Fiorella muistaako kukaan sellaista vaatemerkkiä?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011197607.html

Mitäs mitäs

Ilta-Sanomissa uusi juttu fiorelllasta. Mitä siinä sanotaan?

Juttu:: Vaatekaupan näyteikkunassa kimaltelivat bilemekot ja topit. Liikkeessä pörräsi nuoria tyttöjä ostelemassa ja myymässä. Nuorimmat työharjoittelijat olivat vasta 14-vuotiaita. Kun paljastui, mitä heidän työtehtäviinsä todella kuului, vanhemmat järkyttyivät.

Fiorellassa työskenteli vuosittain kymmeniä työelämään tutustuvia nuoria. Monen silmissä se vaikutti kenties unelmien tet-paikalta: palkaksi saattoi saada himoittuja muotiluomuksia, joissa kiteytyivät aikansa rohkeimmat trendit.

Kenties parhaiten liike muistetaan suoranaiseksi käsitteeksi nousseista fiorella-farkuista, joiden lahkeet olivat leveät ja kangas reisien kohdalta kuluneen näköiseksi vaalennettu. Housuja koristivat usein kimaltavat strassit ja brodeeraukset.

Toimitusjohtaja Marko toi Helsinkiin suuren maailman trendejä Pariisista ja Lontoosta asti. Mainoksissa poseerasivat Suomen suosituimmat missit ja mallit. Ei ihme, että moni tyttö innostui mahdollisuudesta työskennellä Fiorellassa.

Fiorellan liike Helsingin keskustassa oli monen teinitytön shoppailureissun vakiokohde. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Elli päätyi Fiorellaan tet-harjoittelijaksi keväällä 1997. Hän jatkoi töitä vaatepalkalla kesän kiireapulaisena, joksi Marko oli häntä pyytänyt.

Ensimmäisten parin viikon ajan Marko vaikutti Ellin mielestä mukavalta ja hauskalta, jopa isälliseltä hahmolta. Marko kehui Elliä kauniiksi ja sanoi, että hänessä oli malliainesta. Pian Marko alkoi kuitenkin esittää hämmentäviä pyyntöjä.

Mies halusi, että Elli sovittaisi vaatteita hänen katsellessaan. Marko perusteli pyyntöään sillä, että hän halusi nähdä, miltä vaatteet näyttivät päälle puettuina.

Hän ojensi Ellille toppeja ja ilmoitti, että rintaliivitkin pitäisi riisua pois. Elli ei olisi halunnut suostua siihen, mutta Marko vakuutti, että kaikki muutkin tekivät niin. Hän antoi ymmärtää, että näin asiat mallimaailmassa toimivat ja kehui Ellin vartaloa kauniiksi.

Ehkä tällainen tosiaan kuului asiaan, Elli mietti. Olihan hän nähnyt muiden tyttöjen tekevän samoin. ...

jatkuu ...

Ei kukaan näe.

Se ei ollut viimeinen kerta, kun pomo pyysi Elliä riisuutumaan. Kerran Marko halusi Ellin malliksi eräille vaatemessuille. Tytön oli sovitettava Markon edessä täysin läpinäkyvää, firman logolla koristettua leninkiä ilman alusvaatteita.

Hiljalleen Marko otti tavaksi halailla ja syleillä Elliä. Eräänä päivänä Elli meni vaatekaupan varastoon hakemaan palkaksi luvattuja vaatteita. Marko sanoi, että tyttö saisi vapaasti valita haluamansa ja sovittaa varaston perällä.

Kun Elli oli kokeilemassa ylleen toppia, Marko ilmestyi paikalle minihame mukanaan. Hän pyysi Elliä sovittamaan myös sitä. Sitten Marko lähestyi Elliä ja ryhtyi halaamaan tätä. Hän alkoi avata Ellin rintaliivejä ja käpälöidä. Elli oli kauhun vallassa. Hän oli varastossa, suljetussa tilassa, kahdestaan isokokoisen miehen kanssa. Eikä mies lopettanut, vaikka Elli kielsi.

Ei kukaan näe, Marko oli tytön mukaan sanonut.

