Miten päästä eroon haaveista asumisen suhteen? Oletko ollut

vai esim siitä ettei ole varaa? mies ei halua ottaa lainaa, vai mistä?

Kai sitä nyt edes vähän voi kerrallaan kunnostaa?

(Helsinki) ei oikein (turhan tiukoille vetäisi talouden).. Mies vaan ei näe mitään tarvetta paikkojen uusimiselle, enkä jaksaisi vuositolkulla jankuttaa, kun kaikki hajoaa käsiin. Pääsisin itse helpommalla, kun unohtaisin tällaiset turhat haaveilut, kiusaa teen itselleni vain näillä toiveilla. Se on vaan niin vaikeaa..

yleensä innokkaita remontoijia vai onko minulla erikoisen vastahankainen puoliso tässä suhteessa?

Riittääkö useimmille miehille, että koneet toimivat ja kaapit aukeavat, eikä ulkonäöllä ole merkitystä?

tarvitseeko remonttia vai ei :).

kuvia koneelle :( (juu, on noloa..). Mutta voin kertoa pari esimerkkiä. Kylpyhuoneessa peilikaappi, jonka loisteputkilampusta puuttunut kupu 10 v (koska sellaisia ei enää valmisteta). Kalusteet sellaista vaakarimaa, joita ei saa millään puhtaiksi ja irtoaa säleitä, jos yrittää puhdistaa.., saunan lauteista tulee tikkuja persuksiin ;). Keittiökaappien ovien alaosat "murenevat", kun niitä pyyhkii rätillä.. ovat lastulevyä ja tosiaan 25 v. vanhat.



Mielestäni olisi jo ihan aiheellista uusia, mutta ei.. hella on suorastaan vaarallinen, niin kulunut sisältä, että jos painavaa lasivuokaa (esim. makaronilaatikko) yrittää ritilällä siirtää lähemmäksi, koko ritilä putoaa käsiin..



Huoh.. kiitos, kun nyt sain purkautua, harmittaa.

remontin tarpeessa. Joten sinänsä sun toive on ihan perusteltu, eikä siten ihmekään, että sun on vaikea päästä siitä eroon.



Mutta toisaalta tuon ikäiset paikat voi myös olla ihan toimivat vielä, jos asujat eivät ole niin tarkkoja, että kaikki on oltava viimeisen päälle. Joten ei miehesikään mitenkään mahdottoman väärässä ole.



Mutta jos tuo on sulle sydämen asia, niin miksi et hoitaisi remonttia itse. Ei siihen miestä tarvita. Miten miehesi reagoi, jos kerrot, että aiot tehdä taloon remontin? Onko hänellä edelleen vastalauseita, vaikka ei tarvitsisi osallistua siihen?



Toki voit asiasta päästä yli niinkin, että unohdat vain haaveesi. Se vaatii päässäsi jonkinlaista työstämistä. Yleensähän kukaan ei voi saada elämässään ihan kaikkea. Meillä esimerkiksi oli se tilanne, että olisin halunnut asua toisenlaisella paikalla. Mutta koska miehellä ei ole käytännössä mahdollisuutta asua muualla, niin mun olisi ollut vaihdettava miestä. En sitten ollut siihen valmis, vaan kompromissina minä tyydyin paikan puolesta niihin rajoituksiin joita oli, ja mies puolestaan tyytyi siihen, että minä sanelin millainen talon pitää olla. Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta tämän kanssa kumpikin pystyy elämään ilman ylipääsemättömiä ongelmia. Tässä on nyt paljon hyvää, ja tosiaan huonomminkin voisi helposti olla.

Olen yhden lapsen (nais)yh ja asun omassa (=pankilta lainassa olevassa XD) rivarinpätkässä.



Aina kun en ole tyytyväinen johonkin kohtaan huushollissani, muutan sen. Olen maalannut ja tapetoinut ja listoittanut itse. Nyt pitäisi maalata tummentunut katto, kukapa muukaan sen tekee kuin minä.



