Lue keskustelun säännöt.
Miten miehesi perhe suhtautuu sinuun?
08.02.2011 |
Tuntuuko koskaan siltä, että eivät arvosta sinua ollenkaan?
Mulla ollut viime aikoina vähän ikäviä tuntemuksia, eikä pahemmin kiinnosta olla tekemisissä. Pakko vaan olla, kun on tuo lapsi siunautunut, enkä voi häneltä tietenkään sukulaisia kieltää.
Välillä tuntuu, että olen vain joku ihminen joka on synnyttänyt heille lapsen josta saavat nauttia. Kukaan ei arvosa minua edes sen takia, että satun olemaan tuon lapsen äiti.
Kaiken lisäkis oli todella vaikea synnytys ja eipä minua tietenkään kukaan miehen perheestä muistanut millään tavalla, esim kukilla tms.
Kommentit (24)
ap oli edellinen ja pahoillaan noista kirjoitusvirheistä :D Miten niitä on tullukin noin paljon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopilla on edelleen seinällä kuva miehestä ja sen kihlatusta, jonka kanssa seurusteli ennen kun me alettiin olla yhdessä. Anopin mielestä ex-kihlattu olisi ollut ainoa oikea ja ainoa mahdollinen.
Meidän hääkuvaa anoppi ei pidä esillä missään, kaikkien muiden lastensa hääkuvia pitää.
Ei se mua haittaa, koska en ymmärrettävistä syistä hirveästi ole hänen kanssaan tekemisissään ja asuukin aika kaukana meistä, mutta kertoo kyllä hänen suhtautumisestaan.
Mahdollisuuksien mukaan elävät ja käyttäytyvät niin kuin minua ei olisi olemassakaan. Eivät todella arvosta mitään mitä teen.
Kun eka lapsia syntyi, anoppi jopa soitti synnärille (on muuten ainoa kerta 15 vuoden aikana, kun koskaan on mulle soittanut). Muista lapsista viis veisasi.
Emme ole riidelleet tms., kaikella mahdollisella on vain selkeästi vihjattu, että en ole pidetty. Itse yritän vain olla neutraali.
Ei mulla ole kyllä masennusta, vaikka kieltämättä oli aika surkeen kuulonen aloitus. Tosin olen joutunut käymään pykologilla, mutta en masennuksen takia vaan synnytyksen.
En oikeen tiedä mitä noiden tyyppien kanssa tekis?
Monet sano,e ttei ole mitään kukasia appivanhemmiltaan odottanu. Mulle se ois taas merkinny paljon. Enkä mä välttämä'ttä mitään kukkiakaan olis tarvinnu vaan ihan muistamista tyyliin "kiva kun synnytit meille lpasenlapsen". Oonko mä sitten toisaan kauheen itsekäs? Kyllä minäkin olen appivanhempia ja muuta perhettä merkkipäivinäå muistanu. Mua sen sijaan ei ole kukaan hiestä koskaan.