Minkä numeron antaisitte enkusta tällaiselle oppilaalle: saa kokeista

Kyllä läksyjen tekemättömyys kertoo jotain asenteesta ko. aineeseen.

Saadakseen kympin pitäisi jo olla harrastuneisuutta ko. ainetta kohtaan. Unohduksia ei saisi olla muutamaa enempää.

se tarkoitaa vaan, että koulun tehtävät on liian lässyjä. Kuvittele, että sun pitäis yhtäkkiä alkaa "opetteleen" uudestaan ala-asteen enkkua? Tai jos soittaisit seitsemättä vuotta pianoa, sun pitäis ruveta opettelamaan uudestaan jotain pianoaapista, missä painetaan keskic:tä vuoronperään molemmilla peukaloilla? mahtaisitko viitsiä? Mut oisko silti harrastuneisuutta?

Selitä mitä selität, mutta opettajien tulee antaa numerot opsin vaatimusten mukaan.

edellinen opettaja

ei yhtään mitään, koska opettajan ei ole edes pakko antaa kotiläksyjä. Eli harrastuneisuutta kyllä edellytetään, mutta ei kotiläksyistä puhuta mitään. ja toi että opettaja osaa antaa oppilaalle hänentasoisiaan tehtäviä on kyllä ihan toiveajattelua. En oo vielä nähnyt käytännössä sen toteutuvan muuta kuin ihan keskiverto-oppilaille. Ei onnistu kummassakaan asteikon päässä..

Oletko itse opettaja?

peruskoulun opsin tunnen kuitenkin hyvin, kuten myös omani kouluni ja niiden soveltamisen periaatteet.

Jos olet lapsen vanhempi, mistä tiedät, millainen lapsesi on koulussa tuntiaktiivisuuden ja muun työskentelyn suhteen? Se, mitä lapsi kotona kertoo on eri asia kuin totuus.



Kiukkuinen vanhempi otti yhteyttä joulun jälkeen, miksi hänen lapsensa ei saanut kiitettävää, vaikka kokeesta tuli 9½ ja viittailee. Hän ja lapsi olivat täysin unohtaneet, että aiemmat kokeet samasta aineesta olivat 7 ja 6. Kun annoin kasin, olin jo mielestäni tosi reilu.



ope

Ja olen itse kieltenopettaja.

koskaan ylimääräisiä tehtäviä? Ts. osoittaako ylimääräistä harrastuneisuutta ja aktiivisuutta. Pienet unohdukset eivät mielestäni vie kymppiä, mutta kympin ansaitakseen oppilaan tulee osoittaa erityista kiinnostusta ja harrastuneisuutta kieltä kohtaan.



T: enkunope

nuo tekemättömät läksyt. Sitten kymppi.

kyllä sille kymppi kuuluis. Tosin millä luokalla oppilas on? Esimerkiksi seiskaluokkalaista vois hyvin näpäyttää, antaa ysin ja sanoa, että unohduksia kun ei tule, niin sitten saa kympin. Mutta kyllä arvosana pitää antaa koemenestyksen perusteella, tuntiaktiivisuus voi vaikuttaa positvisesti. Eli jos se yks, joka oli saanu 6, 7 ja 9,5 olis aktiivisin ja aina valmis, asenteella ja muutenkin mukana, niin vois saada ysinkin. Onhan tuossa nousujohteisuutta. Js kaikista kokeista ja sanakokeista saatu keskiarvo on yli 9,5 niin kymppi pitää antaa.

Kyllä läksyt pitää kympin oppilaalla olla tehtynä. Ja kyllä läksyjen teko on asia, joka vaikuttaa kyseisen oppiaineen numeroon, eikä vain käyttäytymisnumeroon.

on aivan eri asia kuin huolimaton läsnäolo ala- tai yläkoulun oppitunneilla.

Tehtävien teko on yksi osa oppimista ja kenelläkään ei ole varaa olla niin ylimielinen, että ajattelee että nämä YHTEISET säännöt eivät koskea minua vaan ainoastaan muita.

