Mieheni ex ei kestänyt tyttärensä viemistä shoppailemaan
Miehelläni on edellisestä asioliitosta teini-ikäinen tytär, joka viettää meillä lähes kaikki viikonloppunsa ja lomalla asuu pidempäänkin kanssamme. Olen tullut miehen tyttären kanssa hyvin toimeen ja käymme usein kaupungilla yhdessä, kun mies ei oikein halua lähteä katselemaan vaatteita tai meikkejä. Saadaan samalla myös mukavaa ja leppoisaa aikaa yhdessä ja käydään usein kahvilla tai syömässä siinä sivussa.
Viime viikolla oli tytön syntymäpäivät, täytti 14-vuotta. Tyttö sai isältään mukavan summan rahaa, jonka sai käyttää shoppailuun tai säästää tuonnemmaksi. No, tyttö halusi shoppailemaan (yllätys ;)) ja lähdin hänen seurakseen kaupungille. Löydettiin kaikkea kivaa, mitä tyttö halusi, mm. talvitakin ja saappaat, toppeja, hameen ja farkut, laukun ja joitain meikkejä ja hiusmömmöjä. Tyttö oli ihan innoissaan koko päivän, käytiin kampaajalla ja syömässä samalla reissulla. Näytti isälleen koko saaliin ja pisti lähtiessään uudet vaatteet. Ihana oli katsoa tuota nuorta kaunokaista.
Nyt sitten kuuluu kummia, kun tytön äiti ei "hyväksy" tytön ostoksia ja kampausta, vaatii kuulemma palauttamaan vaatteet kauppaan. Ja jatkossa lahjarahat pitäisi laittaa suoraan säästötilille, joka on tytön nimissä. Mies on myös ihmeissään, sillä ei ennen ole ollut mitään ongelmia exän kanssa. Lapsi on käynyt säännöllisesti meillä ja aina tullut mielellään. Ne vaatteetkin olivat laadukkaita ja tyylikkäitä (ei siis mitään pissis-tyyliä). Ei mielestäni lahjaa tarvitse palauttaa, eikä niitä vaatteita voi enää palauttaa kauppaan kun ovat jo käytössäkin olleet. Rasittavaa ja tyttö oli soittanut isälleen itkuisena.
Eikös isällä ole ihan oikeus antaa lapselleen lahjoja? ja jos tyttökin oli tyytyväinen itse valitsemiinsa kamppeisiin, niin en ymmärrä mikä on vikana. Ollaan miehen kanssa asuttu jo kolme vuotta yhdessä eikä tähän asti ole ollut mitään konflikteja. Ja tyttökin on jo teini, ei mikään pikkulapsi. Tulee vaan mieleen, että onko tämä nyt jotain valtataistelua vai mitä tässä voi olla taustalla. Olen sitä mieltä, että tyttö pitäköön lahjansa ja jatkossakin mies valitsee, mitä lapselleen lahjaksi antaa.
Onko mielipiteitä tai kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (176)
äidiltäni lahjaksi rahaa teininä, vaatteisiin se on mennyt:) Ja eikös tyttö ollut saanut päättää itse mihin laittoi? Plus, ei etäisälle se vaatteiden osto kuulu, vaan ihan sille lähivanhemmalle.
"isejä" tuskin shoppailut kauheasti kiinnostaa..... Mutta tollaiset idiootit ei sitä tietnkään voi myöntää. Mun mielestä tässä jutussa ei ollut mitään muuta outoa kuin se skitsoontunut ex. Ei sillä exällä ole määräysvaltaa isän lapselleen antamiin rahoihin. Ja tyttöhän ITSE päätti shoppailla niillä, eikä se äitipuoli. Äitipuolihan oli kiva kun lähti seuraksi ja makutuomariksi.
Jos isä ei ole keksinyt tyttärellensä sopivaa lahjaa. Noh, antoi sitten rahana että tyttö saisi ostaa itse mistä tykkää niin se on paha?
Kuinka monen mies lähtee tyttärensä kanssa shoppailemaan? Miksi on paha että ap lähti?
Ja kait se isä saa itse päättää antaako tyttärelleen rahaa. Syntymäpäivänä vieläpä!
eli kannattaisiko hieman tarkistaa kantaasi miehen perheeseen? Olet sitä mieltä, että tyttö pitäkööt lahjansa - siis minkä lahjan, senkö, joka sinä halusit lapsen tuhlaavan? Olet ensin vienyt lapselta isän ja nyt veit sitten lapselta isän antaman lahjankin eli eiköhän olisi ollut tarkoitus, että isä ja tytär yhdessä käyvät shoppailemassa, ei suinkaan sinä ja lapsi. Pilasit tytön syntymäpäivän itsekkyydelläsi etkä lainkaan tajunnut, että isä on lapselle tärkeä, ei isän vosu.