Pesutilat kaipaisi remonttia. Siis ovat toimivat ja ihan ookoon näköiset, mutta ihan ulkonäkösyistä ne pitäisi rempata. Vaan kun ei ole rahaa! Sitten kun olen saanut muut, akuutimmat rahaan liittyvät jutut kondikseen, on pesuhuoneen vuoro.



Eli jos teillä kerta on varaa, niin eiku toimimaan.



Unelma tai toive on muuten eri asia kuin tavoite.

remontin tarpeessa. Joten sinänsä sun toive on ihan perusteltu, eikä siten ihmekään, että sun on vaikea päästä siitä eroon. Mutta toisaalta tuon ikäiset paikat voi myös olla ihan toimivat vielä, jos asujat eivät ole niin tarkkoja, että kaikki on oltava viimeisen päälle. Joten ei miehesikään mitenkään mahdottoman väärässä ole. Mutta jos tuo on sulle sydämen asia, niin miksi et hoitaisi remonttia itse. Ei siihen miestä tarvita. Miten miehesi reagoi, jos kerrot, että aiot tehdä taloon remontin? Onko hänellä edelleen vastalauseita, vaikka ei tarvitsisi osallistua siihen? Toki voit asiasta päästä yli niinkin, että unohdat vain haaveesi. Se vaatii päässäsi jonkinlaista työstämistä. Yleensähän kukaan ei voi saada elämässään ihan kaikkea. Meillä esimerkiksi oli se tilanne, että olisin halunnut asua toisenlaisella paikalla. Mutta koska miehellä ei ole käytännössä mahdollisuutta asua muualla, niin mun olisi ollut vaihdettava miestä. En sitten ollut siihen valmis, vaan kompromissina minä tyydyin paikan puolesta niihin rajoituksiin joita oli, ja mies puolestaan tyytyi siihen, että minä sanelin millainen talon pitää olla. Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta tämän kanssa kumpikin pystyy elämään ilman ylipääsemättömiä ongelmia. Tässä on nyt paljon hyvää, ja tosiaan huonomminkin voisi helposti olla.

Olen tässä vähän altavastaajana, kun omat tuloni ovat huomattavan pienet ja mies maksaa jokapäiväisen elämisen pääasiassa. Sen verran on minulla omia säästöjä, että remontin voisi toteuttaa ilman lainaa. Vaatisi ehkä kuitenkin muuttoa vuokralle remontin ajaksi, kun perheessä useampi teini-ikäinen, joiden on pakko päästä suihkuun päivittäin, tosin kyllä minunkin. Eipä kai tuo puuttuisi, jos itse laittaisin homman alulle, mutta tylsältä kuulostaa, jos toista ei kiinnosta. Olisi jotenkin innostavampaa, jos miestäkin kiinnostaisi, kun remontit taitavat olla yleensä aika työläitä.

Mutta, huonomminkin voisi tosiaan olla, kuten sanoit. Taidan jatkaa haaveilua..

Mutta homman voi tehdä myös osissa. Yhteen kylppäriremppaan ei mene kuin pari viikkoa. Ei mikään mielettömän mahdoton projekti, jos sen valmistelee hyvin.



Toki jos kylppärissä on talon ainoa suihku, niin peseytymään täytyy päästä joksikin aikaa muualle...

Olen yhden lapsen (nais)yh ja asun omassa (=pankilta lainassa olevassa XD) rivarinpätkässä. Aina kun en ole tyytyväinen johonkin kohtaan huushollissani, muutan sen. Olen maalannut ja tapetoinut ja listoittanut itse. Nyt pitäisi maalata tummentunut katto, kukapa muukaan sen tekee kuin minä. Pesutilat kaipaisi remonttia. Siis ovat toimivat ja ihan ookoon näköiset, mutta ihan ulkonäkösyistä ne pitäisi rempata. Vaan kun ei ole rahaa! Sitten kun olen saanut muut, akuutimmat rahaan liittyvät jutut kondikseen, on pesuhuoneen vuoro. Eli jos teillä kerta on varaa, niin eiku toimimaan. Unelma tai toive on muuten eri asia kuin tavoite.

