lonkkaluksaatio lasten äitejä?

Voi elämä. Kirjoittelin tänne kesällä, kun lapsemme sai lonkkaluksaation takia valjaat. No, ohjeet olivat siis väärät. Ei niitä saa missään nimessä pukea vaatteiden päälle, ja meillä lapselle valjaat tuottivatkin vain kipua, kun lonkka pääsi sittenkin luistamaan. Valjaat vaihdettiin kahden päivän jälkeen lastaan, jota pidettiin kuukausi. Lonkka tuli siis pian kuntoon, KUNNES nyt todettiin sen luistavan taas, ja kipsihän siihen sitten laitetaan. Enää ei itketä, lähinnä pääsee kirosanoja. Tokihan tästäkin selvitään, olihan lonkkalastakin loppujen lopuksi tosi pieni juttu. Olisi kuitenkin kiva kuulla kokemuksia, jos niitä löytyy. Tyttö on nyt 10 kk. Millaisia vaatteita, millaiset vaunut, miten kuljetetaan autossa?

Meillä neidin 4kk tarkastuksessa lääkäri epäili luksaatiota, mikä osoittautui todeksi ja viikon sisällä leikattiin. Nyt ollut kipsissä 2 viikkoa ja 10 olisi vielä edessä. Asia tuli aivan puun takaa ja olin ihan shokissa. Kaikki kävi niin nopeesti eikä lääkärit selittäneet meille kunnolla asioita. Leikkausaamuna emme tienneet mitä lääkäri haluaa jalasta leikattavan jne... Leikkaus meni kuitenkin hyvin ja tyttö on sopeutunut kipsiin hienosti. Eniten ihmetytti kun sairaalassa hoettiin että luksaatiot on hyvin yleisiä ja kipsihoito myös. Kukaan ei kuitenkaan osannut neuvoa kuinka tyttö saadaan turvaistuimeen! Kokeilimme erilaisia istuimia ja lopulta otettiin lapsi syliin autoon. Nyt ei sitten ilmeisesti liikuta minnekään kolmeen kuukauteen. Pitkä kevät tulossa... Tyttö nyt 5 kk ja vaatteet 80 cm kokoisia. Kotona pidän bodyja ja sukkia. Löysin yhdet haalarit, jotka on alhaalta napitettavissa kokonaan auki. Haalarin malli tulee olla leveä, jotta lahkeet saa kiinni. Tuplavaunut ostin myös. Emmaljungissa saa selkänojat alas niin ettei keskelle jää väliseinämiä. Käytettynä kannattaa etsiä. Mut toi autossa kuljettaminen on mysteeri. Olen soitellut mm.sairaaloita Helsingistä läpi josko olisi tietoa ja turvaistuinten maahantuojia myös mutta ei ole ratkaisua löytynyt. Pieni vauva voi mahtua Britaxin sleeperiin. Kannattaa kokeilla britaxin two way eliteä myös. Meille ei mennyt sekään mutta sitä britax suosittelee kokeiltavan. Tsemppiä kovasti arkeen, hoitojakso vaatii hermoja niin vanhemmilta kuin pikkupotilaaltakin!

Tsempit täältäkin kipsiarkeen.



Meidän tyttö 11kk

Kokemusta löytyy valjaista, lastasta ja seitsemästä eri kipsistä, leikkauskin tehty ja pian taas kipsinvaihto edessä...ei tietoa vielä onko 4 vai 6 viikkoa ja sen jälkeen lastahoitoa syksylle ja sitten yö lastahoidolla.



Mutta onneksi huomattiin lähtötarkastuksessa.



Ja kun kulkeminen tuon neidin kanssa hankaloitunut, kun lapsi kasvaa, kipsi on suurempi eikä tahdo mahtua enää minnekkään, autolla ei onnistu meneminen kuin sylissä tai takapenkillä pötkötellessä ja kaksostenrattaat saimme sairaalasta, mutta onnistuin askartelemaan omat vaunut niin, että mahtuu niihin.



Tyttö on tyytyväinen tapaus kaikin puolin.

