*** TRUPLAT PERJANTAIPINOON *****
Kommentit (55)
tuli vaan sellainen fiilis, että ne äidit jotka laittaa lapsensa hoitoon pienenä niin heidän rakkauden määränsä ei sitten ole niin valtaisa kuin niiden, jotka ovat kotona lastensa kanssa sinne myöhemmälle iälle... tällaista tämä nettikeskustelu on - väärinkäsityksiä siis tulee:)
Poju tuhistelee tuolla jo yöunilla. Toivottavast huomenna olis jo parempi päivä kuumeen osalta. Mulla alkaa sitten huomenna taas työrupeama. Iltavuoro olis edessä.
Jännästi jomotellut koko illan vatsaa, erityisesti liikkeessä ja seisoessa.Istuessa ja makuulla ei niinkään tunnu mitään. Katsotaan nyt mitä se huominen sitten tuo tullessaan. Vähän kyllä pahoin pelkään että menkat alkaa. Mutta mitäs sitä nyt etukäteen suremaan. Itketään sitte huomenna jos siihen aihetta on.
Nyt telkkua töllöttämään.
Hyvät yöt kaikille!
Isin ja pojan (3v9kk) keskustelu:
Poika laulaa " postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo..."
Isi: " Tuleeko susta isona postimies?"
poika: " Joo!"
Isi: " Vai palomies?"
Poika: " Ei kun musta tulee RINSESSA" !
Voi, että tuo poika on ihana :DD
iltaa tytöt, pikainen ilmoittautuminen.. *väsynyt jälleen kerran* puolikuntoisena kun yrittää töissä olla niin ei paljon muuta jaksa :/ mut tänään kuitenki vähän parempi olo kun eilen. huomenna meillä ne häät mutta tulen jossain vaiheessa.. :) mukavaa viikonloppua!
Pikainen ilmoittautuminen. Huomenna sinne kirpparille myymään, kivaa! Mutta miten mä jaksan herätä?!
G: JOS saisin vauvan ens kesänä, niin olisin varmaan vuoden kotona. mies hoitais kesän, jolloin mä olisin töissä ja sit vaihdettaisiin paikkoja, kun mies valmistuu niihiin aikoihin:)
Onko vähän paha olla: en jaksa juttua selittää tarkemmin, mutta tuli fiilis, että mä olen miehen veljen tyttöystävälle (pyöritään paljon yhdessä) se kaveri joka kelpaa silloin kun menee huonosti. Ja kun hyvin, niin hengataan seurapiiriporukoiden kanssa :' ' (
Pikainen ilmoittautuminen. Huomenna sinne kirpparille myymään, kivaa! Mutta miten mä jaksan herätä?!
G: JOS saisin vauvan ens kesänä, niin olisin varmaan vuoden kotona. mies hoitais kesän, jolloin mä olisin töissä ja sit vaihdettaisiin paikkoja, kun mies valmistuu niihiin aikoihin:)
Onko vähän paha olla: en jaksa juttua selittää tarkemmin, mutta tuli fiilis, että mä olen miehen veljen tyttöystävälle (pyöritään paljon yhdessä) se kaveri joka kelpaa silloin kun menee huonosti. Ja kun hyvin, niin hengataan seurapiiriporukoiden kanssa :' ' (
En tosiaan tuollaisia menisi väittämään. uskon että kaikki äidit rakastavat lapsiaan, ei se hoitoon vieminen mihinkään rakkauden määrää vähennä.
Vaan just sitä, ettei ehkä pysty sanomaan miten sen hoidon kanssa sitte tosiaan ennen ku se eka lapsi oikeesti on elämässä mukana. Mä ainakin yllätyin rakkauden voimakkuudesta ja määrästä kun esikoinen syntyi. TIESIN että tulen rakastamaan häntä paljon jne, rakastin jo kun oli masussa. Mutta kun hän syntyi, niin se rakkaus ensi silmäyksellä, olikin suurempi ja voimakkaampi kuin ehkä kukaan kykenee sitä tietämään [u] etukäteen [/u]. Minä en ainakan tajunnutkaan järjellä/tunteella kuinka voimakkaasti kykenee toista rakastamaan, erilailla kuin puolisoaan. Ja kun sen kokee, niin se kyllä muuttaa käsityksiäja tunteita hoitoon viemisestä, ELI vaikeuttaa tilanetta, muttei toki estä :) En taida osaa pukea ajatuksiani sanoiksi. Mutta yritän joskus vaikka sanoilla kasvotusten senselittää, jos osaan niinkään, heh..
Nyt nukkuu. Talvikin poju oli ihana " rinsessa" ;)
Öitä!
emmasanna:
tuli vaan sellainen fiilis, että ne äidit jotka laittaa lapsensa hoitoon pienenä niin heidän rakkauden määränsä ei sitten ole niin valtaisa kuin niiden, jotka ovat kotona lastensa kanssa sinne myöhemmälle iälle... tällaista tämä nettikeskustelu on - väärinkäsityksiä siis tulee:)
Kiitos ihanasta iltakevennyksestä!
