8,5 vuotiaallani diagnosoitiin anoreksia nervosa :(
Kommentit (94)
katsottavissa. 7-vuotiaana alkoi tuon tytön anoreksia.
http://areena.yle.fi/video/1297975919132
Uskon kyllä aloitusviestiä, koska minulle on itsellekin meinannut puhjeta anoreksia tuon ikäisenä. Tai näin ainakin koulussa oltiin sanottu ja vanhemmat sanoivat minulle. Muistan tuosta ajasta sen, että minua ällötti istua koulumatkalla linja-autossa, kun reidet näyttivät niin paksuilta istuessa. Kaikki ruoka myös ällötti tuohon aikaan. Minulla oli suuria vaikeuksia, kun englannin tunnilla piti opetella ruuan nimiä. Meinasin oksentaa pulpetille pelkästä ajatuksesta. En muista miten tilanne meni ohi. Minulle kai huudettiin ja raivottiin ja pakotettiin syömään, ja muistan että yökötyksen loppumisessa kesti todella kauan. Muistan sen tunteen vieläkin.
Minä en tuolloin (90-luvun alussa) katsonut tv:tä tai tiennyt mistään aikuisten jutuista eikä meillä kukaan laihduttanut. Keksin sen kai ihan itse, että jalkani ovat lihavat.
Nyt olen 26-vuotias 157 cm, noin 50 kiloa ja näen itseni pullukkana ja tarkkailen syömisiäni, mutten varsinaisesti laihduta.
Hoito ja tutkimuksetkin hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Noin pieni potilas mitä todennäköisimmin on hoidossa lastenpsykiatrian osastolla tai fyysisen voinnin ollessa todella huono, somaattisella puolella.
Tarkkailemalla itseään yrittää pitää yllä sisäistä kaaosta.
Toivottavasti saatte koko perhe apua tuohon tilanteeseen.
Mä olen laihduttanut ekan kerran 11-vuotiaana. Painoin 43,5kg ja laihduin 1,5kg.:) Äitini on ikuinen laihduttelija ja paino sahannut 65-85 välillä koko aikuisiän. Ainahan tuo oli laihtarilla ja kalorit tiesin jo 8-vuotiaana.
Silti ei kyllä ole ollut anoreksiasta pelkoa. Tiedän, ettei näin saisi sanoa, mutta joskus olen jopa toivonut vähän "anoreksiageeniä", jotta painon saisi pidettyä paremmin kurissa. Olen enemmänkin äitini kaltainen jojoilija, mutten koskaan ole ollut erityisen hoikka edes.
Mä veikkaan, että anoreksia tulee enemmänkin siitä, jos kotona inhotaan "läskejä" ja kaveripiirin vaikutus on varmaan suurin.
jos malli tulee muualta kuin kodista? Oma lapseni oppi mitä tarkoittaa laihduttaminen ihan päiväkodin tätien puheista. Kertoi myös kotona miten se tehdään, tädit kun puhuivat siitä ruokapöydässä lasten kuullen. Ei kuitenkaan ryhtynyt itse sitä tekemään, mutta päiväkotiin huomautin tädeille. Toivottavasti muistavat jatkossa.Älä syyllistä automaattisesti kotia, lapsella on muitakin mahdollissuksia oppia moinen.
Itse olisin silti enemmän huolissani lasten lihavuudesta. Leviää lähes epidemian lailla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Nykyään vaan lasten lihavuuteen ei suurimman osan mielestä saisi puuttua, koska siitä seuraa muka aina anoreksia. Kyllä siihen anoreksian puhkeamiseen tarvitaan muitakin tekijöitä kuin vaan se lihavuuteen puuttuminen. Väittäisin, että niillä lapsilla, joille se anoreksia tulee, on esim. kotioloissa jotain, mikä selittää syömishäiriön puhkeamista enemmän kuin se, että lapsen vaaralliseen ylipainoon yritetään puuttua.
lihavat, mitä Suomessa on. Sairaudetkin ovat aika marginaalisia, mitä lihavuudesta koituu. Esim. kakkostyypin diabetesta Suomessa ei ole lapsilla vielä. Amerikassa on toisin. Siellä on jättilihavia ja myös siitä johtuvia sairauksia.
Lihavuudesta puhutaan paljon enemmän mitä laihuudesta, koska on trendikästä olla yhteiskunnassame hoikka. Se on väärin. Molemmista pitäisi puhua.
Anoreksiassa on 20% kuolleisuusriski, joten siihen laihuuteen voi sen sijaan tosiaan kuolla.
