Yliopistossa opiskelleet: onko joku joskus lentänyt ulos luennoilta
Kommentit (55)
Kerran joku takapenkkiläinen lenteli redbullia juotuaan. Sai siivet. ;D
Ei ole. Joskus on häiritsevästä keskustelusta huomautettu. Yliopistot TKK ja LTY.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 15:11"]
Kerran ope huusi alussa että olkaa hiljaa ja aloitti sitten luennon.
[/quote]
Tampereen yliopistossa luennoitsija karjaisi luennon alussa turpa kiinni nyt aloitetaan
Meillä yhtä äitiä kiellettiin tuomasta lastaan, vauvaa. Ekan kerran imetti, vaihtoi kakkavaippaa, lauloi tuutulaulua, varsin vaipanvaihdon aikana tapahtui ympäriltä katoamista. Proffa oli vanha poikamies, ei lapsia ainakaan ole ja luennon jälkeen pyysi käymään.
Viikon päästä sama daami ja vauva olivat tulossa, proffa sanoi hän ei aloita ennen kuin lapsi on poistunut.
Mimmillä oli kuulemma vain muutama kurssi käymättä mutta miten käyttäytyi ymmärrän.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 19:51"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 15:11"]
Kerran ope huusi alussa että olkaa hiljaa ja aloitti sitten luennon.
[/quote]
Tampereen yliopistossa luennoitsija karjaisi luennon alussa turpa kiinni nyt aloitetaan
[/quote]
:D Tulee mieleen parikin luennoitsijaa, joiden voisin kuvitella tehneen noin... En minäkään ole nähnyt tai kuullut ketään heitettävän pihalle luennolta, Tampereen yliopistossa opiskelin.
Ei ole poistettu luennoilta kun opiskelin enkä ole itse poistanut, kun olen opettanut. Ei ole kuulunut muiltakaan. Joskus olen joutunut sanomaan, että minä en pysty keskittymään luennoimiseen, jos keskustellaan kovin kovaäänisesti. Se muuten tehoaa aika hyvin... Kyllähän vaikka puhelimen räplääminen tai neulominen tuntuvat aika turhilta asioilta, kun luento on vielä vapaaehtoinen, mutta ei noihin jaksa puuttua. Keskustella toki saa ja usein se on mielenkiintoistakin, opetan asioita, joista monella opiskelijalla on omakohtaista kokemusta eli täydentävät opetusta hyvin. Joskus ovat ristiriidassakin, sitten arvioidaan miksi ja miten. Vihamielisyyttä ei ole tullut vastaan, mutta ainahan asioissa on monta puolta.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 20:24"]
Ei ole poistettu luennoilta kun opiskelin enkä ole itse poistanut, kun olen opettanut. Ei ole kuulunut muiltakaan. Joskus olen joutunut sanomaan, että minä en pysty keskittymään luennoimiseen, jos keskustellaan kovin kovaäänisesti. Se muuten tehoaa aika hyvin... Kyllähän vaikka puhelimen räplääminen tai neulominen tuntuvat aika turhilta asioilta, kun luento on vielä vapaaehtoinen, mutta ei noihin jaksa puuttua. Keskustella toki saa ja usein se on mielenkiintoistakin, opetan asioita, joista monella opiskelijalla on omakohtaista kokemusta eli täydentävät opetusta hyvin. Joskus ovat ristiriidassakin, sitten arvioidaan miksi ja miten. Vihamielisyyttä ei ole tullut vastaan, mutta ainahan asioissa on monta puolta.
[/quote]
Jäin miettimään tota neulomista. En ole itse neulonut luennolla, mutta puupuikoillahan siitä ei kuulu edes kilinää. Häiritseekö se tosiaan opetusta? Meinaan monet sanoo, että kuultu jää paremmin päähän, kun neuloo samalla. Itsekin tiedän, että neuloessa on hirveen kiva kuunnella esimerkiksi radiota.
Sukupuolentutkimuksen peruskurssilla assari kertoi, että jossain alan seminaarissa oli yhtenä vuonna melkein kaikki osallistujat neulonut. Se liittyi jotenkin siihen, että naisellisena pidettyjä asioita tuodaan edelleen hyvin miehiseen yliopistoympäristöön.
Itse kudon vapaa-ajallani intohimoisesti, mutta en silti ymmärrä, miksi jotkut opiskelijat kutovat luennoilla. Ja kyllä se vähän häiritsee mua luennoidessa kuten niiden kännyköiden näprääminenkin. Huomaan vain kaiken puuhastelun ja katse tarttuu viattomaankin puuhaan. Enkä kyllä ymmärrä, mitä tekemistä kutomisella on tasa-arvon kanssa. Ei siellä mitään stereotyyppisesti miehekkäitä puuhiakaan harjoiteta (autonrassaus, koodaus, mitä näitä ny o), vaan kuunnellaan, keskustellaan ja kirjoitetaan muistiinpanoja.
