lapsi kuulee ääniä päässään

että ap täällä kyselee. Veisin lapsen heti lääkäriin.



Tyttärelläni 22v oli paha olo ja masennus. Lääkärit kysyivät että kuuleeko ääniä. Tytär sanoi ettei kuule. Siksi suljettiin pois jotakin tauteja ja jäljelle jäi "vain" masennus. Se hoidettiin ja asiat nyt ok. Tosin tukea tarvitsee. Ponteva pitää ola että saa hoitoa.

Mulla oli lapsena joskus kova stressi ja se aiheutti jonkin aikaa tuollaista. Painajaisetkin puhuvat sen puolesta.

En kertonut kellekkään silloin ja meni itsestään ohi.

Olin kuulevani todella kaukanakin olevien ihmisten puheet ihan selvästi.



Koita lempeästi kysellä pojalta onko joku pelko nyt jostain tai sattunut jotain sellaista mistä ei uskalla/kehtaa kertoa. vahvista sitä että voi tukeutua suhun kaikissa asioissa.

Äkkiä lääkäriin. Mahdollisesti kyseessä psykoosin oireet. Lapsella usein vielä suurempi huoli kuin aikuisella, mutta oikealla hoidolla myös usein helpottaa. Onko takana traumaattisia tapahtumia, elämän muutoksia tai murheita.



Tämä pitäisi ainakin sulkea nopeasti pois, tarkoitan että on syy lähteä päivystykseen yms. vaikka heti.

Toivottavasti saatte pian asiantuntevaa apua.

t. Lasten psykologi

usko mitä täällä sanotaan pojassa olevan vikaa,käytä maalaisjärkeä ja käy pojan kanssa lääkärissä niin asia selviää.

ehkä noin 7-8- vuotiaana että muutaman kerran aloin kuulla kaikki äänet liian voimakkaana puurona. Sitten jotenkin vaan istuin ja odottelin että se menee pois.muuten en mielestäni ollut herkkä.



Lapseni ovat herkkiä, molemmilla on kuumehoure ja nyt murrosikäisellä ollut paniikki/ahdistusta ja sen kanssa ollaan kamppailtu. Ahdistuskohtauksissa on tullut kaikenlaista harhaa.Nyt kyllä näyttäisi että homma on kuitenkin hyvällä mallilla. Herkille lapsille murrosikä voi olla kovin hankala.

Esim. psykoosi ei ole mikään vika tai virhe. Usein kuitenkin lapselle kuin aikuisellekin pelottava kokemus, joka ehkä jäsentyy vähemmän hämmentäväksi ja kauheaksi kokemukseksi esim. psykoedukaation kautta. Ja vanhemmat saavat tietoa ja tukea että osaavat pysyä rauhallisena lapsen hädän edessä.

Ilmenee yleensä vasta keski-iässä. siinä korvan yksi luista luutuu paikalleen ja huonotaa kuuloa/kuurouttaa vanhemmiten. oon kuullu et monel alku oireet huminaa yms.



itelläni on se, todettu siis 6 v:n.



mut nii. Kannattaa mennä lääkäriin. ihan, siellä kyl tutkitaan. Toi voi olla ihan mitä vaan korvienlukkoon vaikun takii menosta sairauksiin tai psyykenongelmiin että... vaihtoehtoi riittää.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2011 klo 16:22"]

Millaisia ääniä kuulit? MItä äänet sanoivat, millainen olo sinulla oli muuten, mitä tunsit?

Psykoottinen masennus. Ei välttämättä näy mitenkään päälle. Itse olin iloinen lapsi, joka oli sisältä ihan rikki. Kuulin ääniä ja luulin esim. autojen olevan eläviä. Kukaan aikuinen ei osannut epäillä mitään, koska tajusin että aikuiset huolestuisivat jos kertoisin, enkä halunnut aiheuttaa murheita.

Kipin kapin lääkäriin tuollaisten oireiden kanssa!! Ehdottomasti tutkittava tuo!!

