Jos vauva syntyy elävänä abortissa (rv 23-24) niin

Mitä itse horiset? Tuntoaistihan nimenomaan on hermostollinen toiminto. Kuten myös liikkuminen.

Enkä mä horise mitään sellaista, mitä ei ole tieteellisesti todistettu.

Nyt mä meen lepuuttaan mun hermoja ja nukkumaan, öitä!

Hermot kyllä kehittyvät jo hyvin varhaisessa vaiheessa raskautta. Mistähän tuollaisia omituisia kuvitelmia hermojen kehittymisestä rv 24 oikeen tulee.

Hermot kyllä kehittyvät jo hyvin varhaisessa vaiheessa raskautta. Mistähän tuollaisia omituisia kuvitelmia hermojen kehittymisestä rv 24 oikeen tulee.

Mutta kun puhutaankin hermoAISTISTA!

en ymmärrä jos on kerran murhaamisen valmis eli abortoimaan vielä 24 viikolla jo aivan ihmisen näköisen lapsen niin mitä eroa on sitten tappaa se konkreettisesti jos se kerran syntyy elävänä. annetaan kitua ku jossain brutaalissa sodassa vai? tähän on uhri tällainen lapsi siis aivan hirveää.

mitä eroa on ihmisille tappaa lapsi tosiaan kohtuun ku tappaa se kohdun ulkopuolella jos kerran elää? että kituminen on parempi vaihtoehto sitten? kyllä sille pitää antaa mahdollisuus elää jos se kerran elää

eihän "tervekkään" lapsi ole ns. elinkelpoinen itsenäisesti vaan se pitää hoitaa

että on ristiriitaista, että kohtuun ollaan valmiita aktiivisesti toimien sikiö tappamaan, mutta maailmaan tulon jälkeen ei voida tehdä mitään. Vai liittyykö se siihen, että jos eloon jääneelle sikiölle tehtäisiin mitään, esim. annettaisiin kivunlievitystä, se hämärtäisi sitä abortin oikeutusta koska sikiöstä olisikin siinä tullut kipua tunteva ihminen...

Mutta en ole kanssasi samaa mieltä tuosta kohdasta, että pitää antaa mahdollisuus elää jos se kerran elää, vaikka ymmärränkin kantasi. Vaan minun mielestä pitäisi olla ehdottomasti valmiita tappamaan (siis jollain lääkeaineella) sikiö kohdun ulkopuolellakin nopeasti, jos kerran yritys tappaa sikiö kohtuun on epäonnistunut. Mutta olen toki muutenkin eutanasian puolesta sellaisissa tapauksissa, joissa kivut on kovat ja kuolema on vain ajan kysymys.

mullahan ois vaikka kuinka paljon mielipiteitä jakaa tästä asiasta, kun keskosten teholla olen töissä.. siis ensinnäkin HYVIN hyvin moni teholla olevista on syntynyt viikoilla 23+ ja 24+, +-600 grammaa painavia syntyessään. kaksi kuukautta myöhemmin jo yli 1500g tai enemmänkin painoa ja siirto osastolle lähellä. kivikkoinen on ollut tie monella mutta enemmän niitä selviää elämään kuin kuolee. äläpä siis yleistä siellä että harva selviää. kun nimenomaan harva heistä kuolee. suomessa tehohoito on niin hyvää ja kehittynyttä että voitaisiinpa melkein väkisinkin pitää joku hengissä.



jos äiti on päättänyt ensin haluta lapsen ja ottaa siitä vastuun niin hyvässä kuin pahassakin niin sitten se vastuu täytyy kyllä kantaa loppuun asti.. tapahtui matkalla mitä tahansa. tuo anankefalia on NIIN harvinainen ja suurinosa geneettisistä keskeytyksistä tapahtuu edelleenkin down syndrooman takia. downit kuitenkin pärjäävät aikuisena itsenäänkin tai palvelutaloissa (jopa työelämässä!) että jos joku aattelee ettei sen takia halua downia että pitää loppu elämä sen persettä pyyhkiä niin paskat! kyllä tässä kohtaa geneettistä aborttia ihan puhtaasti vaan varmistetaan että se 18 vuotta oman lapsen kanssa ovat mieluiten siitä helposta kuin vaikeasta päästä.



ja tutkimus myös kertoo että down syndroomaiset ovat meitä "tavan ihmisiä" onnellisimpia.

ja tutkimus myös kertoo että down syndroomaiset ovat meitä "tavan ihmisiä" onnellisimpia.