Elli onnistui taistelemaan itsensä irti Markon otteesta.

Hän lopetti työskentelyn Fiorellassa välittömästi.

Fiorellan mainoksissa nähtiin aikansa suomalaisia huippumalleja, kuten Miss Suomi -kisoista pinnalle ponnistaneet Jenni Dahlman ja Suvi Miinala. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Varastosta pakoon päästyään Elli soitti niin ikään Fiorellassa työskentelevälle ystävälleen ja kertoi Markon lähentelystä. Ystävä kertoi myöhemmin oikeudessa yrittäneensä pitää silmällä, ettei Elli joutuisi yksin varastoon Markon kanssa. Syynä oli varoitus, jonka sekä he olivat kuulleet Fiorellan varastotyöntekijältä Danielilta.

Daniel oli työskennellyt Fiorellassa jo pidempään. Hän oli kertomansa mukaan nähnyt Markon monta kertaa halailemassa ja lääppimässä nuoria tyttöjä niin vaateliikkeen kuin varastonkin puolella.

15-vuotias Elli oli Danielin mukaan juuri sen tyyppinen, josta Marko piti.   ...

jatkuu...

Danielilla itsellään oli varsin selvä käsitys siitä, mistä oli kyse: Marko halusi päästä nuorten tyttöjen kanssa seksisuhteisiin. Samaan johtopäätökseen tuli myös käräjäoikeus.

Danielilla oli omakin kana kynittävänä Markon kanssa. Vuosien ajan Marko oli teettänyt Danielilla huomattavan määrän palkatonta ylityötä niin arkena kuin viikonloppuisin. Vapaata hänellä ei ollut juuri lainkaan. Daniel oli tuntenut olevansa kuin orjatyössä, mutta ei kyennyt kieltäytymään Markon vaatimuksista.

Markolla oli Danieliin vahva ote. Ulkomaalaisena ja kielitaidottomana olisi ollut vaikea saada muuta työtä, Daniel kertoi oikeudessa. Jos hän olisi lähtenyt Fiorellasta, hän olisi menettänyt myös kotinsa, työsuhdeasunnon.

Mies oli työntänyt Aadaa seinää vasten, suudellut tyttöä kaulalle ja yrittänyt suudella huulille. Elli teki rikosilmoituksen entisestä pomostaan poliisille lokakuussa 1998. Ennen sitä Marko ehti vielä jatkaa härskejä puuhiaan.

Täysin tietämättömänä edeltäjänsä kauhukokemuksista yhdeksäsluokkalainen Aada aloitti tet-harjoittelun Fiorellassa vuonna 1998.

Kuten Elli, myös 15-vuotias Aada sai Markolta osakseen kehuja, halailuja ja muuta asiatonta koskettelua. Marko halusi myös Aadan riisuvan ja sovittavan vaatteita hänen katsellessaan.

Katukuvaan levittäytynyttä liikettä ei voinut olla huomaamatta Helsingin City-käytävällä. Kuva: Pentti Koskinen

Marko otti Aadan mukaansa jopa vaimonsa syntymäpäiville. Timantti, joka tarvitsee vain vähän hiomista, viisikymppinen mies sanoi 15-vuotiaasta Aadasta eräälle tuttavalleen. Hän esitteli Aadan uutena tyttönään.

Marko lupasi Aadalle, että tästä voisi tulla jotain suurta, jos tämä olisi Markon kanssa. Aada tulkitsi, että mies halusi hänestä rakastajattaren. Marko halusi kovasti viedä tytön Lontooseen. Se voisi olla syntymäpäivälahja, mies oli Aadan mukaan ehdottanut. Hän tarjoaisi matkan ja voisi ostella tytölle kaikenlaista.   ........

jatkuu.....

Aadasta Markon käytös oli vastenmielistä, suorastaan oksettavaa. Mies ei ollut ainoastaan kymmeniä vuosia Aadaa vanhempi. Hän oli myös Aadan työnantaja. Ihminen, jonka olisi kuulunut opastaa ja huolehtia, käyttikin härskisti hyväkseen nuorta, kokematonta tyttöä.