Te joiden mukaan arvostelu perustuu vain siihen osaamiseen niin sittenhän voisi ajatella että olisi ihan sama että tämä hyvä oppilas on tunneista puolet/kaikki poissa ja käy vain ne kokeet tekemässä ja saa silti kympin.

osa kursseista on itsekseen suoritettavia. Saattaa olla joku harjoitustyö, mutta silti. Kun siinä näyttää, että osaa, arvosana on hyvä, viis siitä vaikka jättäisi omenan viemättä opelle.

Peruskoulun puolella ilmeisesti pitää vaatia attityydiä ja opettajan kirjoitusten pilkun päälle kopiointia vihkoon ihan siksi, että näin ne huonommat nikopetterit, jotka osaavat viitosen edestä, saavat sen kutosen tai seiskansa.

Reilu peli olisi, että arvostelukriteerit olisivat todella mitattavia asioita ja että ne ilmoitetaan kurssin alussa kaikille kirjallisena. Silloin olisi ok, jos sanotaan, että jokainen kirjallinen tehtävä lasketaan arvosanaan, kokeet ja sanakokeet lasketaan arvosanaan, esitelmät lasketaan arvosanaan, jokainen englannin vihkoon piirretty aurinkoinen open naamakuva lasketaan arvosanaan. Vetoamalla johonkin epämääräiseen opsin "asenteeseen" ollaan pielessä. Määrittele "asenne" ja määrittele, miten sitä mitataan, ja kerro se mitattaville!

vaan numero on pelkkä käyttytyminen, näin ainakin yläkoulun puolella. Alakoulusta en tiedä.



Yläkoulussa huolellisuus vaikuttaa suoraan aineennumeroon.



t. lehtori

kokeista aina 10 tai 10+ (näin ollut koko ajan, kun englantia opiskellut), läksyt tehtynä, sanakokeetkin täysillä pisteillä.. Saa todistukseen ysin, koska ei viittaa tarpeeksi tunnilla. Kokeissa lukee vaan, että viittaisit ahkerammin ja näyttäisit tunnillakin osaamisesi.



Todistuksessa näillä näytöillä ysi. Vähän ihmetyttää.. mutta opettajan kriteereihin kymppiin pitäisi kai olla täydellinen.

kokeista aina 10 tai 10+ (näin ollut koko ajan, kun englantia opiskellut), läksyt tehtynä, sanakokeetkin täysillä pisteillä.. Saa todistukseen ysin, koska ei viittaa tarpeeksi tunnilla. Kokeissa lukee vaan, että viittaisit ahkerammin ja näyttäisit tunnillakin osaamisesi.

Todistuksessa näillä näytöillä ysi. Vähän ihmetyttää.. mutta opettajan kriteereihin kymppiin pitäisi kai olla täydellinen.

kun te kävitte koulua.



Nykyopsin mukaan 8 on se arvosana, minkä saa, kun tekee sen, mitä ope sanoo, ja osaa ne asiat, mitä opsissa on määritelty. 9 ja 10 molemmat vaativat omaa harrastuneisuutta ja aktiivisuutta, ja 10 ei noilla kriteereillä pitäisi missään tapauksessa tulla oppilaalle, joka ei tee edes niitä hommia mitä pitäisi. Ja huolellisuusnumeroa ei tosiaan enää ole.



Kannattaisi tutustua koulun opetussuunnitelmaan, ennen kuin nostaa hirveästi numeroa siitä, mitä numeroita lapsi saa tai ei saa.

äitinä sanoa, että jos saa kokeista kiitettäviä ja viittaa tunnilla suht ahkerasti saa kyllä todisktukseen vähintään ysin. Ainakin minun lapseni ovat saaneet, ilman että ovat mitenkään harrastaneet ko aineita tai tehneet mitään ylimääräistä Mitä tuo harrastuneisuus tai "aktiivisuus" voisi käytännössä tarkoittaa vaikkapa uskonnossa??

Nykyään kun käyttäytymistä ei ole arvioitu erikseen tai huolellisuuttakaan, tulee nämä seikat huomioida kunkin oppiaineen arvosanoissa työtapojen arvioinnissa.



Eli valtakunnallisessa opsissa on mainittu tämä työtapojen vaikuttaminen arviointiin.



