Millaisia väärinymmärryksiä sinulla oli lapsena?
Entä onko omalla lapsellasi erikoinen kuva jostain asiasta?
Itse kuvittelin maalivahtien olevan paikalla sillä yleisön hirveä rikosaalto voi yllättää koska tahansa. Jonkunhan piti vahtia ettei maaleja varasteta.
Tulipaloihin kun aina liittyi palomiehiä, ajattelin että ne myös aloittavat tulipalot. Kysyin joskus äidiltäni miksi ne viitsivät ensin sytytellä tulipaloja ja sitten hirveällä hässäkällä sammuttaa ne.
Televisiossa kaikki ohjelmat oli luonnollisesti piirrettyjä. Jostain syystä aikuisten piirretyt oli joku ihan superhyvä piirtäjä tehnyt, näyttivät ihan oikeilta ihmisiltä!
Kommentit (402)
Kysyi isältäni joskus todella pienenä mitä niissä valkoisissa jutuissa (heinäpaaleissa) on, joita on pellolla. Sain vastaukseksi, että _härän poikasia_. Uskoin sen todella pitkään. Siis aivan liian pitkään.
5-vuotiaana ihmettelin liikennevaloja kun ne on niin fiksuja että osaavat muuttua vihreäksi silloin kun me jalankulkijat ylitämme katua. Ja tietävät muuttua punaisiksi kun autot lähestyvät. Siis kuvittelin että liikennevalot näkivät tilanteet liikenteessä ja toimivat sen mukaan.
Luulin että kauppahallien myyjät ovat vankeina pikku myymälöissään koska tiskin takaa ei näyttänyt olevan mitään ulospääsytietä. Olin aika iso tyttö kun näin miten osa myyntitiskiä nousee ylös saranoiden avulla. Olin nolo ja helpottunut samaan aikaan.
Luulin mehiläisten vievän hunajan kauppaan, jossa se purkitetaan ja myydään ihmisille.
Luulin, että lapset kasvavat aikuisiksi ja vastaavasti aikuiset tulevat taas pieniksi.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2013 klo 19:01"]Minä luulin pienenä että hiukset kasvaa päässä ja tukka tarkoittaa alapään karvoitusta! :)
[/quote]
Vanhan kansan suussa se varmaan tarjoittaakin.
Muistan ajatelleeni, että kortsu puhalletaan ilmapalloksi ja laitetaan naisen sisään. :D
Luulin pienenä (ehkä 4/5v.), että maailmassa on Suomi, Ruotsi ja Kanada. Suomi ja Ruotsi ovat osittain kiinni toisissaan, mutta sitten on pelkkää merta ja meren keskellä Kanada, jossa elää kenguruita ja jonka lipussa on vaahteranlehti. Oli Kanada ja Australia ilmeisesti menneet vähän sekaisin. :D
Luulin myös, että Helsinki on Oulun korkeudella (eteläisin, jossa olin koskaan käynyt).
joskus 9v. pelkäsin kauheasti kuukautisten alkamista. Pelkäsin, että sitten kun minun menkkani alkavat, ei ole enää olemassa hyviä suojia niin kuin libresset ja alwaysit. ihan tosissani panikoin sitä, että kehitys näissä asioissa jotenkin taantuisi, ja täytyisi käyttää suojina tyyliin puhelinluettelon sivuja..
[quote author="Vierailija" time="04.05.2012 klo 02:52"]
-Paras kaverini oli huolestunut n nelivuotiaana kun hänen vanhempansa painivat iltaisin tosi usein ja äitiä sattui koska hän huusi niin kovaa.
[/quote]
Tä ei edes naurattanut. Mimmoset vanhemmat kaverilla tarvinnu olla et nussii avoimesti lasten nähden? :p
Matkustelin ulkomailla vanhempien mukana kesäisin ja koska vanhemmat osasivat aina puhua ulkomaalaisten kanssa, oli loogisesti pääteltävissä että aikuiset luonnollisesti osaavat kaikkia kieliä. 8-vuotiaana rohkaistuin pyytämään vanhemmilta rahaa itsenäiseen asiointiin Hollantilaisessa kioskissa, mikä herätti ihastelua rohkeudestani. Vähän myöhemmin vanhemmat joutuivat kuitenkin pelastamaan tilanteen, kun hämmentynyt asiakaspalvelija ei pystynyt myymään minulle "mansikkajätskiä", vaikka kuinka parhaaseen jenkkituristityyliin yritin sitä jatkuvasti kovemmalla ja hermostuneemmalla äänellä vaatia.