Nyt on hyvä mennä nukkumaan, väsyttääkin jo ihan kamalasti!
Tänään taas vain tällainen lyhyt viesti, hohhoijaa!
Plussasäteitä kaikille niitä kaipaaville.
matteusk, joka miettii, miten ihmeessä jaksaa maanantaista lähtien käydä töissä, kun tämä lomailukin ottaa voimille;)...
Olikin ihmeen kiva iltavuoro:) Melkein harmittaa ettei opintotuen tulorajat salli enempää työn tekoa:D
[b]Galluppiin[/b]: Mä en ole ajatellut vielä hoitoon viemistä. Mutta se on selvä että vuosia en aio kotona olla, töihin on päästävä aika pian ettei ammattitaito ihan ruostu;) Ei välttämättä kokopäiväisesti mut edes sillon tällön. Mulla on 3-vuorotyö ja miehellä normaali päivätyö, joten aika pitkälle päästään jo pelkästään vuorojen järkkäilyllä, ettei kuitenkaan tarvis hirveen pientä hoitoon viedä.
Hitsiläinen, huomenna pitäs mennä miehen vanhuksille. Miehen isä haluaa välttämättä tehdä vauvalle pinniksen, ja mä haluaisin välttämättä ostaa sen kaupasta:/ Ihan hyvä puuseppä se on ei siinä mitään, mut haluan just tietynlaisen sängyn ja sen paketissa ohjeineen ja muttereineen kotiin kiitos;) Katsotaan millainen tahtojen taisto saadaan huomenna aikaiseksi. Hyvyys yöt.
töistä palasin ja oli pakko tulla katsoo mikä on miruliin tilanne, hieno juttu että ei ole tätiä näkynyt!!!!!
Niin hei siis mikä kp on menossa MARIPOSALLA??? =)
Nyt katsomaan miestä ja alastonta asetta (siis telkkarista vaan) ja huomenna takas!
Toivon lujjjaaa että täti pysyy hemmetin kaukana miruliista!!!
Nean kanssa olen kotona ensi kesään asti, jolloin tämä äippäloma loppuu, eli nea saa yli 2 v pitää mua kotona, mutta valitettavasti meidän iiiiiiiiiiiiiiiiiiso asuntolaina pakottaa töihin tämän äippä loman jälkeen..
krääh, mun tissit vuotaa näppikselle, tarttee men lypsylle *ammuuuu*
anoppi oli lutu ja piti poikia.me(mies ja minä)oltiin syömässä ja hohtokeilaamassa.oli mukavaa!
mutta tosta aiheesta lapsen jättäminen/hoitoon/missä iässä/jos koska.
1.2.3.:aikana oli mulla olo että pakko päästä töihin(ei rahallisesti vaan päänupin takia)ja jotenkin nautti niistä hetkistä poissa kotoa.vaikka kaikki kotihommat sitten kasaantuivat ja odottivat mua kotiin.nyt 4. ja 5.stä lapsesta olen nauttinut kotona olosta.ja yhtään,en ketään,lapsista rakasta vähemmän tai enemmän.sillä/tällä tarkoitan sitä että ihmistyyppinä toinen kaipaa töihin jaksaakseen arkea ja toinen viihtyy kotona heti.toinen vaatii aikaa kypsyäkseen tilanteeseen ja yksi taas ei tänäänkään vielä tiedä mikä olisi oikein omassa tapauksessa.toinen kaipaa päivää ilman lapsia ja yksi taas ei usko elävänsä ilman lapsia!
mä opin päivä päivältä,opin nauttimaan hetkistä.
ja joku päivä,ehkä minäkin,huomaan jättäväni lapset hoitoon ja palaavani töihin.mutta ei nyt,tässä,tänä vuonna!
korjatkaa taas ajatteluani jos siltä tuntuu,mutta näine ajatuksineni...
L+5
teillä on postitus lista...
miten sinne pääsee mukaan?
en ole varma haluanko itseäni täysin paljastaa mutta....
täällä koneella,tuntemattomana nimimerkkinä,on niin helppoa,mutta olette aikast mielenkiintoinen porukka=)
Mäpä viilaan. Kirjoitit meinaan osan mun tekstistä ja sitä myöten mun sanat vääristyivät ilmeiseti sun mielessä pahoiksi?? Ainakin sellaisen käsityksen sain sun kommentista.
Lueppa uudestaan ;D
Mainitsin ettei EHKÄ raaskikkaan niin helposti laittaa hoitoon. EN sanonut etteikö voisi laittaa hoitoon. Aika iso ero, eikös?
Kokemuksesta väitän ettei se ole niin helppoa [u] välttämättä [/u] ennen kuin sen ensimmäisen lapsen saa ja kokee miltä se tuntuu, se hoitoon vieminen ja muutenkin ero omasta lapsestaan. Ja tätä yritin edellisessäkin viestissä tarkoitta, en siis sanonut mitenkään pahalla, ok?
Marieela: en nyt halua viilata, mutta jännästi kirjoitit tuon ' rakkauden määrä on niin valtaisa, ettei voi hoitoon laittaa' . No, en rupea kommentoimaan sitä enempää.
[/quote]