Olen näköjään hirveän saamaton. Näinhän se homma toimisi, kun vaan ryhtyisi toimeen. Eli on itsessänikin ilmeisesti nyhjäävän vikaa..

suosteluteltua juttuihin joita meillä tehdään. Eli yleistä on että miehet vastustaa muutoksia?

Viime kesänä laitettiin mm. kasvihuone. Jos minä sen haluan niin minä sen saan, onko se nyt iso juttu? Ja jos mies haluaa kotiteatterin, hän sen saa. Olis kyllä omituista jos minä alkaisin semmoista vastustaa =)

meillä on 5 vuotta vanha talo ja nyt lähtee osa tappeteista uusiksi. Eikä kukaan vastusta.

Mieheni remontoi ystäviensä kanssa minulle yhden kodin,josta tulikin tosi hieno. Se oli kuitenkin minun mielestäni väärässä paikassa, joten halusin muuttaa ja hoidinkin muuton. Mies sanoi, ettei hän halua enää remontoida. Mikäs siinä, tilasin remppamiehet paikalle ja hoidin asian ilman häntä. Tulihan se kalliimmaksi, mutta onnistui. Miehen ei tarvinnut panna tikkua ristiin.



Tuon jälkeen olen opetellut itsekin vähän remontoimaan. Osaan esimerkiksi maalata ja laatoittaa. Jokainen nainen, joka on tehnyt vähänkin käsitöitä tai leiponut, osaa remontoida.



Unelmiesi toteuttaminen on vain sinusta kiinni, nainen!

minä en jaksaisi katsella laiskaa miestä, joka vastustaa ihan kaikkea ja vain periaatteesta.

Matkustatteko te koskaan missään? Saatko ostaa uusia vaatteita? Harrastaa?

Mieheni remontoi ystäviensä kanssa minulle yhden kodin,josta tulikin tosi hieno. Se oli kuitenkin minun mielestäni väärässä paikassa, joten halusin muuttaa ja hoidinkin muuton. Mies sanoi, ettei hän halua enää remontoida. Mikäs siinä, tilasin remppamiehet paikalle ja hoidin asian ilman häntä. Tulihan se kalliimmaksi, mutta onnistui. Miehen ei tarvinnut panna tikkua ristiin. Tuon jälkeen olen opetellut itsekin vähän remontoimaan. Osaan esimerkiksi maalata ja laatoittaa. Jokainen nainen, joka on tehnyt vähänkin käsitöitä tai leiponut, osaa remontoida. Unelmiesi toteuttaminen on vain sinusta kiinni, nainen!

ehkäpä tämä onkin vain omaa saamattomuuttani.. tuon suihkussakäyntijutun kun saisin ratkaistua, voisi ehkä onnistua..

minä en jaksaisi katsella laiskaa miestä, joka vastustaa ihan kaikkea ja vain periaatteesta. Matkustatteko te koskaan missään? Saatko ostaa uusia vaatteita? Harrastaa?

Tosin en itsekään erityisemmin tykkää matkustella. Lapset kyllä. Kotona viihtyvänä tämä ilmeisesti olisikin minulle niin tärkeä juttu. Miestä en kyllä tämän takia vaihtaisi.. :), mutta tuon muutosvastaisuuden kyllä tunnistan..

Meillä ei ollut ulkovarastoa ja mies jahkaili ja jahkaili ja lopulta tilasit avaimet käteen periaatteella ulkovaraston. Raksamiehet pystyttivät ja maalasivat. Kylä mies mäkätti piiiiitkään, mutta se rasittaa mua vähemmän kuin se että ulkokalusteet mätänee lumeen tai pulkat on keslläkin jossain talon kulmalla.