Mutta se kipuväittely sais jäädä jo sikseen, lukekaa tämä artikkeli:

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…

t: se hermoaisteista puhunut

Olen 3.vuoden sairaanhoidon opiskelija. Tunneillamme törmäsin aiheeseen, joka järkytti minua valtavasti. Keskustelimme abortista, aborttilaista sekä muusta aiheeseen liittyvästä. Tuli puheeksi, miten esim. Venäjällä sikiöitä abortoidaan niin myöhäisessä vaiheessa, että sikiö syntyykin elävänä ja itkien, tarviten vain keskoshoitoa, mutta hänet heitetäänkin roskiin. Järkytyksekseni opettajani totesi, että tätä tapahtuu myös Suomessa, laillisesti. Joskus sikiö abortoidaan aivan viime tipassa (Suomen aborttilain mukaan viikolle 24 saa poikkeustapauksessa abortin tehdä) niin, että tämä syntyy elävänä. Esimerkkinä opettajani kertoi tapauksen, jossa hän oli ollut työvuorossa ja toinen hoitaja oli tullut kysymään, mitä he tekevät, kun abortoitu vauva itkee.

Asiaa oli kysytty lääkäriltä, joka oli sanonut ettei lapselle saa tehdä mitään. Suomen laki nimittäin kieltää abortoidun vauvan hoidon, vaikka tämä syntyisi elossa. Miten tämä voi olla mahdollista? Nykyisellä hoitotekniikalla jopa 22-viikkoiset keskoset saadaan pidettyä hengissä ja kehittymään terveiksi lapsiksi. Miksi yhteiskuntamme hyväksyy tällaisen ristiriidan?

Jos lapsi syntyy keskosena perheeseen joka todella haluaa lapsen, tämän eteen tehdään kaikki mahdollinen hoito. Mutta jos lapsi syntyy keskosena abortin seurauksena, hänelle ei tehdä mitään, vaan odotetaan, että tämä kuolee. Samaan aikaan voi sairaalassa syntyä kaksi samanviikkoista keskosta: abortoitu, ja kauan haluttu. Jälkimmäistä hoidetaan, ensimmäista ei.

Keskoshoito on kallista, mutta onko oikein miettiä kustannuksia kun kyseessä on elämä? Ja eikö muka sillä 24-viikkoisella, abortoidulla, mahdollisesti down-syndroomalapsella ole samaa oikeutta yrittää elää kuin 22-viikkoisella, muuten terveellä? Joskus jopa täysin terve lapsi abortoidaan viime tipassa. Eikä aina ole 100-prosenttista varmuutta kehitysvammalle, joka aborttiin antaa oikeuden viime tippaan asti.

Lääkäritkin ovat vain ihmisiä, he voivat erehtyä.

Puututaan tähän asiaan. Otetaan yhteyttä kansanedustajiimme. Tehdään vetoumus. En tuomitse aborttiin päätyviä, mutta tällainen julmuus, jossa elävänä syntyvä lapsi murhataan kitumalla, on saatava loppumaan. Ihminen ei ole Jumala, joka tietää, jääkö keskonen eloon vai ei. Aina pitäisi yrittää tehdä kaikkensa säilyttää elämä.

Suomessa EI tehdä abortteja terveille lapsille noin myöhään. Siihen on oltava todella vahvat syyt jos rv20 alkaa aborttia tekemään. Syy on yleinsä joku erittäin paha kehitysvamma tai sydänvika, niin, että vauva ei eläisi kuin muutaman päivän synnyttyään täysi-ikäisenä. En ole koskaan törmännyt suomessa terveen lapsen noin myöhäiseen aborttiin.

Vuonna 2009 todettiin 189 downraskautta, joista syntyi 78 downvauvaa. 58.7% todetuista raskauksista keskeytettiin. 3.8% downia kuoli ennen syntymäänsä ja 1.3% imeväisiässä. Keskeytyksistä 2% tehtiin myöhäisillä viikoilla eli rv 22+- 24+. Noin puolessa keskenmenoista on syynä sikiön kromosomipoikkeavuus. Tähän sisältyvät siis kaikki kromosomimuutokset. En löytänyt tietoa erikseen downeille.

Jos siis väität että "ajoissa" havaituista downeista vain 60% keskeytetään. Veikkaan että sellaista et tule löytämään.



Havaituista keskeytetään se 90%, ja keskeytysten lukumäärä on noussut koska havaintojen määrä on noussut. Kun otetaan laskuihin nekin downit, jotka havaitaan vasta syntymän jälkeen, niin kaikista downeista keskeytetään 60%. Ilman luotettavaa tilastollista lähdettä en usko, että nämä luvut kovasti poikkeaisivat toisistaan pk-seudun ja muun maan välillä.