Aineenopettajat eivät arvioi oppilaan taitoa jossain oppiaineessa, vaan ko. kurssin suorittamista. Eli vaikka taito olisi täydellinen, mutta läsnäolot, läksyt, tuntiaktiivisuus ja käytös vähän niin ja näin, niin siinä ei natiivinakaan englantia puhuva saisi kymppiä, vaan 7-8 arvosanaksi.



Oppilaan kannalta ajatellen tässä on se etu että arvioidaan kokonaistyöskentelyä ja opitaan sitä vastuunkantoa myös niistä kotitehtävistä ja siitä kuinka käyttäytyy, onko esim. avulias opiskelutovereilleen, kuunteleeko ohjeet jne. (samoja taitoja tarvitaan jatkossa työelämässäkin, ei eriitä että osaa asiansa, on osattava myös työtavat ja sopeuduttava normeihin). Lisäksi arviointi ei näin kohdistu oppilaan persoonaan pärstäarviointina tai siihen onko hän "kympin oppilas äikässä, enkussa tms..." vaan aina arvioidaan juuri kyseisen kurssin suorittamista, ei oppilasta itseään. Vielä jos samassa oppiaineessa viahtuu eri kurssien välillä ope, niin edes ennakkokäsitys ei pääse opettajan arivointia sotkemaan, vaan esim. yhden kurssin tunaroinut voi seuraavassa nostaa arvosanansa vaikka kuinka ylös. (Isoimmissa nousuissa tai laskuissa kyllä opet neuvottelevat keskenään että löytyy selkeät perusteet varmasti nostolle tai laskulle.)

...englannin kielen numeroon ei tule vaikuttaa oppilaan huolellisuus, käyttäytyminen tai sosiaaliset taidot vaan ainoastaan kielen keskeisten sisältöjen ja rakenteiden hallinta, kyky käyttää ja soveltaa oppimaansa. Eli läksyjen tekemättömyys ei mielestäni vie tällaisen oppilaan mahdollisuutta saada kymppiä. Arviointi tulee suorittaa siten, että epäolennaiset asiat jätetään tässä huomiotta. Todistuksessa on käyttätyminen ja huolellisuus joissa näkyy esim ylimielinen asenne tai huolimattomuus. Läksyjen tekemättömyyteen voi siis olla erilaisia syitä, huolimattomuus tietenkin ehkä yleisin, mutta erittäin lahjakkaan oppilaan kohdalla täytyy miettiä myös motivaatiota ja asennetta. Eli jättääkö läksyt koska osaan muutenkin, en tarvitse harjoitusta kuten muut? Opettajan tulee miettiä omaa opetustaan ja tehtävien haasteellsuutta, onko kotitehtävissä mitään haastetta ko. oppilaalle. Miten motivoida tällainen lahjakas lapsi tai nuori harjoittelemaan ja kehittymään lisää?

_______________________________________________

Vastaus: Joo olen samaa mieltä.

Antaisin ehkä 9½ jos sais valita :)

Opetan yläkoulussa ja lukiossa. Niin minun kuin työtovereitteni tunneilla arvosteluperusteet kyllä käydään läpi tunnilla. Myös alakoululaisen poikani opettaja selitti ne lapsille ja lähetti asiasta jopa tiedotteen vanhemmille. Miksi arvelet, ettei arvosteluperusteita kerrottaisi etukäteen?

Samoin ihmettelen, mistä tulee käsitys, ettei Suomessa panosteta oppilaiden ohjaukseen. Etenkin opiskelutekniikkaan kiinnitetään paljon huomiota.

Tässä ketjussa näkyy, että koulusta on jokaisella mielipide, oli sitten tietoa tai ei.

ja sen kokemuksen perusteella väitän kyllä, että oppilaanohjaus on Suomessa lähinnä heitteillejättöä.

kouluja käymättömän ihmisen

siksi, koska näin sanotaan opsin arviointikriteereissä ja sitä opettajien pitäisi noudattaa.

Mun englannintunnilla saisi kympin kyllä tyyppi, joka osaa enemmän kuin pyydetään, vaikka paidassa lukisi joka päivä "English sucks". Se tyyppi pärjää kielitaidollaan ja se pitäisi olla se peruste, jolla arvostellaan.

on tietysti tätä vaikea ymmärtää. Näin se kuitenkin menee vaikket sitä tajuakkaan.

ja maailmaa nhnyt varmasti enemmän kuin sinä.

