Kun lasta syytetään kiusaamisesta ja mahdollisesti aiheetta....

Miksi ihmeessä meille tulee KOULUSTA kirje että poikamme kiusaa toista lasta ILTIKSESSÄ????



Jos kiusaamista siellä tapahtuu, niin eikö se ole ILTIKSEN vastuulla selvittää asia?



Ko. tapauksessa iltis ei edes tiedä että siellä olisi jotain tapahtunut.



AP

jollain tavalla yksilöidä syytöksensä. Siis kertoa yksityiskohtaisesti, mitä poikasi on tehnyt. Se, että poikasi on sinun mielestäni kiltti, ei tarkoita, etteikö hän joskus kerran-pari voisi tehdä jonkun väärän teon. On myös mahdollista, että ekaluokkalainen on tulkinnut tilanteen väärin. Sekin on mahdollista, että ekaluokkalainen kokee kiusaamiseksi sellaisen, mitä sinun poikasi ei koe kiusaamiseksi.

Tällaisessa tilanteessa kannattaa keskustella oman poikansa kanssa ja kerrata leikin pelisääntöjä.

Minä ottaisin tällaisen palautteen nöyränä ja asiallisesti vastaan, sillä on aina hyvä että voidaan ajoissa puuttua asiaan, jos lapsilla joku mättää esim yhteisissä leikeissä. Turha lähteä leijonaemon lailla puolustamaan omaa lastasi. Asiallinen ja rauhallinen suhtautuminen on viisainta.

Miksi ihmeessä meille tulee KOULUSTA kirje että poikamme kiusaa toista lasta ILTIKSESSÄ???? Jos kiusaamista siellä tapahtuu, niin eikö se ole ILTIKSEN vastuulla selvittää asia? Ko. tapauksessa iltis ei edes tiedä että siellä olisi jotain tapahtunut. AP

Ole kiitollinen, että saat palautetta, jos asiat eivät suju. Kun asioille tehdään jotain, molemmat lapset voivat jatkossa hyvin ja leikki taas sujuu.

Miksi ihmeessä meille tulee KOULUSTA kirje että poikamme kiusaa toista lasta ILTIKSESSÄ????

Kysy. Minä ainakin asioin aina vain asianomaisten kanssa, enkä kolmansien asiaan kuulumattomien kanssa. Paljon selkeämpää kun menee asioiden lähteelle, eikä usko kuulopuheita.

siihen, mitä lapsi kertoo. Monesti lapsi itse kertoo asian omasta näkökulmastaan ja toinen lapsi taas omastaan ja opettaja omastaan. Seurasin itsekin vastaavantyyppistä juttua, jossa oli oikeasti kiusaava lapsi ja kiusattu. Kiusaajalapsi itki kotona äidilleen, ettei hän ole kiusannut ja äiti uskoi. Mutta muut aikuiset kuulivat, kuinka kiusaajalapsi haukkui kiusattua poikaa todella rumasti päiväkodin pihalla ja haukkui ulkonäköä. Tilanne voi olla joskus vaikea selvittää, ennenkuin aikaa menee. Toisaalta pitäisi selvittää pian, jottei oikeasti kiusaamista tapahtuisi. Kannattaa varmastikin tehdä niin, että kysyt "kiusatun" lapsen vanhemmilta, onko poika kotona puhunut kiusaamisesta ja sitä kautta alkaa setvimään asiaa. Lasten täytyy lopulta päästä tilanteeseen, jossa leikki ja kiusaaminen ei sotkeudu keskenään, ja että voivat sopia mahdolliset erimielisyydet.

ja kun olen puhutellut kiusaajaa, hän on kirkkain silmin väittänyt ettei ole syyllistynyt mihinkään. Pienet koululaiset ovat aika taitavia tässä "en minä ole tehnyt mitään" -huijaamisessa. Aina lapsi ei puhu totta, sekin mahdollisuus on otettava huomioon.

Varmaan se pienempi poika on valittanut opettajalle koulussa, entä häntä kiusataan iltiksessä.



Valitettavan usein on niin, että kiusaavan lapsen vanhemmat reagoivat juuri, kuten sinä nyt. Vaikka opettaja näkisi kiusaajan lyövän kiusattua ja ottaisi yhteyttä vanhempiin, niin ainahan vanhempien mielestä se oma lapsi on syytön.



Useimmiten vastaukseksi keksitään, että se lyöty ja kiusattu lapsi onkin oikeasti kiusaaja ja kiusaava lapsi taas uhri, jota on ensin kiusattu ja ärsytetty lyömään. Joku on jopa kehdannut väittää, että muut lapset tahallaan ärsyttävät hänen lastaan lyömään, kun tietävät tämän hermostuvan helposti.