Että voi olla ihminen TYHYMÄ.
Eikö isä muka ole mitään muuta kuin rahanantaja? Tai miksi äitipuoli ei maksanut tytön ostoksia, kun kerran mukaan änkesi?
Väitit että aitipuoli vei lapselta lahjan. Lapsi sai rahat, osti vaatteita ITSELLEEN ja äitipuoli oli seurana. Jos isä ei halua shoppailemaan, niin miten se siltä lapselta on pois? Lapsi sai kamat ja oli tyytyväinen.
Kyllä 14v mieluummin shoppailee kavereitten tai biologisten vanhempien kanssa. Äitipuoli ei päästänyt lasta ja isää kahdestaan kaupoille, vaan vei lapselta oikeuden olla isän kanssa ostamassa kaikkea sitä kivaa, mitä hän halusi.
uudet luistimet, sukset, silmälasit tai jotain muuta "tarpeellisempaa" ja häntä harmittaa että iso raha laitettiin vaatteisiin joita tytöllä on ennestään yllinkyllin.
Lahjoilla, myös rahalahjoilla, lapsi saa tehdä mitä tahtoo.
eli kannattaisiko hieman tarkistaa kantaasi miehen perheeseen? Olet sitä mieltä, että tyttö pitäkööt lahjansa - siis minkä lahjan, senkö, joka sinä halusit lapsen tuhlaavan? Olet ensin vienyt lapselta isän ja nyt veit sitten lapselta isän antaman lahjankin eli eiköhän olisi ollut tarkoitus, että isä ja tytär yhdessä käyvät shoppailemassa, ei suinkaan sinä ja lapsi. Pilasit tytön syntymäpäivän itsekkyydelläsi etkä lainkaan tajunnut, että isä on lapselle tärkeä, ei isän vosu.
Että voi olla ihminen TYHYMÄ.
Eikö isä muka ole mitään muuta kuin rahanantaja? Tai miksi äitipuoli ei maksanut tytön ostoksia, kun kerran mukaan änkesi?
Väitit että aitipuoli vei lapselta lahjan. Lapsi sai rahat, osti vaatteita ITSELLEEN ja äitipuoli oli seurana. Jos isä ei halua shoppailemaan, niin miten se siltä lapselta on pois? Lapsi sai kamat ja oli tyytyväinen.
Kyllä 14v mieluummin shoppailee kavereitten tai biologisten vanhempien kanssa. Äitipuoli ei päästänyt lasta ja isää kahdestaan kaupoille, vaan vei lapselta oikeuden olla isän kanssa ostamassa kaikkea sitä kivaa, mitä hän halusi.
Entäs jos lapsi halusi nimenoman äitipuolen eikä isää? Mites siinä suu pitäisi panna?
Niin siis isän, eli mieheni lahja tyttärelleen oli rahaa, jolla tyttö sai itse valita mitä tekee. Ja tyttö valitsi mieluisen käyttötarkoituksen rahoille. Ja kun tykkäämme käydä yhdessä shoppailemassa, niin pidimme oikein kivan syntymäpäivän ja tottakai tyttö tapaa myös isäänsä aina kotonamme. Ja juhlistimme päivää myös kotona. Ja en minä tytöltä ole mitään isää vienyt, jatkuvastihan nämä ovat yhteyksissä. Ja tyttö on aina tervetullut meille, onhan tämä yhtälailla hänenkin kotinsa. Onneksi exä nyt ei tähän asti ainakaan ole ollut ongelmallinen, ilmeisesti maailmassa riittää aika mustavalkoisia ihmisiä. Sitä ihmettelen, että mikä oikeus äidillä on määrätä, mitä isä saa tyttärelleen antaa syntymäpäivälahjaksi? ap
Minusta olet nyt ymmärtämättömyyttäsi (alhainen koulutustaso) estänyt tyttöä nauttimasta isänsä antamasta lahjasta menemällä tytön mukaan shoppailemaan. Aika outoa, että et anna tytön ja isän shoppailla kahdestaan vaan viet lapselta isän noinkin tärkeänä päivänä.
ISÄT haluaa lähteä tyttärensä kanssa ostoksille? Meidän uusperheessä jos odottaisi että mies ostaa (pienelle) tytölleen edes jonkun vaatteen, niin.. No samoissa vaatteissa saattaisi mennä koko vkl:P
haluavat lähteä tyttäriensä kanssa ostoksille. Eikö olekin kamalaa!
Jos tytön äidin talous on tiukemmilla, niin ehkä ne rahat olisi sitten äidin mielestä pitänyt käyttää johonkin tytön pakolliseen menoon. Ymmärtäisin äidin harmistuksen tällaisessa tilanteessa. Tuot itse esille, että te olette rikkaampia, ja ongelmia ei ole aiemmin ollut, joten ehkä tässä syy.