Kuten Elli, myös Aada päätyi lopulta suorastaan pelottavaan tilanteeseen pomonsa kanssa. Aada kulki varaston portaissa kädet täynnä vaatteita, kun Marko yllättäen pysäytti hänet. Mies työnsi Aadaa seinää vasten, suuteli kaulalle ja yritti myös huulille. Kädet kopeloivat tytön intiimialueita. Aada yritti parhaansa estellä, mutta se oli vaikeaa, kun kädet olivat täynnä tavaraa.

Työkavereiden todistukset tukivat sitä, ettei Marko ollut kohdellut teini-ikäistä alaistaan aina asiallisesti. Yksi heistä kertoi esimerkiksi nähneensä, kun Marko oli nostanut Aadan hametta. Aada lopetti työt Fiorellassa toukokuun 1998 lopulla.

Fiorellan näyteikkuna vuodelta 1997. Kuva: Patrik Lindström

Markon epäasiallista käytöstä todisti tai siitä vähintään tiesi useampi Fiorellassa työskennellyt ihminen. Huoli heräsi myös yrityksessä työskennelleiden nuorten vanhemmissa. He ottivat 1990-luvun puolivälin jälkeen yhteyttä Uudenmaan työsuojelupiiriin ja kertoivat Markon epäasiallisesta käyttäytymisestä alaikäisiä lapsiaan kohtaan.

Vaikka oikeudessa käsitellyt syytteet koskivat Ellin ja Aadan kokemuksia, todistajien kertomuksista oli pääteltävissä, etteivät he olleet ainoita, jotka joutuivat Markon kynsiin.

Eräs myyjä oli esimerkiksi lähetetty kesken työpäivän kotiin, kun Marko ravasi hänen perässään. Myyjä oli ollut hädissään ja peloissaan.

Yksi todistaja kertoi kuulleensa useammalta tytöltä Markon toiveista sovitella vaatteita tämän edessä. Hän oli itsekin saanut vastaavan pyynnön, muttei suostunut siihen. Hänen mukaansa Marko oli sanonut haluavansa tuntea intiimisti työntekijänsä.

Työsuojelupiiri teki Fiorellaan tarkastuksen vuonna 1995 vuosia ennen poliisitutkintaa.

Jo silloin kävi ilmi, että myyntiin 1417-vuotiaat työntekijät todella joutuivat sovittamaan myyntiin tulevia vaatteita ilman minkäänlaista yksityisyyttä. Vaatteiden vaihdon saattoi nähdä työnantaja tai kuka tahansa muu varastossa oleva ihminen, työsuojelun pöytäkirjassa todettiin. Sovittajien intimi....  

Jatkuu....

Työsuojelupiiri teki Fiorellaan tarkastuksen vuonna 1995 vuosia ennen poliisitutkintaa. Jo silloin kävi ilmi, että myyntiin 1417-vuotiaat työntekijät todella joutuivat sovittamaan myyntiin tulevia vaatteita ilman minkäänlaista yksityisyyttä.

Vaatteiden vaihdon saattoi nähdä työnantaja tai kuka tahansa muu varastossa oleva ihminen, työsuojelun pöytäkirjassa todettiin. Sovittajien intimiteettisuojaa loukattiin sen mukaan karkeasti.

Työsuojelupiiri edellytti asianmukaisen sovitustilan rakentamista. Marko määräsi varastotyöntekijä Danielia rakentamaan sovituskopin, mutta ilmeisesti koko operaatio tehtiin vain hetkellisesti näön vuoksi. Danielin mukaan Marko käski lähes yhtä nopeasti purkamaan kopin pois.

Erään työntekijän mukaan koppia koskaan ei edes käytetty. Eikä se varsinaisesti edes ollut sovituskoppi, vaan pahvinen kyhäelmä, hän kertoi. Vuosittain jopa kymmenet nuoret kävivät Fiorellassa työharjoittelussa.

Kuva: Pentti Koskinen

Sekä Elli että Aada potivat ahdistusta vielä pitkään Fiorellasta lähdettyään. Kummankin koulumenestys kärsi. Elli menetti yöunensa, ja häntä hävetti. Hänestä oli alkanut tuntua siltä, ettei hän voinut luottaa kehenkään. Aada sulkeutui. Hän oli itkuinen ja pelokas, eikä asia jäänyt tytön vanhemmiltakaan huomaamatta.