Ihan sama kaava nyt tässä. Voisiko pojat sijoittaa eri iltisryhmiin? Tai onko tokaluokkalaisen vielä käytävä iltiksessä?



Teillä on tuossa nyt toisen lapsen sana toista vastaan. Sano pojallesi, ettei enää leiki tuon lapsen kanssa, joka väittää poikasi kiusaavan. Ja katso, muuttuuko tilanne.



Mutta hyväksi myös se ajatus, että kyyneleistä huolimatta poikasi saattaa olla kiusaaja. Monet lapset ovat hyvin erilaisia koulussa ja suurissa lapsiryhmissä, kuin äidin kanssa kotona. Kullanmurusi voi oikeasti olla koulussa varsinainen hirviö.

tyttö oli kiltti ja arka ollut ennen mutta muuttunut. Tiesin ettei mun lapseni puhu palturia kun kertoi kiusaamisesta mutta tämän toisen äiti oli täysin sokea oman lapsensa kohdalla eli kielti kaiken.No joka tapauksessa kiusaaminen otettiin puheeksi koska lapseni kaveritkin osasivat kertoa miten oli ilkeillyt. Käskettiin pyytää anteeksi ja toivottavasti nyt asia sillä kuitattu. En tarkoita ap että sun lapsesi olisi kiusaaja mutta tosiaan kannattaa katsoa asioita mahdollisimman puolueettomasti.

Kannattaa varmaan selvitellä asia perin pohjin, pojat naamatusten ja muitakin kuulolla, vaikkapa juuri iltiksen henkilökunta. Jos vilpittömästi uskot, ettei lapsesi ole kiusannut, niin muista tukea häntä myös (ettet käännä selkääsi).



Itselläni vähän samanlaisia ajatuksia meneillään pph:sta, joka aloitti vasta työnsä meidän lapset ensimmäisinä hoitolapsinaan. Joka päivä palaute negatiivista, tyyliin Mikko pitää pph:n vuotta nuoremman pojan lelua pään yläpuolella, jottei pph:n lapsi sitä saisi ja tästä poikani laitettu jäähylle. Pph ei ole nähnyt tilannetta alun pitäen, miksi lapseni pitää lelua päänsä päällä. Poikani sanoo että siksi, kun pph:n lapsi ei halua jakaa lelujaan vaan ottaa ne kädestä.



Samoin oli eilen, kun pph:n pojan kanssa ja poikani kanssa oli ollut kinaa samasta tuolista ja pojat olivat toisiaan tönineet (huono juttu, myönnän ja vielä huonommaksi menee), niin pph:n poika oli sitten kaatunut lapseni toimesta ja kolauttanut huulensa josta tuli verta. Tietenkin ripitin lastani tästä vaikka jäähy oli jo tullut ja se oli kärsitty, pph tosi syyttävästi puhui minun lapsestani tuohtuneena, että olisi voinut käydä tosi pahasti. No nii-in, mutta pph:n oma poika oli myös alunperin ollut tönimässä, kävi nyt vain näin sitten. Pph:n poika puraisi edellisviikolla tyttäreni poskea, haloota en asiasta nostanut kun ajattelin että lapset nyt vain ovat lapsia ja näitä sattuu, toisin päin ei tunnut asiat menevän sitten ilman hurjaa syyllistämistä ja jäähyjä....

Mutta mitä enemmän asiaa miettii ja mitä enemmän lapsemme ja tämän toisen opettajan kanssa puhuttua käy läpi, istä enemmän kysymysmerkkejä nousee ilmaan...



Ja kuten sanoin, en väitä etteikö poikani olisi kykenevä kiusaamaan ketään, en kuitenkaan usko että hän pienempiään kiusaa koska hän on aina niitä puolustanut.



Uskoakseni tässä on kysymys jostain väärinymmärryksestä poikien kesken, pienempi ei ole pitänyt enää leikkinä sitä mikä poikani mielestä on leikkiä.



Kuitenkin ihmettele että miksi lapsi joka pelkää poikaani niin ettei voi tunneilla keskittyä, hakeutuu leikkimään poikani kanssa JOKA PÄIVÄ????



On myös olemassa lapsia jotka ovat tottuneet hyödyntämään sitä että ovat pieniä ja tekeytymään avuttomiksi ja kiusatuiksi isompien taholta...

On myös olemassa lapsia jotka ovat tottuneet hyödyntämään sitä että ovat pieniä ja tekeytymään avuttomiksi ja kiusatuiksi isompien taholta...

kuka lapsi nyt tuollaista vapaaehtoisesti tekee?

On myös olemassa lapsia jotka ovat tottuneet hyödyntämään sitä että ovat pieniä ja tekeytymään avuttomiksi ja kiusatuiksi isompien taholta...

kuka lapsi nyt tuollaista vapaaehtoisesti tekee?

ensimmäisenä ala pohtimaan, että nyt haiskahtaa jne.