Niin tyttö tuo nämä vaatteet teille ja käyttää niitä sitten teillä ollessaan. Älkää nyt hyvänen aika palauttako, ihan kummallista, isä saa päättää lahjansa ja musta ihan ok että äitipuoli lähtee shoppailukaveriksi jos isä ei halua.
eli kannattaisiko hieman tarkistaa kantaasi miehen perheeseen? Olet sitä mieltä, että tyttö pitäkööt lahjansa - siis minkä lahjan, senkö, joka sinä halusit lapsen tuhlaavan? Olet ensin vienyt lapselta isän ja nyt veit sitten lapselta isän antaman lahjankin eli eiköhän olisi ollut tarkoitus, että isä ja tytär yhdessä käyvät shoppailemassa, ei suinkaan sinä ja lapsi. Pilasit tytön syntymäpäivän itsekkyydelläsi etkä lainkaan tajunnut, että isä on lapselle tärkeä, ei isän vosu.
Että voi olla ihminen TYHYMÄ.
Eikö isä muka ole mitään muuta kuin rahanantaja? Tai miksi äitipuoli ei maksanut tytön ostoksia, kun kerran mukaan änkesi?
Väitit että aitipuoli vei lapselta lahjan. Lapsi sai rahat, osti vaatteita ITSELLEEN ja äitipuoli oli seurana. Jos isä ei halua shoppailemaan, niin miten se siltä lapselta on pois? Lapsi sai kamat ja oli tyytyväinen.
Kyllä 14v mieluummin shoppailee kavereitten tai biologisten vanhempien kanssa. Äitipuoli ei päästänyt lasta ja isää kahdestaan kaupoille, vaan vei lapselta oikeuden olla isän kanssa ostamassa kaikkea sitä kivaa, mitä hän halusi.
Ehkä kavereiden, mutta kuka 14v haluaa ehdottomasti shoppailla isin kanssa? Ehkä ap on tytölle jotain siltä väliltä...
eli kannattaisiko hieman tarkistaa kantaasi miehen perheeseen? Olet sitä mieltä, että tyttö pitäkööt lahjansa - siis minkä lahjan, senkö, joka sinä halusit lapsen tuhlaavan? Olet ensin vienyt lapselta isän ja nyt veit sitten lapselta isän antaman lahjankin eli eiköhän olisi ollut tarkoitus, että isä ja tytär yhdessä käyvät shoppailemassa, ei suinkaan sinä ja lapsi. Pilasit tytön syntymäpäivän itsekkyydelläsi etkä lainkaan tajunnut, että isä on lapselle tärkeä, ei isän vosu.
Että voi olla ihminen TYHYMÄ.
Eikö isä muka ole mitään muuta kuin rahanantaja? Tai miksi äitipuoli ei maksanut tytön ostoksia, kun kerran mukaan änkesi?
Väitit että aitipuoli vei lapselta lahjan. Lapsi sai rahat, osti vaatteita ITSELLEEN ja äitipuoli oli seurana. Jos isä ei halua shoppailemaan, niin miten se siltä lapselta on pois? Lapsi sai kamat ja oli tyytyväinen.
Kyllä 14v mieluummin shoppailee kavereitten tai biologisten vanhempien kanssa. Äitipuoli ei päästänyt lasta ja isää kahdestaan kaupoille, vaan vei lapselta oikeuden olla isän kanssa ostamassa kaikkea sitä kivaa, mitä hän halusi.
Entäs jos lapsi halusi nimenoman äitipuolen eikä isää? Mites siinä suu pitäisi panna?
lapsen ei pitäisi omia rahojaan siihen pistää.
Lahja raha oli hänen omaa rahaa.
haluavat lähteä tyttäriensä kanssa ostoksille. Eikö olekin kamalaa!
Kait nyt ymmärrät ettei kaikki käyttäydy kuin sinun miehesi ja mahdolliset tuttavat ;)
Katsos, jotkut miehet eivät välttämättä jaksa tuntikausia kierrellä vaateliikkeitä :)
Niin siis isän, eli mieheni lahja tyttärelleen oli rahaa, jolla tyttö sai itse valita mitä tekee. Ja tyttö valitsi mieluisen käyttötarkoituksen rahoille. Ja kun tykkäämme käydä yhdessä shoppailemassa, niin pidimme oikein kivan syntymäpäivän ja tottakai tyttö tapaa myös isäänsä aina kotonamme. Ja juhlistimme päivää myös kotona. Ja en minä tytöltä ole mitään isää vienyt, jatkuvastihan nämä ovat yhteyksissä. Ja tyttö on aina tervetullut meille, onhan tämä yhtälailla hänenkin kotinsa. Onneksi exä nyt ei tähän asti ainakaan ole ollut ongelmallinen, ilmeisesti maailmassa riittää aika mustavalkoisia ihmisiä. Sitä ihmettelen, että mikä oikeus äidillä on määrätä, mitä isä saa tyttärelleen antaa syntymäpäivälahjaksi? ap
Minusta olet nyt ymmärtämättömyyttäsi (alhainen koulutustaso) estänyt tyttöä nauttimasta isänsä antamasta lahjasta menemällä tytön mukaan shoppailemaan. Aika outoa, että et anna tytön ja isän shoppailla kahdestaan vaan viet lapselta isän noinkin tärkeänä päivänä.
