Lue keskustelun säännöt.
tässä tarina teille jotka ette USKO että lastensuojelu osaa olla mätä
01.03.2011 |
KYLLÄ niitä lapsia REVITÄÄN hyvistä perheistä lastensuojelukoneistoon.
Esikoisemme syntyi ihan normaali vauvana joka lopetti kehityksen 1v iästä eteenpäin.Kävelemään oppi 3v ja puhetta ei tullut vielä 4v ikäisenäkään.Tutkimukset oli käynnissä koko ajan.
Lapsi oli myös todella kömpelö ja kaatuili helposti joten kolhuilta ei voinut välttyä
mutta mitä tekee päiväkoti??ilmoittaa lastensuojeluun että vanhemmat haittaa lapsen kehitystä???????????????? meille eivät puhuneet MITÄÄN.
Olimme ihan tavallinen perhe.vanhemmat päivätyössä,lapsi päiväkodissa .hoivaa ,hellyyttä ja aikaa lapselle ja ravaamista sairaalassa tutkimuksissa.lauloin lapselle paljon ja lorutin kävin muskarissa yms yms kehityksen tulemiseksi ja muka haittaan lapseni kehitystä
Lastensuojelu tantat tulivat käymään kotona ja olivat heti pk:n kanssa samaa mieltä eli vanhemmat haittaa lapsen kehitystä..ottivat lapsen kiireellisesti huostaan ja lapsi unohti kävelyn ja muitakin opittuja taitoja huostaan joutumisen jälkeen.on tapaamisissa alakuloisen oloinen ja haluaisi lähteä meidän kanssa kotiin ;( :( huostassa todettiin kehitys vammaiseksi .anteeksi pyyntö'ä ei ole herunut Espoon paska kaupungilta :(Kuulemma kaikki tukitoimetkin oltiin todettu hyödyttömiksi...Jaa a ja mitkäköhän tukitoimet
Nyt asumme toisella paikka kunnalla ja taistelemme kahden muun lapsemme kanssa isoasiskoa kotiin.Uudessa kaupungissa sossut sanoivat että espoossa on tehty virhe ja väärin mutta eivät espoossa sitä myönnä.
Nyttemmin esikoisella on todettu geenivirhe josta kehitysvammaisuus johtuu eli me vanhempina EMME molisi mitenkään voineet lapsesta normaalia tehdä.
Nyt vaan haluaisimme lapsemme kotiin.ikinä en anteeksi anna ja jos joku ihmettelee että miten tiedän uuden paikkakunnan sossun kannan niin otin toki täällä yhteyttä sossuun kun haluan lapseni kotiin.Kävivät kotikäynnilläkin ei sovitusti vaan yllättäen ja totesivat että emme todellakaan ole mikään lastensuojelu tai ongelma vaan NORMAALI perhe joka on kokenut USKOMATTOMAN vääryyden.Onneksi näitä helmiäkin löytyy :)
Mutta esikoistytöstäni näen tapaamisilla että sijaisperheessä ei kaikkiole kohdallaan :(
Kommentit (287)
mutta nelivuotiaalla, joka ei puhu tai kolmevuotiaalla joka ei kävele on vähintään:
1) puheterapeutti
2) oma avustaja päiväkodissa
3) toimintaterapeutti
4) fysioterapeutti
5) kuntoutusohjaaja
6) omalääkäri
7) lapsen tutkinut neurologi
8) perinnöllisyystutkimukset tehtynä
9) läjäpäin verikokeita tehtynä
10) magneettikuvat ja uni+valve EEG tehtynä
11) psykologin arvio 1 tai 2 kpl tehtynä
Miksi kukaan näistä ammattilaisista ei tullut vastustaneeksi huostaanottoa? Eikö kukaan kysynyt heiltä mitään? Miksi vanhemmat eivät hankkineet heiltä lausuntoa lapsen erityisen tuen tarpeesta?
Näihin jos AP voisi vastata niin tilanteesta saisi paremman selvyyden.
Eli miksi kun lapsen kehitys pysähtyi 1-vuotiaana, mitään tutkimustietoa / kuntoutusta ei ollut saatu / tehty 4-vuotiaaksi mennessä?
Vai minkä ikäisenä lapsi otettiin huostaan?