Rauhallisesti vain selvittämään koko asiaa, totuus ei ehkä tule koskaan ilmi, mutta voi hyvin selvitä asia suuntaan tai toiseen.

Mielestäni olisi todellakin syytä pitää palaveri, jossa ovat paikalla molemmat pojat vanhempineen sekä tämä kirjeen lähettänyt opettaja ja iltiksen ohjaaja. Sitä ennen ope/iltiksen ohjaaja on puhunut sen kolmannen pojan kanssa. Näin saadaan koko homma kasaan ja jokaisella on mahdollisuus puolustautua. Jos ei haluta vielä vanhempia mukaan tähän, niin joka tapauksessa pojallasi pitää olla mahdollisuus puolustautua.



Ehkä olisi tärkeää vielä kerrata pojallesi tarkkaan, mitkä ovat ne reilut pelisäännöt (ei puhuta leikilläänkään rumasti, tämä on pojille tosi tyypillistä esim. oma lapseni loukkaantuu aina, kun pk-kaverinsa rallattelee "ilkeyksiä" ja kokee ne kiusaamiseksi, vaikka tämä toinen kokee ne vaan sellaiseksi leikiksi, ja siis itse olen kuullut ne "ilkeydet" ja ne ovat tällaisia vähätteleviä ilmauksia ja nimen väännöksiä), mutta sen jälkeen uskot poikaasi. Vanhempien tehtävä on olla sen oman lapsen puolustaja siihen saakka, että on aivan selvää, että lapsi on kiusannut. Tällaiset, missä joku kertoo, että toinen kertoo, eivät kelpaa.



Ota siis yhteyttä tähän kirjeen lähettäneeseen opeen, ja kerro, että olet ratkaisuun tyytymätön ja että poikasi ei myönnä kiusaamista. Sano, että haluat selvittää asian huolella, koska pojat leikkivät koko ajan yhdessä. Pyydä tosiaan, että Iltiksen ohjaajakin otetaan tilanteeseen mukaan ja kerro tälle opelle, miten poikasi mielestä tilanne on mennyt. Kirjeet eivät tosiaan ole mikään ratkaisu kiusaamiseen, eikä se, että poikasi laitetaan pyytämään anteeksi. Sehän vain aiheuttaa katkeruutta lasten välille, varsinkin jos poikasi tuntee kokeneensa vääryyttä.

että hän sopisi jonkun ajan johon kaikki asianosalliset saapuisivat, eli kiusattu poika ja hänen vanhemmat, sekä tietty me ja ope sekä iltiksen hoitajat.



Katsotaan saadaanko ko. tapaaminen järjestettyä...

Eikö mieleenne ole tullut, että ap:n lapsi ei todellakaan ole kiusannut ketään?



Jokainen tuntuu ajattelevan vain, että ap on tyypillinen kiusaajan vanhempi!



Olen itse nähnyt vierestä useaan otteeseen kun harrastustoiminnassa olevat tytöt (2 5-vuotiasta) ottivat yhden 6-vuotiaan vilkkaamman lapsen "silmätikuikseen" ja syyttivät häntä kaikkien kuullen häiritsemisestä ja kiusaamisesta. Paikanpäällä olleena näin, ettei asia todellakaan ollut näin. Nämä kaksi tyttöä tulivat useaan otteeseen tunnin aikana sanomaan minulle, että tuo kiusaa. Seisoin vieressä kun "tuo kiusaaminen" tapahtui, eli tämä 6-vuotias oli vähän vilkaampaa sorttia ja sattui horjahtamaan erästä liikettä tehdessään ja olkapää sattui osumaan tuohon toiseen 5-vuotiaaseen. Tämän jälkeen molemmat 5v tytöt tulivat vinkumaan, että taas tuo 6v kiusaa.



Tällainen voi jäädä päälle jos kaikki ovat sitä mieltä, että kiusaajaksi väitetty on jokaisessa tilanteessa todellakin kiusaaja. Onneksi puutuimme tähän mainitsemaani toimintaan ja nyt menee hyvin ja kaikki ovat kavereita keskenään.



Toki todelliseen kiusaamiseen tulee puuttua, mutta ei jokaista Jessicaa ja Nico-Petteriä pidä uskoa, hekin voivat hakea huomiota keksityillä väitteillään ja useimmissa tapauksissa se näköjään toimii...

ei se tällä mammafoorumilla tule valmiiksi.



