Ketään joka väsynyt vl uskoon ??

Vaikka miten päin yritän tätä uskon asiaa pähkäillä niin selvyyttä ei oikein tule.... En hyväksy tätä kaksinaismoralismia tässä uskonyhteisössä 8siis puhun vanhoillislestadiolaisuudesta). Voin suorastaan pahoin henkisesti, koska joudun "esittämään" ulospäin jotain sellaista mikä en oikeasti ole enkä välttämättä edes halua olla.



En usko siihen, että elämäntapanormit olisivat autuuden esteenä. En näe mitään estettä sille, etteikö ihminen voisi uskoa Jumalaan ja syntien anteeksiantamukseen vaikka värjäisi hiukan hiuksiaan. En usko siihen, että meillä on niin armoton Jumala, joka ei hyväksyisi perhesuunnittelua. En usko siihen, että autuaita ovat ne, jotka kieltävät television, mutta katsovat netistä kaikki tv-ohjelmat, tai ne, jotka arvostelevat ja puhuvat pahaa toisten selän takana, jos lapsia ei tule liukuhihnalla.



Minusta tämä usko on mennyt liian maallisen seurakunnan tekemien lakien noudattamiseksi, että pääsanoma on unohdettu. Vain armosta, Kristuksen syntien tähden...

Onko ketään toista elikkä kohtalotoveria tässä asiassa ??