuhlattua aikaa ihan turhaan.



Ne jutut fb:ssä tuntuu vaan niin latteilta. No, joillakin harvoilla on älykkäitä ja hauskoja juttuja, mut nää tyypit (siis mun tutut) käyttää tolkuttomasti aikaa fb:ssä ja elävät sen kautta. Eikö elämää ja kirjallista lahjakkuutta vois käyttää jotenkin järkevämminkin..

Joo, jättäytykää vaan kaiken ulkopuolelle ja eläkää sellaisessa Anna ja Diana-symbioosissa, mutta ei se vaan valitettavasti ole nykypäivää. Sinut pitäisi aina muistaa kutsua erikseen, kun muut ovat jo näppärästi FB:ssä sopineet ajankohdan. Entä, jos se ei sitten sopisikaan sinulle? Yhyy, taas sinua sorsitaan eikä kukaan ole OIKEA ystävä (vähintään yhtä väärin käytetty fraasi kuin lapsen paras). Sitten pitää taas alkaa sama sopimissäätäminen alusta, jonka olisi voinut hoitaa näppärästi, jos olisit ollut siellä missä muutkin.

Jos sinun ystävyyssuhteesi muuttuvat "pinnallisiksi" tai "epätosiksi" heti, kun ne ovat FB:ssä, ehkä se kertoo enemmän sinusta kuin järjestelmästä.

Heräääääää! Se on vain VÄLINE! Hemmetin hyvä väline! Vrt. pyykkiä on aika paljon kivempi pestä kehittyneellä koneella kuin itse keitetyllä saippualla pirun liukkailla rantakivillä.

Miks sä et voi olla siellä, missä muutkin? Miks juuri sä olisit se, jolle täytyy erikseen soittaa ja osoittaa huomiota?

Jos sinun ystävyyssuhteesi muuttuvat "pinnallisiksi" tai "epätosiksi" heti, kun ne ovat FB:ssä, ehkä se kertoo enemmän sinusta kuin järjestelmästä.

Eihän twitterkään aiheuta tällaista kuohuntaa, mikä ihme siinä fb:ssä niin mättää? Eihän niitä testejä ole pakko tehdä, eikä tykätä kaikkea mahdollista. Puolessa minuutissa käy tsekkaamassa onko mitään viestejä tai tärkeää näkyvissä. Ei siellä ole pakko roikkua puolta päivää.

Tämä on ihan erilainen viestintäväline kuin aikaisemmin. Tämä on niin paljon "julkisivua", paljon julkisempaa muutenkin kuin kahdenvälinen keskustelu.



Okei, voihan FB:ssäkin chatata yksityisesti. Mutta kuitenkin FB:n ideassa on keskeistä se että siinä on monenkeskeistä viestintää niin paljon.

Ikäänkuin olisi jatkuva konferenssipuhelu päällä.



Ok, voi FB:a käyttää niin että ei käytä sitä juuri mihinkään. Mutta kuinka moni OIKEASTI tekee niin? Houkutus käyttää sitä monipuolisesti on suuri. Kuinka monella on itsekuria.

suoranaista hölmöyttä

Ainakin kun viimeksi tsekkasin

twitter on kohta se juttu!

Me ihmiset kun erilaisia. Mun on kauheen vaikea ottaa vakavasti ihmisiä, jotka on facebookissa. Siis aikuiset ihmiset jumittaa tietokoneella "kylän raitilla" ?!?!?!

Aina kun sanoo jollekin asialle ei, niin samalla tulee sanotuksi vaivihkaa monille asioille kyllä.

Minä sanon ei facebookille ja kyllä aidolle ihmisen kohtaamiselle kaikilla aisteilla. Sanon myös kyllä kokovartaloelämiselle, ihminen kun mielestäni on vähän muutakin kun istuva näpäilijä.

Jokainen tietysti tyylillään.

Miksi sinun on vaikea ottaa vakavasti suurinta osaa 30-vuotiaiden ikäkunnasta?

Mun on kauheen vaikea ottaa vakavasti ihmisiä, jotka on facebookissa. Siis aikuiset ihmiset jumittaa tietokoneella "kylän raitilla" ?!?!?!

Vanhoja koulu ja teiniaikojen kavereita on toki löytynyt ja yhteydenpito näihin monien vuosien tauon jälkeen on taas alkanut. Ja ne kaveruussuhteet on siellä netissä. Toki olen pari lapsuuden parasta ystävää tavannutkin ja meidän lapsetkin on tutustuneet toisiinsa. Oikeita ystävyyssuhteita pidetään yllä tapaamalla ja soittelemalla. Ei me edes kirjotella facessa vaan ihan livenä jutellaan kuulumisest. Että en mä näe fb:ssa muuta kuin hyvää.