Välillä homma on helppo, välillä ei, välillä Kelan sivut kelpaa, välillä ei. Ja muuten yhteistyö on sellaista, missä tehdään töitä yhdessä. Jos se ei suju, se on kyllä ennen kaikkea niiden "ammattilaisten" ongelma, koska heidänhän pitäisi olla siinä asiantuntijoita ja osata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkoti teki ilmoituksen, sossutantat tulivat, lapset lähtivät.
Ei siinä ole mitään rakoa, missä ap olisi ehtinyt pyytänyt yhtäkään lausuntoa! Lapset olivat jo poissa ja siinä vaiheessa homma olikin sitten jos sossulle arvovaltakiista ja peli menetetty.
Mulla herää pari kysymystä:
Eikö lapsella todellakaan ollut mitään diagnoosia, vaikka oppi kävelemään vasta 3-vuotiaana ja puhumaan 4-vuotiaana?
Vaikka tutkimukset olivat kesken ja kehitysvamma diagnoosi tekemätttä, niin aivan varmasti jotain diagnooseja lapsella jo oli. Esim. kehitysviive.
Jotain tässä jätetään nyt kertomatta. Onkohan niin, että sossut on katsoneet ap:n perheen epäsopivaksi ympäristöksi ERITYISlapselle, jolla erityistarpeita. Mietin vaan.
Miksi "sosiaalitantat" tekevät kiusatakseen turhia huostaanottoja? Heillä kun on sitä työtä muutenkin ihan riittämiin.
Päiväkoti teki ilmoituksen, sossutantat tulivat, lapset lähtivät. Ei siinä ole mitään rakoa, missä ap olisi ehtinyt pyytänyt yhtäkään lausuntoa! Lapset olivat jo poissa ja siinä vaiheessa homma olikin sitten jos sossulle arvovaltakiista ja peli menetetty.
Jos AP:n lapsi olisi ollut tutkittavana sanotaanko 2-vuotiaasta alkaen aina nelivuotiaaksi saakka, voit uskoa että vanhemmilla olisi jo mapillinen paperia lapsesta. Normaalitapauksessa myös päiväkodissa olisi lapsen paperit, eli neurologin ja psykologin lausunnot, puheterapeutin palaute nyt ainakin. Lisäksi päiväkodissa tiedettäisiin että lapsi käy puheterapiassa, noin vaikeasti vammaisen lapsen terapia tulisi kelan korvaamana eli terapeutit ravaisivat päiväkodilla.
Ja silti huostaanoton peruste on kehitysviive. En usko että tässä on koko totuus, mutta senhän voi vain AP selventää, että onko mitään ollut tutkittuna, reagoiko sosiaalityöntekijät mitenkään heille toimitettuun materiaaliin ja miksi päiväkoti heille toimitetusta tiedosta huolimatta päätyi ajattelemaan että kehitysviive johtuu vanhemmista (vaikka näillä muita terveitä lapsia?).
Eikö heille tehty kotikäyntiä?
En sano ettei virhettä ole tapahtunut mutta se ei ole voinut tapahtua niin kuin AP sen esittää, tai ainakin on hyvin vaikea uskoa.
Kauanko lapsi oli ko. päiväkodissa ennen lastensuojeluilmoitusta? Tehtiinkö sellainen tosiaan kysymättä kertaakaan onko lapsen puhumattomuutta / liikkumattomuutta mitenkään tutkittu?
Jos näin on niin AP:n olisi hyvä tehdä tapauksesta julkinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla herää pari kysymystä: Eikö lapsella todellakaan ollut mitään diagnoosia, vaikka oppi kävelemään vasta 3-vuotiaana ja puhumaan 4-vuotiaana? Vaikka tutkimukset olivat kesken ja kehitysvamma diagnoosi tekemätttä, niin aivan varmasti jotain diagnooseja lapsella jo oli. Esim. kehitysviive. Jotain tässä jätetään nyt kertomatta. Onkohan niin, että sossut on katsoneet ap:n perheen epäsopivaksi ympäristöksi ERITYISlapselle, jolla erityistarpeita. Mietin vaan.
on kysymys. Jos diagnoosia ei vielä 4-vuotiaanakaan ollut, niin on selvää että lapsen erityistarpeet on laiminlyöty eikä lapsen kuntoutusta ole järjestetty.