Lapsena luulin, että leikkauksessa leikataan aina jokin raaja irti ja sitten se liimataan takaisin.
Muistan miettineeni jossain vaiheessa, mitenköhän vauva joutuu naisen vatsaan. Asiaa mietittyäni tulin siihen tulokseen, että vauva alkaa kasvaa vatsassa jossain vaiheessa naimisiinmenon jälkeen ihan itsestään.
Perhepäivähoitajan mies kävi ruokatunneilla syömässä kanssamme. Hän sanoi minulle kerran, että syö sinäkin tätä kauantai-makkaraa niin saat sinäkin samanlaisen kaljun kuin hänellä.
Vasta aikuisena olen uskaltanut kyseistä makkaraa syödä.
Isosiskolta ja sen kavereilta sain selville, mistä kapset saavat alkunsa. Kuvittelin kuitenkin, että jokaisesta yhdynnästä seuraa lapsi ja että yhdytään vain lapsentekotarkoituksessa. Siinä sitten mietin viisilapsisen perheen vanhempia: ajatella ne on tehneet sitä viisi kertaa!
Minä en tajunnut vaihtorahaa, vaan ihmettelin kun jotkut saavat kaupan kassalta rahaa mutta minä en koskaan. Äitikin sai joskus, ja minusta kauppias oli kauhean kiva kun antoi äidille rahaa.
Minusta Kekkonen = presidentti ( juu 70-luvun lapsi olen), kuvittelin, että kaikilla mailla on Kekkonen ja että joka maassa on myös kaupunki nimeltä Raisio :)
Mä ajattelin, että kun sataa, niin enkelit kastelevat kukkia :-)
Sit luulin auringon olevan maata pienempi kunnes isänvalisti mua nuppineulalla ja sellasella isolla lamppupallolla.
Olen koko elämäni 42- vuotiaaksi asti kuvitellut kengurujen olevan isoja eläimiä. Sitten menin lasteni kanssa Korkeasaareen ja joku sanoi, että tuon aidan takana pitäisi olla kenguruja, naurahdin ihmetrllen, että eihän niitä nyt noin matalan aidan taakse voi laittaa, nehän vois vaan astua siitä yli.
Kinusin lapsena kaupassa kassan vieressä olevia värikkäitä karkkipakkauksia, jotka olivat juuri saapuneet valikoimaan. En tajunnut miksi isä aina suuttui kun aloin mankua niitä, ja koskaan en niitä saanut. Mitä tahansa muuta karkkia kyllä. Lopulta kerroin kavereillekin tästä ja hekin alkoivat kinuta vanhemmiltaan näitä karkkipakkauksia.
Lopulta jonkun isä tai äiti kertoi, ettei niitä saa ostaa lapsille, kun ne on aikuisten karkkeja. Kukaan vanhemmista ei halunnut tämän tarkemmin selvittää lapsille, mistä on kyse makukondomeissa :)
Mulla oli lapsena hassuja assosiaatioita. Ajattelin jotenkin esimerkiksi, että viulu ja piano on jotenkin vastakohtia. Yhdistin mielessäni jotenkin myös Vantaan ja Turun. En oo ikinä asunut Turussa enkä Vantaalla, enkä edes pääkaupunkiseudulla, joten en tiedä, että miten oon saanut päähäni yhdistää/sekoittaa nuo kaupungit. Ja siis kyse on pikemminkin niiden kaupunkien nimistä kuin kaupungeista itsessään. Sama juttu myös pianon ja viulun kanssa.
Ensimmäisellä luokalla katsoimme jotain aurinkokunta-videota, kun opettaja kysyi mikä on aurinkokuntamme kirkkain tähti. Perheeni on uskonnollinen, joten vastasin innoissani: "Beetlehemin tähti.." Vieläkin tulee kyyneleet silmiin kun muistan sen naurunremakan.. :( Opettaja siinä vähän naureskeli (ei varmaan pahuuttaan, vastaus vain yllätti) ja kysyi toiselta oppilaalta joka vastasi oikein.
Enkä tälle asialle pysty varmastikaan ikinä nauramaan, niin suuren trauman se synnytti..