 

Äänet olivat miehen ja naisen ääni, jotka keskustelivat. En saanut selvää sanoista, mutta äänensävyt olivat ilkeitä ja tiesin että he puhuvat minusta. Välillä äänet voimistuivat sietämättömän koviksi, niin että korviin sattui, välillä taas olivat aivan kuiskutusta. Näin tapahtui useimmiten kun olin yksin, ja äänet "muodostuivat" jostakin yksitoikkoisesta taustaäänestä, kuten jääkaapin hurina, kiukaan humina tai auton tyhjäkäynti ulkona. Muistan kuinka painoin tyynyn korvilleni ja revin hiuksiani että äänet loppuisivat, mutta niin ei käynyt. Muistan huutaneeni ääneen. Isompana keksin, että äänet loppuvat jos soitan kaverille. Mutta aina ne alkoivat uudestaan, kun tuli sopiva hetki.

Autojen eläväksi kuvittelu liittyi erääseen lapsuusaikaiseen traumaan. Kuvittelin, että traktorit, työkoneet, kuorma- ja rekka-autot sekä isot pakettiautot ovat eläviä ja riistäytyvät kuljettajiensa hallinnasta ajaakseen minut kuoliaaksi. Tai jopa pysäköity auto, jossa ei ollut ihmisiä lähimaillakaan, vaanii minua. Autojen keulat näyttivät muuttuvan kasvoiksi; lampuista tuli silmät, se ilmaritilä tai miksi sitä nyt sanotaankaan, oli suu. Näytti, että autot irvistävät häijysti.

Siis nyt on tähän pakko sanoa, vaikka onkin aika vanha viestiketju. Oon pian 16 vuotta täyttävä tyttö, ja tämmöiset ''kuuloharhat'' jatkuu vielä nykyäänkin. Joskus pelottaa olla yksin kotona, mutta usein ne häviävät hetkeksi jos alan vaikka laulaa. Jääkaapin humina, koiran kynsien ääni lattialla, kellon tikitys tai jopa tuulettimen ääni.. Niistä muodostuu yleensä mulla nämä äänet. Käyn psykologilla, hän vain sanoo että ne lähtevät ajan myötä pois. Mut sitä ei oo yhtään kivaa oottaa et millon ja minkä ikänen oon kun pääsen näistä eroon.

Minulla oli koko lapsuusajan ihan teini ikään asti sellaista  että kun menin nukkumaan tuli outo ahdistunut olo, kroppakin tuntui omituiselta ja kuulin ääniä. Ihan niin ku oisin kuunnellut riitelyä etäältä. Tiesin kokoajan ettei noita ääniä oikeasti kuulu ja muutenkin olin ihan järjissäni. Lapsena tuo ahdisti kovasti koska en uskaltanut kenellekkään kertoa, etteivät pidä minua hulluna. Äänet loppuivat joskus 15 vuotiaana kun aloin puhua niistä ja kertoa tuntemuksistani. Nyt aikuisena olen miettinyt olivatkohan nuo äänet perua siitä kun isäni ja äitini riitelivät paljon ollessani pieni ja usein juuri silloin kun olin nukkumassa. Ehkä tuo riitely ja siitä aiheutunut ahdistus vaikuttivat jotenkin.

Itse oon kuullu ääniä ju nuoresta asti, äiti aina sano et se on vaa mielikuvitusystävä jonka kuvittelen. Mutta ajan myötä tajusin ettei kukaan muu kuule kyseistä ääntä, mutta en ole käynyt missään testeissä tai lääkärillä kyseisestä asiasta.

Mutta onko vaarallista, jos on kuullut ääniä ihan pienestä lapsesta asti? Kärsin masennuksesta vuoden ja kuulen yhä ääniä päässäni jotka käskevät tehdä kaikkea itsetuhoista.

Näitä ääniklippejä löytyy youtubesta kun googlaa esim. Voices in head. Kammottavia. Olen masentuneena pari kertaa kuullut, mutta onneks menivät ohi. Lapselle, jos tulisi, niin heti lääkäriin.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2011 klo 16:13"]

jolloin hänellä oli jotain kummallisia oireita, joista olimme huolissaan (muttemme kyllä käyneet lääkärissä edes)

esim. hän sanoi, että toisinaan hänelle tulee jotain kohtauksia, jolloin kaikki näkyy pienempänä ja näyttää olevan kaukana, ja "äänet kovenee ja menee sikinsokin päässä" (pojan omia sanoja, en muista ihan sanatarkkaan mutta noin kuvaili)

Meinattiin jossain vaiheessa, että käytetään lääkärissä jos ei mene ohi nämä "kohtaukset", mutta sitten ne meni ohi. Tai ainakaan kohta pariin vuoteen poika ei ole puhunut näistä enää mitään.