Millä raskausviikoilla saa vielä abortoida downin?

Vuonna 2009 todettiin 189 downraskautta, joista syntyi 78 downvauvaa.

Eli downeja syntyi vuonna 2009 enemmän kuin 78 (kuinka monta?), ja nämä 78 syntyivät noiden todettujen raskauksien tuloksena?

Miksei aikuiset ihmiset ehkäise, jos eivät lasta halua? Minä olen sitä mieltä, että jokainen joka teettää abortin sosiaalisista syistä pitäisi samantien steriloida. Suurin osa Suomessa tehtävistä aborteista on juuri noita sosiaalisista syistä tehtäviä ja tehdään ihan aikuisille ihmisille, ei siis teineille.

Suloisesta terveestä vauvasta voi tulla lapsia raiskaava pedofiiliaikuinen, murhaaja, psykopaatti jne. Aina on siis riski olemassa, koskaan et voi tietää minkälainen lapsen elämästä ja tulevaisuudesta tulee.

Eipä nuo prosentit näytä kovin hyvin olevan tiedossa mammoilla.

Sitten huvittaa kun sanot ajattelevasi asiaa laajemmin, mutta otatko huomioon että perhetilanteet on erilaisia?

Joskus pitää ajatella jo eläviä lapsia, perheessä saattaa olla jo erityislapsia ennestään jne,

Miksi pitäisi kaikkien jaksamista venyttää sen takia, että down pääsee elämään omaa täyttä elämäänsä?

Mihin siinä kohtaa jää laaja ajattelukykysi?

Minusta se on erittäin kapea ja syyllistävä.

Itse en miettisi hetkeäkään, kumman tekisin abortit vai pitäisin lapsen jos lapsella todettaisiin seuloissa jotain häikkää, riittää esim. kampurajalat, huulihaliot yms. keskeytyksen syyksi. Vaikeammista puhumattakaan. Minulla on oikeus saada mahdollisimman terve lapsi, ei jo raskausaikana sairaaksi todettua. Yrittäisin sitten seuraavassa kierrossa uudelleen ja toivoisin, että nyt onnistuisin.



Itse olen keskeyttänyt viikoilla 11+ aikoinaan todennäköisesti ihan normi sikiön sos.perustein, joten miksi ottaisin vastaan lapsen jonka elämä on alkuun sairaalassa oloa, leikkauksia, kipuja jne. Sitä en lapselleni mitenkään soisi.

Tavallisin sikiöseulonnoissa havaittava kehitysvamma on Downin syndrooma. Nykyään lähes 60 prosenttia Down-raskauksista päätyy keskeytykseen.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kehitysvamma+johtaa+yh%C3%A4+useammi…

Jos siis väität että "ajoissa" havaituista downeista vain 60% keskeytetään. Veikkaan että sellaista et tule löytämään.

Havaituista keskeytetään se 90%, ja keskeytysten lukumäärä on noussut koska havaintojen määrä on noussut. Kun otetaan laskuihin nekin downit, jotka havaitaan vasta syntymän jälkeen, niin kaikista downeista keskeytetään 60%. Ilman luotettavaa tilastollista lähdettä en usko, että nämä luvut kovasti poikkeaisivat toisistaan pk-seudun ja muun maan välillä.

Itse olen keskeyttänyt viikoilla 11+ aikoinaan todennäköisesti ihan normi sikiön sos.perustein, joten miksi ottaisin vastaan lapsen jonka elämä on alkuun sairaalassa oloa, leikkauksia, kipuja jne. Sitä en lapselleni mitenkään soisi.

mutta murhan siis soisit!

Noihin lukuihin sisältyy sekä syntyneet että keskeytetyt. Eli yhteensä syntyi 78 downia. Tilastot löytyvät Tilastokeskuksesta.

Noihin lukuihin sisältyy sekä syntyneet että keskeytetyt. Eli yhteensä syntyi 78 downia. Tilastot löytyvät Tilastokeskuksesta.

niin luvussa on mukana nekin, joita ei ole havaittu sikiötutkimuksissa.

Siis lähes 60% KAIKISTA down-raskauksista keskeytetään = 90% sikiötutkimuksissa havaituista downeista keskeytetään.

(Ja sinä, joka laitoit linkkiä Hesariin: siitä artikkelista ei käy ilmi, kumpaa siinä koko maata koskevassa tilastossa tarkoitetaan ja epäilen ettei ole toimittaja edes viitsinyt asiaa selvittää. Ei siis käy luotettavasta lähteestä.)

mutta murhan siis soisit!