Mutta pölöttäminen on ainoa asia, joka raivostuttaa ja josta todellakin sanon. Kutokoot, jos se emansipoi.
ei ole heitetty ulos, mutta joillekin on huomautettu puhumisesta ja myöhästymisestä. itse olen myös sanonut pari kertaa äänekkäästi puhuville, että luennolla ei ole pakko olla, joten voisivat mennä ulos juttelemaan. häiritsevää ja noloa muistaa, että olin joskus nuorena samanlainen.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 20:52"]
Itse kudon vapaa-ajallani intohimoisesti, mutta en silti ymmärrä, miksi jotkut opiskelijat kutovat luennoilla. Ja kyllä se vähän häiritsee mua luennoidessa kuten niiden kännyköiden näprääminenkin. Huomaan vain kaiken puuhastelun ja katse tarttuu viattomaankin puuhaan. Enkä kyllä ymmärrä, mitä tekemistä kutomisella on tasa-arvon kanssa. Ei siellä mitään stereotyyppisesti miehekkäitä puuhiakaan harjoiteta (autonrassaus, koodaus, mitä näitä ny o), vaan kuunnellaan, keskustellaan ja kirjoitetaan muistiinpanoja.
Mutta pölöttäminen on ainoa asia, joka raivostuttaa ja josta todellakin sanon. Kutokoot, jos se emansipoi.
[/quote]
Pakko nyt vielä vastata, vaikka tää menee vähän ohi aiheen.
Varmaan tiedät paljon neulovana, että se sujuu pidemmän päälle aika automaattisesti. Mulla on keskittyessäni tapana ihan huomaamattani alkaa näprätä jotain, heiluttaa jalkaa tai kierittää hiuksia jne. Neulominen ajaa saman asian: auttaa keskittymään siihen luentoon. Toisin kuin kännykän näprääminen tai vaikkapa koodaaminen, jotka ei suju sillä tavalla automaattisesti vaan vaativat keskittymistä. Näin siis mulle on perusteltu neulomista. Tietenkin jos se jotain häiritsee, niin ehkä siitä voi sanoa. Sen sijaan se pitää sitten kestää, että nämä saman tyypit alkaa pyöritellä hiuksiaan ja syödä kynsiään.
Itse en kiinnitä huomiota kaikenlaiseen liikkeeseen (luennoidessani, mitä teen melko vähän, joten voi johtua toki siitäkin). Tulee mieleen se, että säkin kiinnität huomiota vain siksi, että tulkitsen neulomisen niin, ettei opiskelija kuuntele sun luentoa niin kuin sä toivoisit sitä kuunneltavan. Mutta jos se neulominen juuri on se paras tapa kuunnella, ei muistiinpanojen tuhrustaminen (mulla ainakin kirjoittaminen saattaa häiritä kuuntelua).
En ollut itse paikalla siinä seminaarissa, jossa neulottiin, joten oma tulkintani voi olla virheellinen. Olennaista on se, että kun neulominen on sellainen asia, joka ei vie huomiota seminaarin asioista pois (tämä oletus on minusta tehtävä), niin se on ollut oiva tapa korostaa sitä, miten tällainen leimallisesti ei- akateemiseen maailmaan perinteisesti liittyvä toimi tuodaan akateemiseen tilanteeseen. Sukupuolentutkimus ei toki pelkisty naisen ja miehen välisten arvoerojen tutkimukseen, joten käsityön tuominen kirjamaailmana pidettyyn ympäristöön on myös viesti. Kyse ei välttämättä ole siis emansipoitumisesta vaan kyseenalaistamisesta ja uusien tapojen kokeilemisesta (joiden ei vältämättä tarvitse liittyä emansipaatioon). Tällainen ajatus tosin on takana murto-osassa kaikesta neulomisesta uskoakseni. Kunhan mainitsin, kun tuli mieleen.
Toivottavasti selitin edes vähän ymmärrettävästi. Ainakin pitkästi. Näistä asioista kun jotenkin herää helposti kaikenlaisia tunteita.
Neulominen on joillekin ihmisille keskittymisapuväline samalla tavalla kuin paperille piirusteleminen on toisille. Sitä voi tehdä ihan automaattisesti eikä se mitenkään häiritse kuuntelemista.
ei koskaan. Ei yliopisto ole mikään lastentarha.