Mulla herää pari kysymystä: Eikö lapsella todellakaan ollut mitään diagnoosia, vaikka oppi kävelemään vasta 3-vuotiaana ja puhumaan 4-vuotiaana? Vaikka tutkimukset olivat kesken ja kehitysvamma diagnoosi tekemätttä, niin aivan varmasti jotain diagnooseja lapsella jo oli. Esim. kehitysviive. Jotain tässä jätetään nyt kertomatta. Onkohan niin, että sossut on katsoneet ap:n perheen epäsopivaksi ympäristöksi ERITYISlapselle, jolla erityistarpeita. Mietin vaan.
on kysymys. Jos diagnoosia ei vielä 4-vuotiaanakaan ollut, niin on selvää että lapsen erityistarpeet on laiminlyöty eikä lapsen kuntoutusta ole järjestetty.
Lapsen kuntoutus vaatii vanhemmilta paljon. Ehkä perheessä ei ollut voimavaroja vastata näihin vaatimuksiin. Kun kyse on Espoosta on toki sanottava että vaihtoehtoja on paljon, Espoossa on erityispäiväkotia, on kunnallisia ja yksityisiä terapeutteja, vanhempien vertaistukiryhmiä, Jorvissa lasten neurologian osasto ja kehityshäiriökeskus on Helsingissä.
Että kyllä apua ja tukea on saatavilla jos sitä on valmis vastaanottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että te tiedätte ap:n tapauksesta - näköjään kaiken. Paljon kuitenkin.
Tottakai ap jättää kertomatta, koska ei voi tänne yksintyiskohtaisesti kertoa, pääpiirteet ja oleellisen vain.
Ja vaikka hän aloittaisi kertomansa siitä kun itse syntyi, siis aikojen alusta, ette te uskoisi, vaan sanoisitte, että jättää jotain kertomatta tai että ap on yksinkertainen tai mielenterveydeltään epävakaa, koska jaarittelee niin yksitiskohtaisesti.
Uskon ihan täysin turhiin / aihettomiin / perusteettomiin huostaanottoihin, etenkin espoon sosiaalitoimen niitä tekevän. Espoo on kuuluisa näistä. Ja kyllä se vaan kyse jo lopulta on sos.tt:n arvovaltakysymyksestä, siis siinä tapauksessa kun asia on viety niin pitkälle että haetaan eri kautta huostaanoton purkua.
Muistan omasta elämästä kun meidän perhettä kohtasi tragedia. Onneksi siihen maailman aikaan ei nettiyhteyksiä ollut. Jo se, että asiasta kirjoitettiin lehdissä, oli järkyttävää. Lehdet kirjoittivat faktoista, ihmiset juorusi ja "tiesi" mikä oli "totuus". Me emme kertoneet kaikkea, me emme kertoneet mitään. Lehdet kertoivat mitä oli tapahtunut, mutta MITEN siihen päädyttiin, mitkä kaikki asiat johtivat siihen, sitä me emme repostelleet.
Totuus takana oli paljon, paljon arkipäiväisempi, siihen ei liittynyt yhtään mitään niistä kummallisista kuvioista mitä ihmiset kehittelivät.
Toinen samaan aiheeseen liittyvä muisto on ajalta, kun olin nuori aikuinen. Kapakkailta oli tylsä, lähdin pois ja kiertelin itsekseni kävellen keskustan kauniilla alueella, jossa olen aina viihtynyt. Asuin toisaalla, olin siskon luona yötä. Menin aamun pikkutunneilla hänelle. Ja sisko kysyi, miten ilta meni, kenen luona olin jne.
Ajattelin, että voi ei. Kerroin missä olin ollut. Hän huudahti, ettei usko; ei kukaan vietä iltaansa noin !! Miksi et voi kertoa totuutta, kenen luona ja missä olin ollut koko yön ! (paikkakunta oli pieni, sisko tunsi kaikki).
Totuus todellakin voi olla niinkin tylsä, tavallinen, arkinen, mitätön, ja totta.
kun just vähän aikaa sitten täällä joku satuili ihan samanlaisen tarinan sillä erolla että huostaanotettuja kehitysviiveisiä (ja huostassa kehitysvammadiagnoosin saaneita) tyttöjä oli kaksi. Ihan samanlainen kirjoitustyyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että te tiedätte ap:n tapauksesta - näköjään kaiken. Paljon kuitenkin. Tottakai ap jättää kertomatta, koska ei voi tänne yksintyiskohtaisesti kertoa, pääpiirteet ja oleellisen vain. Ja vaikka hän aloittaisi kertomansa siitä kun itse syntyi, siis aikojen alusta, ette te uskoisi, vaan sanoisitte, että jättää jotain kertomatta tai että ap on yksinkertainen tai mielenterveydeltään epävakaa, koska jaarittelee niin yksitiskohtaisesti.