Ja eipä tuo kipsi tunnu menoa haittaavan :)



Olemme saaneet kipsin pysymään aika siistissä kunnossa, tosin talkkia, pikkuhousunsuojia ja siteitä menee paljon.



Oli mukava löytää muitakin kipsilapsia.

Sisareni lonkkaluksaatio korjattiin lastalla 1980-luvulla ja minulla itselläni on lievä subluksaatiolonkka, joka on alkanut vaivaamaan nyt enemmän aikuisiällä. Minun lonkkavikaani ei huomattu lapsena ollenkaan. Onko teillä tietoa, että miten periytyvää lonkkaluksaatio on ja miten yleistä on, että varsinkin lievä vika jäisi huomaamatta? Kiitos vastauksista!

Hei,



ja tervehdys toimituksesta. Lonkkaluksaatiosta on juttua perjantaina(2.3.)ilmestyvässä Vauva-lehdessä. Jutussa tarinansa kertoo perhe,jonka molempia tyttäriä on vaivannut lonkkaluksaatio.



terveisin



Petti Jännäri, Vauvan nettituottaja

Ajoissa huomattuja on suurin osa, mutta omalla näppituntumalla kokemusten kautta vajaa 10 lasta vuodessa jää huomaamatta alle vuoden ikäisenä.



Niin, ja emme saanet potilasvahingosta korvauksia (eli luksaatio löydettiin reilu 3-vuotiaalta)...



Tällä hetkellä se on itselleni aivan sama...lapsi on kolmen vuoden projektin jäljiltä kunnossa. Takana kaksi leikkausta, jotka molemmat onnistuivat hyvin. Lisäksi fysioterapiassa lapsella suoranainen ura :) varmaan kaikkiaan kaksi vuotta.



Meillä oli onni saada tiellemme osaavat lasten ortopedit. Lämmöllä muistamme erityisesti yhtä TAYSissa työskentelevää, joka vieraili Turussa leikkaamassa lapsen toisella kerralla.

Moi,



Ujutan myös vaipan kipsin takaa ja laitan vielä siteen niin, että menee hieman pyllyn alle.

Sitten pikkuhousunsuojilla vuoraan kipsin reunat ja yläosaan myös perusterveyssiteen...niin ja ne kipsin haaraalue on laitettu sillä ruskeella teipillä, estää kosteuden pääsyn kipsin sisään ja on kätevä vaihtaa.

Talkkia menee myös aika tavalla, se kuivaa kipsiä myös ja pitää ihon hyvänä.

Aikaa menee kipsin hoitoon, mutta ei haise niin pahalle näin talviaikaan kun kesällä...

Niin ja kipsin jälkeen lasta on ihan unelma ja vauva pääsee pesulle...sitä odotellessa!

Meidän nykyinen kipsi pitkä nilkkaan saakka ja lapsi yrittää sen kanssa tukia vasten seisomaan ikää 11kk, milläs sitä paikallaan pitää halu liikkua on suuri.

Tervehdys taas toimituksesta ja kiitos palautteesta. Pistetään korvan taakse tämä keskustelu kun taas seuraavan kerran teemme aiheesta juttua.



Kokosimme lisäksi nettiin pienen perustietojutun lonkkaluksaatiosta. Monelle teille varmasti tuttua, mutta ehkäpä toimiva niille joille asia on uusi.

http://www.vauva.fi/artikkeli/terveys/1186/vauvan_lonkkaluksaatio



t. Petti

Esikoisellani todettiin kotialähtötarkastuksessa toisessa jalassa vaikea synnynnäinen lonkkaluksaatio. Lonkkamalja ei siis ollut kehittynyt kupiksi vaan oli täysin luisu. Sen vuoksi jalka oli kokonaan poissa paikoiltaan eikä siellä myöskään pysynyt.

Tietysti juuri synnyttäneenä (enkä kyseistä ongelmasta ennen kuulleena) järkytyin valtavasti ja itkeskelin vuolaasti pienokaiseni kohtaloa muutaman päivän ajan. Vaavi laitettiin lonkkalastaan (se X-mallinen) ja niin alkoikin uusi opettelu vauvan käsittelyssä.