Marraskuussa 2000 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Markon paitsi Elliin ja Aadaan, myös Danieliin kohdistuneista rikoksista vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Rikokset kiistänyt toimitusjohtaja katsottiin syylliseksi muun muassa vapauttava loukkaavaan haureuden yritykseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan käytökseen sekä erilaisiin työsuojelurikoksiin. Käräjäoikeuden mukaan Markon toiminta oli ollut suunnitelmallista.

Esimerkiksi Ellin kohdalla hän oli oikeuden mukaan käyttänyt hyväkseen nuoren tytön kiinnostusta vaatteisiin ja tämän toiveita mallin urasta. Elli oli kokenut olevansa miehelle jatkuvassa kiitollisuudenvelassa päästyään Fiorellaan töihin.

Kolme vuotta myöhemmin hovioikeus alensi rangaistuksen kymmeneen kuukauteen, mutta säilytti sen ehdottomana.

Teot olivat tytöille varsin traumatisoivia, ylempi oikeusaste jyrähti. [Marko] on edennyt tyttöjen seksuaalisessa ahdistelussa suunnitelmallisesti synnyttämällä ensin käyttäytymisellään heihin läheisen, luottamuksellisen suhteen ja sitä hyväksi käyttäen saanut mahdollisuuden purkaa seksuaalisia halujaan tyttöjä hyväksi käyttäen, hovioikeus luonnehti.

......

... 

Fiorellan tarina ei päättynyt toimitusjohtajan ahdistelutuomioon. Esimerkiksi 2000-luvun puolivälissä yrityksellä oli nettisivujensa perusteella toimipisteet Helsingin lisäksi myös Jyväskylässä, Oulussa, Kuopiossa ja Tuurin kyläkaupassa.

Tuurin 300 neliömetrin kokoista osastoa mainostettiin kyläkaupan sivuilla mahtipontisesti maailman suurimmaksi Fiorella-osastoksi vuonna 2005. Voidaan sanoa, että ei ollut missiä, jota Fiorella ei olisi avustanut missikisojen puvustuksessa tai lehtikuvauksissa. Fiorella pukee edelleenkin kuuluisia kaunottaria ja suosittuja artisteja samalla jatkaen uusien vaatevalmistajien hakemista läpi Pariisin ja Lontoon, kyläkaupan sivuilla hehkutettiin.

Marko kuoli muutama vuosi sitten. Fiorella Oy on olemassa vielä tänäkin päivänä, mutta kivijalkakauppaa tai edes toimivia verkkosivuja sille ei enää näytä löytyvän.

Sosiaalisen median tilit ovat hiljentyneet. Artikkelissa käsiteltyjen uhrien nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. Myös sittemmin menehtyneen toimitusjohtajan nimi on muutettu.

Lähteet: Oikeuden asiakirjat.

Järkyttävää kyllä ollut tyo työntekijöiden ja harjoittelijoiden kohtelu.

Itselle Fiorellasta on jäänyt mieleen ne kissankokoiset vaatteet. Olin itsekin nuorempana todella hoikka, mutta Fiorellan vaatteet oli pieniä kittanoita. Fiorella-farkut olivat myös todella mauttomia. Silti yhdet ostin, kun silloisen poikaystävän mielestä ne blinblingit ja polvista vaalennetut rievut oli tosi upeet. Pidin farkkuja pari kertaa ja sitten heivasin sekä poikaystävän että farkut mäkeen. 

Muistan

Vierailija kirjoitti:

Muistan et ihan kivaa halpa muotia, mutta kauhean isoja ja istui huonosti mulle. Mun koko on 32/34 ja XS-S ja ne vaatteet vaan roikkui päällä. Hihat liian lyhyet ja housut myös tälläselle hongankolistajalle (179 cm).

Minä muistelen, että ne oli vakiokoossa aina kokoa XS/S eli kivan pieniksi suunniteltu ja erittäin hyvä istuvuus. Lyhyemmälle näin :)