Tiedämme vain sen minkä AP kertoo. "Tarinan" jotta sen lukija kyseenalaistaisi uskonsa sosiaaliviranomaisten toimintaan.
En todellakaan luota sosiaaliviranomaisiin (tai muihin viranomaisiinkaan) 100%:sesti, kukapa luottaisi? Jos AP haluaa esimerkillä valottaa tämän tahon epäluotettavuutta, olisi toki syytä olla hieman yksityiskohtaisempi.
Totuushan on että jos todella on niin että päiväkodista tai perheen kotoa ei löytynyt mitään todisteita siitä että lapsen ongelmia tutkitaan ja niihin yritetään löytää tukea, niin ei mielestäni voi sanoa että huostaanotto on täysin perusteeton.
Jokainen järkevä vanhempi, jonka 3-vuotias ei kävele, olisi jo käyttänyt valtavasti tarmoa etsiäkseen apua lapselleen, miettikää nyt 3-vuotias! Joka normaalisti pyöräilee, hiihtää, kiipeilee, keinuu, hyppii.... Oliko tätä apua haettu? Se nimittäin on vanhemman velvollisuus. Rähjäisittekö täällä kyvyttömistä sosiaalitantoista jos kyseessä olisi esimerkiksi aistivammainen lapsi, jonka vanhemmat eivät vie häntä tutkimuksiin?
Jokainen järkevä vanhempi, jonka 4-vuotias ei puhu tutkituttaa lapsen ja käyttää puhetta tukevia kommunikaatiomenetelmiä, huom loruttelu ei ole tätä.
Sori vaan. Tai sitten on tosi ammattitaidottomat sossut. Mutta se, mikä tässä pistää silmään on se, että teille ei kerrottaisi muka mitään.
Olen itsekin ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa lapseni isän mielenterveysongelmien kanssa. Jokaisessa, korostan JOKAISESSA välissä minulle kerrottiin, millaisia merkintöjä meistä on tehty. Sain kopiot KAIKISTA lausunnoista, arvioista, raporteista, joita perheestämme kirjoitettiin. Aivan pyytämättä erikseen.
Jos siis ap:n tarina on tosi, niin ap:lle tiedoksi: sinulla on oikeus päästä katsomaan, millä perusteilla lapsesi on huostaanotettu, mitä päiväkodista on tarkkaan ottaen ilmoitettu jne. Vaadi oikeuksiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jaahas joku tietämätön kirjottelee=)sossut voi vääristellä valehdella ym.että saa tahtonsa läpi.ja se asia pidetään pimennossa.fakta
täällä kanssa jouduttiin lastensuojelupiiriin. perhetyöntekijä kävi luonamme auttamassa kun olin raskaana ja synnytyksen jälkeen,lapsia useampi. esikoinen on vilkas ja hän ehdotti päivähoitoa,pärjäsimme mielestäni hyvin esikoisen kanssa kotona ja olin muutenkin lopettamassa perhetyön (neuvolan kautta) mutta sitten sanottiin että kun perhetyö enään ole neuvolan vaan sossun (vaihtunut ja mulle ei puhuttu mitn,ei sopimuksia ei mitn) sitten seuraavalla vkolla soitetaan kunnasta et ois hoitopaikka! mitä helvettiä?? soitan perhetyöntekijälle ja sanon et ei en laita poikaa hoitoon kun ei tarvetta ja toistaiseksi mulla menis suurin osa kotihoidontuesta ja lähtis kuntalisät (kaikki muksut oltava kotona hoidossa jotta sen saa) ei jää rahaa millä elämme!! noh sitten tultiin perhetyöntekijä ja sossun tantta käymään ja et he hoitaa sen maksu asian niin et se on tukitoimena meille et pärjääämme. ok. ja kappas kun tuli postissa sopimus ja ilmoitus tuesta luki siinä "lastensuojelupiirin asiakas" ja sossu tantta kävi 3krt vkossa meillä ja voi sitä kyyläystä koska olin lastensuojeluasiakas. jouluna meni hermot sen tantan kanssa ja painelin sossuun ja sanoin et sopimukset irti ja ppoika ei hoitoon mene. noh loppuje lopuksi saimme sopimukset irti ja sanoin et ei tarvvi näkyä. nyt kuitenkin soittelivat haluaisimmeko perheleirille jonka he maksavat??? arvatkaa suostuinko. kierrän kaukaa,kerta ei meillä ole asiaa niille ja ei niillä meille. olemma nuoria 4 lapsen vanhempia ja pärjäämme. ikinä ei ole hoidossa tai neuvolassa tai muualla moitittu ja ei moitittu sossussakaan mutta kuka jaksaa jotain semmosta 3krt vkossa ja se että kyylätään kaikki paikat ja etsitään sitä virhettä jota vois käyttää teko syynä. (pyykit,ksspit yms) raha asiat ok,lapsilla ruokaa ja puhtaat vaatteet ja aina virikrttä ja huolehtivat vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaan kuvitella miten stressavaksi he elämäsi tekivät. Mutta onneksi olit rohkea!!