Alku tuntui hankalalta. Pesu, vaippailu, imetys, kuljetus autossa, suuret vaatteet, vierailijoiden reaktiot...alussa ne kaikki olivat isoja asioita. Nyt lastahoitoa on takana 9 viikkoa ja enää 2 edessä! Voin todeta, että nyt pelkään vauvan käsittelyä ilman lastaa niin utopistiselta kuin se kuulostaakin! Lastan kanssa vauva on jämerä "paketti" käsitellä. Kylvetys on ollut helppoa ja vauva nauttii suunnattomasti föönikuivauksesta (joka siis jatkunee jatkossakin ;)). Suuresti odotan lastan poistoa, jotta saan lapseni "iholle". Tähän asti imetys on onnistunut vain istualtaan kainalon alta, eikä lasta ole saanut kunnon ihokontaktiin. Jatkossa tulen kanniskelemaan pientä liinassa ja pitämään ihollani niin paljon kuin vain mahdollista! Ihanaa... :)



Kerron mielelläni kokemuksistani ja käytännön vinkeistä lisää. Keskustelupalstojen teksteistä oli itselleni suuri apu ja helpotus lonkkailun alkutaipaleella.



-26.9.11 syntyneen pikkuneidin onnellinen äiti-

HEI. OLISIN KIITOLLINEN JOS NEUVOISIT MITEN SAA PAIDAN LASTAN ALLE.VAUVA VASTA 2-VIIKKOINEN, PAINO NOIN 2,7 KG. SÄHKÖPOSTIOSOITTEENI ON ; IRMAVIRTA@LUUKKU.COM. PS, KIITOS JO ETUKÄTEEN SINULLE.

Tuo kaukalohomma onkin kinkkinen. Meillä on nimittäin Gracon (cosmic tai jotain) istuin, joka se kaukalosta seuraava vaihe, ja siihen saadaan lapsi kipsin kanssa juuri ja juuri sisävaatteissa. Vähän vaan tyynyä selän taakse. Me kun asumme Helsingissä, emme välttämättä autoa tarvitse. Vaatteet eivät olekaan olleet niin suuri ongelma, vaan olen pukenut tytön vähän reilumpiin vetimiin. 10 kk tyttömme mahtuu ihan hyvin 86 bodeihin. Sitten keksin, että laitan kestovaipan (Myllymuksut aivan loistavia tähän tarkoitukseen) pikkuvaipan päälle. Päivällä riittää pelkkä kuorikin, mutta unilla on parempi olla enemmän fyllinkiä. Huomasimme, että tyttö mahtuu Teutonian vaunuihin, joten vaihdoimme vaunut päiksemme yhden kaverin kanssa. Meillä tyttö on sopeutunut kipsiin tosi hyvin. Huomenna mennään ottamaan mittoja lastaa varten, jota pidetään sitten kuuden viikon kipsihoidon jälkeen 6 viikkoa ja sitten vielä yölastana. Tsemppiä hurjasti kaikille lasta- ja kipsivauvojen vanhemmille!

Meillä nyt kohta 9v pojalla oli se lasta. Onneksi vain 7 viikkoa. Olihan se hoito todella tarkkaa, ettei iho päässyt rikkeentymään, ja ahkeralla talkin käytöllä sainkin ihon pysymään kunnossa. Käytiin muistaakseni viikon-kahden viikon välein lääkärissä, joka tarkasti lonkat ja muotoili lastaa uudestaan. Aluksi olin järkyttynyt lastahoidosta, mutta kun siihen lopulta tottui ja lasta otettiin pois, oli outoa hoitaa vauvaa ilman sitä. Esikoinen kyseessä. :)

Hei,

tämä ketju on jo vähän vanhempi, mutta minua mietityttää seuraavat asiat; minkä ikäisinä teidän vauvat on leikattu? Kuinka hyvin lonkka on parantunut sen jälkeen ja minkälainen ennuste leikatulla lonkalla on? Kuinka kauan kipsiä ja sen jälkeen lastaa pidetään? Ja mielellään muitakin vinkkejä...

Kiitos!