Me ihmiset kun erilaisia. Mun on kauheen vaikea ottaa vakavasti ihmisiä, jotka on facebookissa. Siis aikuiset ihmiset jumittaa tietokoneella "kylän raitilla" ?!?!?!

mutta sen onneksi voi tehdä nimettömänä.

tärkein paras ystäväni ei ole FB:ssä, ja ihan tavataan useita kertoja viikossa silti, että silleen.



Ja muihinkin kavereihin otan yhteyttä puhelimitse kun on oikeaa asiaa ja haluan tavata en FB:n kautta.

Minulla on 50 kaveria. 7 sukulaista, 8 todella läheistä ystävää, 12 harrastekaveria ja sitten muut.

Päivitän sinne sukulaisille lasten kuvia ja kuulumisia.

Harrastekavereille harrastuksestani.

Ystävieni kanssa vaihdamme juttuja enemmänkin.

Muiden kanssa hiukan pintapuolisempaa.

Ei ole koskaan tullut mieleen, että minun pitäisi avautua kaikille kaikesta. Eikä kukaan koskaan ole seinälleni laittanut henkilökohtaista kysymystä sairauksistani yms.

Silti puhelin soi. Sähköposteja en ole koskaan harrastanutkaan enemmissä määrin. Kylässäkin käydään.

Annan esimerkin tilanteesta, joka minusta tuntuu epämiellyttävältä FB:ssä.

Olen tavallaan kroonisesti sairas. Sairastuin aika dramaattisesti aikanaan, ja tiedän että moni tutuntuttu on ollut siitä hirmu utelias ja edelleen on.

Jos nyt ottaisin naamakavereiksi 100 tuttua ja tutuntuttuakin (minkä varmaan tekisin jos menisin FB:een), siellä yksi sun toinen kyselisi minulta yksityisviestissä tai jopa seinällä voinnistani, siitä mitä on tapahtunut, miten olen pärjännyt jne.

Eikä minulla ole mitään kiinnostusta vastata tällaisiin uteluihin! Saisin joka puolelle olla selittämässä, tai sitten vähän väliä miettiä että mitenköhän tuonkin kysymyksen kiertäisi, tai pitäisikö tuo tyyppi poistaa kokonaan kun menee niin henkilökohtaiseksi. Jos olisi hyvä ystävä, niin ok. Mutta kun toi on ihan sellaista juorumateriaalia monille.

ap

kun illat menisi hukkaan sellaisessa turhanpäiväisessä koneella istumisessa.

Silti katsoo iltaisin telkkaria n. 4 tuntia.

Sitten vinkuu kun ei tiedä sukulaisten asioista kaikkea, eikä esim meidän lasten kuulumisia yms.

Yksi lapsistamme hänen kummilapsensa ja hänellä on omat sivut. Jos siskoni haluaisi tietää hänen kuulumisiaan ja kuviaan yms. voisi hän ihan hyvin liittyä fb.n. Mutta hän odottaa, että jokainen meistä suvusta erikseen soittaa hänelle ja kertoo kuulumisensa. Ei kukaan soitellut ennen fb.n. Mutta nykyään saamme tietää toisistamme enemmän ja näemme kuvia enemmän.

siis mun mielestä. Oon todennu kans, et pidän mieluummin ne oikeet ystävät. En jaksa välittää siitä, et jos jään sitten jostain ulkopuolelle. Mua ei kiinnosta minkäänlainen kilpailu ja keinotekoisuus ihmissuhteissa, mut tää onkin mun mielipiteeni. Tykkään vaan vähän syvällisemmistä ihmissuhteista.

Mä en pidä fb:n keinotekoisuudesta ja sitä paitsi mulla ei ole aikaa olla siellä. Päivällä oon lasten kanssa ja iltaisin jäisin koukkuun sinne. Oon siellä sen verran ollut, että tiedän et siellä mun tulee helposti tuhlattua aikaa ihan turhaan.

Ne jutut fb:ssä tuntuu vaan niin latteilta. No, joillakin harvoilla on älykkäitä ja hauskoja juttuja, mut nää tyypit (siis mun tutut) käyttää tolkuttomasti aikaa fb:ssä ja elävät sen kautta. Eikö elämää ja kirjallista lahjakkuutta vois käyttää jotenkin järkevämminkin..