en minäkään usko et lapsi olisi huostaanotettu "turhaan".
Entäs tulot????Rikosrekisterit???Mielenterveystaustat???
Joskus vammainen lapsi ansaitsee parempaa kuin oma äiti ja isä.
eikai vanhempien tulotaso saa vaikuttaa huostaanottoon!
tai mielenterveystaustat, jos on ollut masentunut esim. 10vuotta sitten?!
joku täällä kyseli että mitä meille kuuluu.
Itse en ole työelämässä enää mutta huostatun tyttömme olemme kotiin saaneet ja olemme voineet palata normaali arkeen.
Kotiutus aloitettiin asteittain ja lopullisesti tyttö pääsi kotiin marraskuussa 2011
Mutta kyllähän tuo espoon toiminta jäi mieltä kaivelemaan.
Tällä hetkellä meillä ei ole enää mitään kontaktia lastensuojeluun.
ja näille jotka eivät usko turhiin huostaanottoihin niin toivon ettei teidän tarvitse sellaista kokea
T:AP joka ihmettelee kuka tämän ketjun nosti
joku täällä kyseli että mitä meille kuuluu. Itse en ole työelämässä enää mutta huostatun tyttömme olemme kotiin saaneet ja olemme voineet palata normaali arkeen. Kotiutus aloitettiin asteittain ja lopullisesti tyttö pääsi kotiin marraskuussa 2011 Mutta kyllähän tuo espoon toiminta jäi mieltä kaivelemaan. Tällä hetkellä meillä ei ole enää mitään kontaktia lastensuojeluun. ja näille jotka eivät usko turhiin huostaanottoihin niin toivon ettei teidän tarvitse sellaista kokea T:AP joka ihmettelee kuka tämän ketjun nosti
Kyselee toinen yökyöpeli
Hei ap,
Kiitos kun jaoit tämän vaikean tilanteesi täällä meille. Voimia haluan toivottaa teidän perheelle oikein paljon ja toivon todella että saatte lapsenne kotiin mahdollisimman pian.
Itselläni on ollut hiukan erilainen taisto lapsestani kyseessä ei ollut huostaanotto mutta anyway.... Mieleeni tuli, että minua auttoi julkisen blogin pitäminen ja päivittäminen omasta tilanteestani silloin. Sain sitä kautta paljon hyvää julkisuutta asialleni ja lapseni lopulta kotiin turvallisesti. Ehkä voisi auttaa sinuakin.
Rukoilen puolestanne.
Hei ap,
Kiitos kun jaoit tämän vaikean tilanteesi täällä meille. Voimia haluan toivottaa teidän perheelle oikein paljon ja toivon todella että saatte lapsenne kotiin mahdollisimman pian.Itselläni on ollut hiukan erilainen taisto lapsestani kyseessä ei ollut huostaanotto mutta anyway.... Mieleeni tuli, että minua auttoi julkisen blogin pitäminen ja päivittäminen omasta tilanteestani silloin. Sain sitä kautta paljon hyvää julkisuutta asialleni ja lapseni lopulta kotiin turvallisesti. Ehkä voisi auttaa sinuakin.
Rukoilen puolestanne.
En huomannut että tämä olikin vanha ketju. Kiva huomata että kaikki hyvin nyt.
Välillä homma on helppo, välillä ei, välillä Kelan sivut kelpaa, välillä ei.
Ja muuten yhteistyö on sellaista, missä tehdään töitä yhdessä. Jos se ei suju, se on kyllä ennen kaikkea niiden "ammattilaisten" ongelma, koska heidänhän pitäisi olla siinä asiantuntijoita ja osata!