Ei edes lihava.Iloinen ja urheilullinenkin poika. Hänelle sanottiin koulussa, että olet pullapoika, "kaverit" sanoivat. Tämä poika alkoi laihduttaa ja sairastui anoreksiaan. Hän kuoli, joskaan syynä ei ollut anoreksia.
Ei edes lihava.Iloinen ja urheilullinenkin poika. Hänelle sanottiin koulussa, että olet pullapoika, "kaverit" sanoivat. Tämä poika alkoi laihduttaa ja sairastui anoreksiaan. Hän kuoli, joskaan syynä ei ollut anoreksia.
Tämä poika oli vuotta vanhempi kuin minä ja olimme samalla yläasteella, ja lukiossa.
Tea selätti syömishäiriön ruokavaliolla. Katso Antin ja Tean keskustelu
DrAnttiTV:stä:
Tea selätti syömishäiriön ruokavaliolla. Katso Antin ja Tean keskustelu
DrAnttiTV:stä:
[quote author="Vierailija" time="26.01.2011 klo 17:18"]
ja miten todettiin?
Kysyn koska meidän lapsen ekaluokan opettaja arveli lapselle voivan tulla näillä syömisillä anoreksia muutaman vuoden sisällä.
[/quote]
Uskon, että tyttö paranee.
Paljonko on pituutta ja painoa?
ja miten todettiin?
Kysyn koska meidän lapsen ekaluokan opettaja arveli lapselle voivan tulla näillä syömisillä anoreksia muutaman vuoden sisällä.
Yleensä tuon ikäiset eivät todellakaan näännytä itseään nälkään, ei heitä pitäisi vielä minkään laihduttamisen edes kiinnostaa. Onko lapsella isosiskoa, jolta ottanut mallia? Vai äidiltä?
Hyvä että saa apua ja ennuste on varmaan ihan hyvä. Mutta nyt todellakin koko perheen pitää miettiä omia toimintamallejaan kun lapsi on noin vakavasti sairas.
Tsemppiä ja parempaa vointia tytölle!!!!
t. Teini-anorektikoita paljon tavannut
ruokaa pienempiä määriä ja sen jälkeen pakonomaista liikkumista.
Terveystarkastuksesta terveydenhoitaja antoi lähetteen lääkärille joka totesi anoreksian.
ap
yleensä noin pienillä puhutaan laihuushäiriöstä?
onko joku arvostellut lapsen ulkonäköä, onko vanhemmat tai sisaret kovin usein peilin edessä ja mittailevat itseään arvostellen? Onko mitään ajatusta mistä väärä ruumiinkuva on lapsella alkanut? Onko tyttö vai poika?
anoreksiaan sairastuneista lapsista..mun piti katsoa, vaan unohdin? Joo, eilen: http://telkku.com/programtable/show/2/20110217
Piti katsoa siksi, että mulla on syömishäiriöiseksi diagnosoitu 9-vuotias poika. On kasvanut tähän saakka ihan ok, vaikka syöminen on ollut koko elämän ajan hyvin rajoittunutta. Onhan hän pienempi kuin isommat sisaruksensa samassa iässä, ja esim. veren rautavarastot ovat varsin pieniä - anemiaa ei kuitenkaan ole esiintynyt. On aina syönyt paria ruoka-ainetta kerrallaan, kunnes vaihtaa niitä yhteen tai kahteen muuhun (jo tuttuun). Esim. tietty leipä, rasva ja maito. Leipä jää, jos muutamia päiviä syö pinaattilättyjä. Se onkin ainoa lämmin ruoka, mitä saattaa syödä parin viikon ajan vuodessa;-D. Ruokavalio on hyvin suppea. Selvästi ruokaa kohtaan on suuria epäilyksiä ja ennakkoluuloja, toki myös aistit voivat olla tavallista tarkemmat.
Lapsi on ollut lastenpsykiatrian osastolla tutkimus- ja hoitojaksolla, ja käynyt jo ainakin vuoden terapiassa. Etenkin viime kesästä alkaen on "kasvanut" tosi paljon: monenlaista uutta, isomman lapsen juttu on tullut mukaan - syöminen vain ei siitä miksikään muutu:-/.
Ihmeen vähällä lapsi/ihminen toki tulee toimeen. Meillä menee siis viljat leivän muodossa, rasva, maito ja juotava jugurtti, ajoittain lauantaimakkara tai jopa kinkku (ilman reunoja;-)). Hedelmät ja kasvikset puuttuvat kokonaan, ja tuo lihankin menekkin on ihan satunnaista ja pientä. Eli lähinnä leipä ja maito lapsen elättää..Joskus lapsi on maistanut tai syönyt pari kertaa omenaa, vuosia sitten saattoi syödä banaania. Esim. marjoja ei ole ikinä edes maistanut. Ehkä joskus sitten....