Ap:n lapsi voi olla kiusaaja, kiusattu, tai siltä valiltä. Lapsissa on yksilöllisiä eroja. Joku voi olla tosikko ja loukkaantua ihan viattomasta heitosta ( kokemusta on omasta lapsesta) tai sitten joku lapsi tässä kuviossa on tuleva narsisti/luonnevikainen (kokemusta on tästäkin). Ja suurin osa lapsista vaan katsoo asioita omasta näkövinkkelistä ja uskoo oikeasti niihin omiiin juttuihinsa. Ja lapset ovat erittäin julmia ja osaavat käsitellä kyllä vanhempiaan ja kertoa, mitä vanhemmat haluavat kuulla.

Eikö mieleenne ole tullut, että ap:n lapsi ei todellakaan ole kiusannut ketään?

Jokainen tuntuu ajattelevan vain, että ap on tyypillinen kiusaajan vanhempi!

Olen itse nähnyt vierestä useaan otteeseen kun harrastustoiminnassa olevat tytöt (2 5-vuotiasta) ottivat yhden 6-vuotiaan vilkkaamman lapsen "silmätikuikseen" ja syyttivät häntä kaikkien kuullen häiritsemisestä ja kiusaamisesta. Paikanpäällä olleena näin, ettei asia todellakaan ollut näin. Nämä kaksi tyttöä tulivat useaan otteeseen tunnin aikana sanomaan minulle, että tuo kiusaa. Seisoin vieressä kun "tuo kiusaaminen" tapahtui, eli tämä 6-vuotias oli vähän vilkaampaa sorttia ja sattui horjahtamaan erästä liikettä tehdessään ja olkapää sattui osumaan tuohon toiseen 5-vuotiaaseen. Tämän jälkeen molemmat 5v tytöt tulivat vinkumaan, että taas tuo 6v kiusaa.

Tällainen voi jäädä päälle jos kaikki ovat sitä mieltä, että kiusaajaksi väitetty on jokaisessa tilanteessa todellakin kiusaaja. Onneksi puutuimme tähän mainitsemaani toimintaan ja nyt menee hyvin ja kaikki ovat kavereita keskenään.

Toki todelliseen kiusaamiseen tulee puuttua, mutta ei jokaista Jessicaa ja Nico-Petteriä pidä uskoa, hekin voivat hakea huomiota keksityillä väitteillään ja useimmissa tapauksissa se näköjään toimii...

Olen myös ollut seuraamassa läheltä tilannetta jossa yksi lapsi lähes nujerrettiin tuollaisten "hirviölasten" syytösten takia ja siksi en todellakaan ole suoraan valmis ajattelemaan että poikani on ilman muuta syyllinen / syytön näihin syyöksiin.

Me olemme ainoat joiden mielestä asiasta täytyy keskustella kaikkien osapuolten kesken, joskin tämä opettaja lupautui nyt sopimaan jonkun ajan jolloin voimme istua alas ja keskustella asiasta, mutta se ei vielä tarkoita sitä että että tämän "kiusatun" pojan vanhemmille tämä olisi ok.

Mutta yhäkin ihmettelen sitä että miksi asiaa hoidetaan koulun toimesta kun kohuttu "kiusaaminen" on tapahtunut iltiksessä, joka ei edes ole samassa rakennuksessa.

Nyt on puhuttu iltiksen hoitajien kanssa puhelimessa ja heidän näkemyksensä asiaan on se että pojat leikkii keskenään ja mitään kiusaamista ei ole tapahtunut.



Sanoivat kyllä tämän pojan olevan välillä erittäin sisäänpäin sulkeutunut ja "outo" mutta että se ei liity mitenkään meidän poikaamme vaan että hän on vaan sellainen. (ollut viime aikoina)

Epäilivät taustalla mahdollisesti olevan jotakin, mutta poikia seuranneina sanoivat ettei mitään kiusaamista todellakaan ole ollut ainakaan meidän poikamme osalta.



Hitto että alkaa tulla enemmän ja enemmän sellainen olo että tässä on nyt otain muuta taustalla ja meidän pojasta yritetään nyt vaan tehdä syntipukkia!



AP

Tuo vika viestisi avasi sun persoonaasi aika oleellisesti :O. Onko sulla jotenkin hämärtynyt noi sun oman itsesi rajat, siis taju siitä, että mitkä asiat sulle kuuluvat ja mitkä todellakaan eivät? Siis sinäkö jo keskustelet _muiden ihmisten lapsista_ hoitohenkilökunnan kanssa kuin he olisivat omiasi? Millä hiton oikeudella??? Jos hoitsu todellakin on toisen ihmisen lapsesta puhunut sinulle tuohon sävyyn, ja kun se lapsi ei ole edes mikään häirikkö tai kiusaaja, vaan tavallinen kunnollinen lapsi, niin eikö kyseessä ole jo aika vakava virkavirhe tmv.!



Taidat olla sitä tyyppiä joka äärimmilleen mentyään saa lähestymiskiellon.