ISÄT haluaa lähteä tyttärensä kanssa ostoksille? Meidän uusperheessä jos odottaisi että mies ostaa (pienelle) tytölleen edes jonkun vaatteen, niin.. No samoissa vaatteissa saattaisi mennä koko vkl:P
haluavat lähteä tyttäriensä kanssa ostoksille. Eikö olekin kamalaa!
joka haluaisi shoppailla kenenkään kanssa, joten.. Enkä sanonut, että siinä olisi mitän kamalaa, mutta ap kertoi ettei miehensä tykkää käydä ostoksilla.
ne myydään huutiksessa tai kirppiksellä ja rahat laitetaan säästöön tai niillä ostetaan jotain tarpeellista. Onneksi lähivanhempi voi tehdä lapsen tavaroille mitä tahtoo eli välittömästi pois käytöstä ja isälle ukaasi, että asia ei saa toistua.
Teinit itkevät vähemmästäkin ja kyllä maailmaan vähän ulvontaa mahtuu.
Mies voisi sanoa eksälleen, että tukkii suunsa. Hänellä on vanhempana tasan oikeus ostaa lapselleen vaatteita. Ja luonnollisesti nainen on parempi shoppailukumppani kuin mies, joten mikä on ongelma?
Miksi ihmeessä näistä asioista pitää jotain äidin sanelemia pelisääntöjä sopia? Isä antoi rahat ja isä saa antaa luvan käyttää ne.
Hohhoijaa. Kyllä joissain uusperheissä on urpoja vanhempia. Onneksi mun miehen eksä on tässäkin asiassa järki-ihminen ja ei natise, vaikka minä lapsen vaatteet ostan melkein aina. Isänsä antaa rahat mulle ja mä ostan ne, kun tykkään ostaa vaatteita ja mulla on parempi silmä. Kysymys siis 14-vuotiaasta pojasta.
Rautalangasta: tyttö ja minä molemmat tykkäämme käydä "tyttöilemässä" kaupungilla yhdessä. Juhlimme syntymäpäivää myös isän kanssa kotona, oli brunssia ja illallista ja yhteistä aikaa. Ei tuosta miehestä ole samanlaiseksi shoppailuseuraksi kuin minusta, huvittaa miettiäkin tytön isää nuortenliikkeissä ja naistenvaateliikkeissä tai istumassa kampaajalla. Oikeastikko monenkin teini-ikäisen tytön isä on tytöllä shoppailuseurana?? Ihmettelen kyllä suuresti jos tämä on yleistä.
Tytöllä ei myöskään ole pulaa rahasta, eli jos hän tarvitsee harrastusvälineitä, niin isä maksaa ne. Samoin harrastusten kustannukset ja lomamatkat eikä tulevaisuudessakaan ole huolta, koska miehelläni on mahdollisuus ostaa tytölle asunto mahdollisten opiskelujen alkaessa.
Ja mies kyllä viettää tytön kanssa aikaa kahdenkin, enhän minäkään nyt aina ole kotona tai aina lähde heidän mukaansa leffaan tms.
ap
Jos kerran isä on antanut luvan ostaa ja rahoittanut, niin miksi sinä haluaisit olla noin ilkeä? Naurettava olet.
ne myydään huutiksessa tai kirppiksellä ja rahat laitetaan säästöön tai niillä ostetaan jotain tarpeellista. Onneksi lähivanhempi voi tehdä lapsen tavaroille mitä tahtoo eli välittömästi pois käytöstä ja isälle ukaasi, että asia ei saa toistua.
Teinit itkevät vähemmästäkin ja kyllä maailmaan vähän ulvontaa mahtuu.
älä välitä noista "varastat lapselta isän"-kommenteista. Äitipuoli ei voi tehdä mitään oikein. Jos et vietä aikaa lapsen kanssa, olet tunteeton ja kylmä, jos vietät, estät isää ja lasta viettämästä sitä keskenään.
Väitit että aitipuoli vei lapselta lahjan. Lapsi sai rahat, osti vaatteita ITSELLEEN ja äitipuoli oli seurana. Jos isä ei halua shoppailemaan, niin miten se siltä lapselta on pois? Lapsi sai kamat ja oli tyytyväinen.