Sellaisen huomion tein, että kohtauksia taisi enimmäkseen tulla silloin, kun poika oli väsynyt.

[/quote]

Dissosiaatiohäiriö. Todennäköisesti laukeaa kunnolla vasta aikuisena. Onko poika ollut väkivallan kohteena tai silminnäkijänä? Seksuaalisen hyväksikäytön kohteena tai välillisenä uhrina? Oletteko altistaneet pojan päihteiden käytölle ja kaikelle sille turvattomalle härölle mitä viinan ja pillereiden kanssa lutraaminen aiheuttaa?

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 19:14"]Mutta onko vaarallista, jos on kuullut ääniä ihan pienestä lapsesta asti? Kärsin masennuksesta vuoden ja kuulen yhä ääniä päässäni jotka käskevät tehdä kaikkea itsetuhoista.
[/quote]

Käyhän lääkärissä. Psykoosi, disso tms. Normaalia tuo ei ole

[quote author="Vierailija" time="27.02.2011 klo 16:13"]jolloin hänellä oli jotain kummallisia oireita, joista olimme huolissaan (muttemme kyllä käyneet lääkärissä edes)


esim. hän sanoi, että toisinaan hänelle tulee jotain kohtauksia, jolloin kaikki näkyy pienempänä ja näyttää olevan kaukana, ja "äänet kovenee ja menee sikinsokin päässä" (pojan omia sanoja, en muista ihan sanatarkkaan mutta noin kuvaili)


Meinattiin jossain vaiheessa, että käytetään lääkärissä jos ei mene ohi nämä "kohtaukset", mutta sitten ne meni ohi. Tai ainakaan kohta pariin vuoteen poika ei ole puhunut näistä enää mitään.


Sellaisen huomion tein, että kohtauksia taisi enimmäkseen tulla silloin, kun poika oli väsynyt.
[/quote]

Itsellä käy juuri noin aavistuksen ennen pyörtymistä.

Skitsofrenia ei ole oikein todennäköinen kun poika on vielä noin pieni mutta kaikki on tietenkin mahdollista ja muita lapsuusiän psykoosisairauksia ajatellen on paras mennä lastenpsykiatrian erikoislääkärille. Äänien kuuleminen on aina vakava oire.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2011 klo 16:16"]Että välillä tuntui että seinät etääntyy niin että olen keskellä tyhjyyttä, ja sitten yhtäkkiä syöksyvät päälle niin että kutistun pikkiriikkiseksi, sitten taas etääntyvät. Ja tuo äänien koventuminen ja sekaantuminen. Kysy lapseltasi suoraan, onko tuota vielä!!
[/quote]

Minulla oli tätä lapsena ja nuorena! Ikäänkuin musiikkia, yleensä unessa, jolloin kaikki meni kauas ja meni ohueksi naruksi ja musiikista tuli pelottavaa, kun taas oli rauhallinen musiikki niin kaikki leveni ja oli "paksua", turvallisempaa. Nykyään ei ole tätä enää.

äänien kuulemista on liikkeellä juuri 7-vuotiailla meillä päinkin. Sekä omalla, että luokallaan kahdella muulla. Kaikki sairastaneet ensin voimakkaan flunssan. Lääkäri epäili jälkitaudiksi, mutta vielä tutkitaan. Itse epäilen, että olisiko sikapiikilläkin osuutta asiaan :-/

Se vaatii vaan sen, että olet lähestulkoon kaksi päivää ja yötä nukkumatta. Taustalla kuuluva melu esim. muuttuu musiikiksi.

Kyse voi olla ns. uuden ajan lapsesta, heillä aistit ovat herkempiä ja myös henkiset aistit ovat aktiiviset