Nyt vain otat itseäsi niskasta kiinni ja alat hommiin. Käy vaikka sisustusideat sivustolla. Siellä jotkut naiset tekee itsekseen tai pienellä avustuksella suht halpojakin "tuunausremppoja". Toki useat kalliimmallakin.



Mutta kun katselet mitä on tarjolla pääset helpommin vauhtiin. Unohda se mies, tuskin se tosta muuttuu. teet mitä haluut, näin se vaan menee ;)

t edellinen

Sitten sain sen, hulppean uuden omakotitalon. En ollutkaan yllätyksekseni tyytyväinen. En jaksanut hoitaa kunnolla sitä, tai hoidin hampaat irvessä.

Puuttui ympäriltä se kodin tuntu. Avioliitto ei ollut sitä mitä olisin halunnut. Ystäviä ei ollut tarpeeksi kai ainakaan.



Muutin eron myötä takaisin kerrostaloon ja totesin, että koti tuntuu taas kodilta. En enää edes halua omakotitaloon. Sama se vaikka asuisin savimajassa, kunhan perheasiat ovat kunnossa ja ystäviä ympärillä ja tuntuu kodilta.



En osaa neuvoa. Jos remppa on tehtävä, se on tehtävä. Ihan käytännön syistä. Mutta jos haluaa jotain asumiseltaan, jonkin muun piilevän syyn takia, niin ei kannata vaivautua. Ei se remppa paranna parisuhdetta eikä tuo ystäviä eikä onnellisuutta. Käytännön elämää se voi helpottaa ja eihän rikkinäisen keittiön kanssa voi elää tietenkään.

En ymmärrä, että mihin sinä tuossa miestä tarvitset.



Ja aina voit käyttää biologista pesänrakennusviettiä aseena. Sanot vaan miehelle, ettet voi sille mitään, että pitää rakentaa pesää.

Sitten sain sen, hulppean uuden omakotitalon. En ollutkaan yllätyksekseni tyytyväinen. En jaksanut hoitaa kunnolla sitä, tai hoidin hampaat irvessä. Puuttui ympäriltä se kodin tuntu. Avioliitto ei ollut sitä mitä olisin halunnut. Ystäviä ei ollut tarpeeksi kai ainakaan. Muutin eron myötä takaisin kerrostaloon ja totesin, että koti tuntuu taas kodilta. En enää edes halua omakotitaloon. Sama se vaikka asuisin savimajassa, kunhan perheasiat ovat kunnossa ja ystäviä ympärillä ja tuntuu kodilta. En osaa neuvoa. Jos remppa on tehtävä, se on tehtävä. Ihan käytännön syistä. Mutta jos haluaa jotain asumiseltaan, jonkin muun piilevän syyn takia, niin ei kannata vaivautua. Ei se remppa paranna parisuhdetta eikä tuo ystäviä eikä onnellisuutta. Käytännön elämää se voi helpottaa ja eihän rikkinäisen keittiön kanssa voi elää tietenkään.

asuntomme on siis rivitalo. Omakotitalo oli se ykköshaave, mutta siitä olen luopunut, yksin se kaikki olisi mahdottomuus. Mutta tällainenkin tilanne on ollut, pitkin maita ja mantuja juostu katsomassa uusia taloja. Onneksi ei kuitenkaan. Sairastuin ja toipumiseeni meni toista vuotta, emme olisi selvinneet, myös taloudellinen tilanne kärsi sairastumisestani. Tuolloin ymmärsin, mitkä asiat oikeasti ovat tärkeitä. Sen vuoksi juuri tunnenkin tavallaan syyllisyyttä siitä, että haluaisin kauniin kodin. En ikäänkuin tunne "ansaitsevani" sitä ja koen, että sairauden oli tarkoitus palauttaa minut maan pinnalle, jonka se kyllä tekikin. Ihan hulluja ajatuksia, eikö?