Meillä yksi kaveri kritisoi vieruskaverilleen kokoajan luennoitsijaa. Yritti hiljaa, mutta selvästi luennoitsija kuuli. Luennoitsija totesi ensin yleisesti kohdistamatta, että jos hänen luennot ei kiinnosta, ei paikalla tarvitse olla ja voi poistua. Sama kaveri hetken päästä jatkoi tyhmillä kommenteilla luennoitsijasta hiljaa. Silloin luennoitsija totesi yleisesti katsomatta puhujaa, että hän voi kyllä kutsua vahtimestaritkin poistamaan. Tämä kaveri vaikeni ja istui hiljaa. Sitten luennoitsija totesi odotellen, saisimmeko jatkaa ja kaveri pakkasi kassinsa ja lähti tosi nolona.
> Sukupuolentutkimuksen peruskurssilla assari kertoi, että jossain alan seminaarissa oli yhtenä vuonna melkein kaikki osallistujat neulonut. Se liittyi jotenkin siihen, että naisellisena pidettyjä asioita tuodaan edelleen hyvin miehiseen yliopistoympäristöön.
Repesin. Voi mitä paskaa :-)
Turun yliopistossa poistettiin kerran skitsofrenia- tms. kohtauksen saanut.
Mut on poistettu luennolta neulomisen vuoksi. Kerran, vaikka olen neulonut aina ja kaikilla luennoilla.
Mulla on lievä ADHD; en pysty istumaan paikallani, tekemättä käsilläni jotakin. Ellen tee käsilläni jotakin, en voi keskittyä kuultuun tai katseltuun informaatioon. Yliopistossakin sain huippuarvosanoja, vaikka neuloin. Erään proffan arvovaltaa se vaan alensi liikaa.
Nyt työelämässä en voi neuloa kuin koulutuspäivillä. Joskus kokouksissa olen kysynyt kokouksen vetäjältä, haittaako jos neulon. Ketään ei ole haitannut. Muulla käytökselläni, pyydän puheenvuoroa ja esitän perusteltuja mielipiteitä kysyttäessä, osoitan, että en ole paikalla neulomassa, vaan että neule on vain sivuseikka.
31 selitti asian hyvin. Minä neulon telkkaria katsoessani, lukiessani vaikka missä, mutta en koskaan voi kutoa siten, etten tekisi samalla jotain muuta, poikkeuksena junamatkat, joissa on tilaa niin vähän, että silloin neuloessani katson vain ikkunasta. Minulla arvosanat nousivat aika paljon, kun aloin piirtelyn sijaan neuloa; pystyin kuuntelemaan ihan toisella tavalla. Siinä vaiheessa kun tulee joku kavennus, mitä pitää ajatella, pistän neuleen syrjään. Mutta sukan vartta tai jotain puseron suoraa osaa kutoessa, ei kai sitä kukaan muu ajattele kuin ihan aloittelija. En ole enää opiskelija, mutta ainakin yksi eläkeikäinen luennoitsija kehui minua siitä tavasta, hän ymmärsin sen merktiyksen keskittymiselle. Jotkut katsoivat pitkään ja jotkut opiskelutoverit huomauttivat, ettei se sovi luennoille, mutta aika vähän tuli sanomista. Mulla ja suvulla on nyt paljon sukkia...
Opiskelin Pariisissa ja siellä yks lehtori heitti oppilaan ulos luokasta, kun tämä näpläsi kännykkäänsä tunnilla. Tämä samainen opettaja piti kerran puolen tunnin luennon siitä, kuinka ei saa myöhästyä tunneilta, kun sitä ei työelämässä suvaita ollenkaan, ja herra itse tuli jokaiselle tunnille vähintään 10 minuuttia myöhässä.
Opettajat oli siellä muutenkin erittäin lyhytpinnaisia. Kun yhden tunnille joku tuli myöhässä ja jätti oven raolleen, opettaja keskeytti luennon, marssi ovelle luokan perällä ja paiskasi sen kuuluvasti kiinni. Toinen opettaja rupesi repimään koepapereita oppilailta kesken kirjoituksen kun aika oli päättynyt ja yksi maikka huusi mulle sisään tullessani kurkku suorana, että "mä olen sanonut jo sata kertaa, että jättäkää se ovi auki!" kun erehdyin laittamaan oven kiinni perässäni. Oli siis huutanut mun edellä tulleille, mutta minulla ei ollut tietoa asiasta.
Aah, les français!
Ei koskaan. Vauvojen vanhemmat ovat joskus lähteneet oma-aloitteisesti kun pienet ovat heränneet.
Ei luennolta mutta pienryhmästä opettaja heitti kännissä/aineissa olleen hlön ulos.