Jos eroaisit miehesi kanssa, uskotko että löytäisit vielä paremman miehen?

koska sellaista ei ole.



Toivottavasti liittomme ja suhteemme pysyy hyvänä

olisiko elämä helpompaa erillään? toisaalta tiedän, että on aivan turha kuvitella, että jossain olisi minulle vielä parempi mies. Olen vain itse niin vaikea luonne, että se aiheuttaa hankaluuksia. Mieheni kuitenkin ainakin yrittää ymmärtää ja vuosien myötä yhä vain enemmän... eli alkaisinko uuden opettelun jonkun toisen kanssa? en jaksaisi! Itsekseni varmaankin jatkaisin, jos mies ei enää minua jaksaisi. AIvan mahtava mies on ja ihana isä lapsillemme!

Olen eronnut ja löysin eron jälkeen loistavan miehen. En usko, että voisin löytää vielä paremman. En tosin haluakaan. Taitaisin olla loppuelämäni yksin, jos jostakin syystä tiemme eroaisivat.

mutta en halua. Vaan nauttisin siitä, että saan päättää kaikesta itse ja saan olla just niinkuin olen eikä kukaan uikuta.

elän lopun elämääni yksin

haluaisinko edes ylipäätään löytää ketään? En tiedä..sen uskon, että uuden halutessa saisin, mutta paremmasta vaikea sanoa.



Olisi vaikea kuvitella meitä muiden kanssa..koska miehenikin kyllä varmasti halutessaan uuden saisi.

Voi olla että löytäisin, voi olla etten.



Jos tiemme eroaisivat, vastaan kuten aika moni muukin: en tiedä haluaisiko erityisesti enää ketään sen jälkeen. Kaipaan nytkin niin paljon omaa aikaa ja yksinäisyyttä jota minulla ei ole, että enpä tiedä...

Mies oli narsisti, joka löi ja petti.



Kuinka eroon näistä ajatuksista, jotta voisi uskaltautua etsimään uutta?

Muusta ei voi tietää. Mieheni on hyvä isä ja oikein hyvä aviomieskin.

Etsimällä en etsisi, yksinkin pärjäisin ihan hyvin.

Ensinnäkään en usko, että kukaan muu edes jaksaisi olla kanssani. En ole helpoimmasta päästä ja tiedän sen varsin hyvin itsekin. Toisekseen, kolmentoista vuoden kärsivällinen koulutus alkaa tuottaa tulosta: mies kaivoi oma-aloitteisesti tänään imurin esille ja alkoi siivota. Siis ihan tuosta noin vain! Sitäpaitsi, isänä hän on aivan huippu. Nytkin puuhaillut lasten kanssa yläkerrassa varmaan kohta pari tuntia... Ja mitä parisuhteeseen tulee, niin en jaksaisi enää aloittaa alusta kenenkään kanssa. On ihanaa, että toisen kanssa voi olla ihan täysin oma itsensä, hyvinä ja vähemmän hyvinä päivinä.

paitsi että meillä on "koulutusta" takana vasta 6 vuotta eikä merkkiäkään minkäänlaisesta oma-aloitteisuudesta.

Hyviä ja parempia miehiä on maailma pullollaan, mutten usko, että juuri heistä kukaan sattuisi minun kohdalleni. He kun ovat kaikki jo naimisissa tai menossa naimisiin.

Voi olla. Todennäköisesti ehkä jonkun joka parempi toisissa asioissa ja ja ehkä huonompi toisissa. Tuskin sellaista joka parempi kaikissa suhteen osa alueissa. Olisi aika unelma mies. Hyvin epätodennäköistä. On sitten oma valinta mihin piirteisiin haluaa keskittyä ja mille antaa eniten painoatvoa.

vähemmän alkoholia käyttävän miehen voisin löytää. Todennäköisesti nauttisin yksinolosta eniten.

koska en enää toista miestä passattavakseni ottaisi. Miehen tulot kelpaisi kyllä mutta muuten tuon vätyksen voisi joskus laittaa ihan vaan pihalle :(

Varmaan löytäisin rikkaamman tai paremmin toimeentulevan ja nuoremman. Mutta en löytäisi kultaisempaa ihmistä, hauskempaa elämänkumppania ja parempaa isää lapsilleni.:=)



t: persaukisen miehen hyvätuloinen vaimo

Jos ero tulee, otan naisen enemmin.

Tosin ihmisestä riippuu, mitä pitää hyvänä. Itse arvostan rentoa ja sydämellistä luonnetta ja suoraselkäisyyttä noin esimerkiksi. Varmasti löytäisin helpomman ihmisen, eli siis "paremman" miehen.