Tosiaan huolellisuuteen/käytökseen vaikuttaisi tuo unohtelu. Jos annat numeron alakanttiin epäoikeudenmukaisesti, niin kyllä lannistaa oppilas, on kovin suuri. Onko se kymppi sulta jostain pois? Lapsemme sai aina alakoulussa numeroikseen ysin, vaikka kuinka kymppejä tuli kokeista, mikä oli ärsyttävää. Opeilla oli vain niin korkea kynnys antaa niitä. Kerrran sanoi äikästä, että nyt kai hän joutuu kympin antamaan ja se oli ainoa kymppi, minkä antoi...no yläkoulussa niitä kymppejä sitten tuli, kun oli aineopettajat, jotka pystyivät suhteuttamaan yleiseen tasoon...silti lasta harmitti

Tämä kuulostaa sentään ihan täyspäiseltä. Totta kai kymppiin vaaditaan tehtävien tekemistä ja tunnilla osallistumista.

Olisi muuten kiinnostavaa tietää, paljonko on niitä oikeasti yrittäviä vitosen oppilaita? Omat muistikuvat kun ovat sellaiset, että seiskan arvosanoissa oli vielä aitoja yrittäjiä, mutta vitosjengi ei kyllä edes yrittänyt. Vai onko linja tiukentunut niin paljon?

#49

Vaikka sitä on monien selvästi hankala hyväksyä, niin kouluarvioinneissa on otettava huomioon muutakin kuin _pelkkä_ aineen osaaminen. Kärjistetty esimerkki on oppilas joka kiskoo niitä kymppejä kokeista, mutta tunnilla ei koskekaan oppikirjoihinsa, ei tee läksyjä, ei viittaa, ei osallistu, ei tee tehtäviä. Ja toinen ääripää on oppilas, joka saa jatkuvasti kokeesta vitosia, yrittää silti kovasti, viittaa ahkerasti, kyselee, tekee tehtävänsä niin hyvin kuin osaa, selvästi pyrkii koko ajan parempaan, pyytää tukiopetusta, mutta ei silti vaan osaa. Suurin osa meistä olisi valmis varmasti antamaan tälle yritteliäälle kaverille vähän paremman numeron, vaikka sen kutosen viestiksi siitä, että oppiminen ja osaaminen on muutakin kuin koenumeroita. Tasapuolisuuden nimissä silloin myös tämän toisen numerossa on näyttävä tuntikäyttäytyminen ja työskentely. (Riippumatta siis siitä että ops jo näin vaatii.)

Te joiden mukaan arvostelu perustuu vain siihen osaamiseen niin sittenhän voisi ajatella että olisi ihan sama että tämä hyvä oppilas on tunneista puolet/kaikki poissa ja käy vain ne kokeet tekemässä ja saa silti kympin.

osa kursseista on itsekseen suoritettavia. Saattaa olla joku harjoitustyö, mutta silti. Kun siinä näyttää, että osaa, arvosana on hyvä, viis siitä vaikka jättäisi omenan viemättä opelle.

Peruskoulun puolella ilmeisesti pitää vaatia attityydiä ja opettajan kirjoitusten pilkun päälle kopiointia vihkoon ihan siksi, että näin ne huonommat nikopetterit, jotka osaavat viitosen edestä, saavat sen kutosen tai seiskansa.

Reilu peli olisi, että arvostelukriteerit olisivat todella mitattavia asioita ja että ne ilmoitetaan kurssin alussa kaikille kirjallisena. Silloin olisi ok, jos sanotaan, että jokainen kirjallinen tehtävä lasketaan arvosanaan, kokeet ja sanakokeet lasketaan arvosanaan, esitelmät lasketaan arvosanaan, jokainen englannin vihkoon piirretty aurinkoinen open naamakuva lasketaan arvosanaan. Vetoamalla johonkin epämääräiseen opsin "asenteeseen" ollaan pielessä. Määrittele "asenne" ja määrittele, miten sitä mitataan, ja kerro se mitattaville!