Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tämä rokotetutkija ei halua nimeään julkisuuteen
17.01.2011 |
Eläkkeelle jäänyt rokotetutkija on sitä mieltä, että hän ei antaisi rokotuttaa lapsiaan tänä päivänä. Tähän johtopäätökseen siis on tullut alan asiantuntija.
Retired Vaccine Researcher to Jon Rappoport: "If I had a child now, the last thing I would allow is vaccination." (Aug. 6, 2009)
Rappoportin haastattelu osoitteessa:
http://www.rense.com/general87/retired.htm
Kommentit (63)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkkeelle jäänyt rokotetutkija on sitä mieltä, että hän ei antaisi rokotuttaa lapsiaan tänä päivänä. Tähän johtopäätökseen siis on tullut alan asiantuntija.
Retired Vaccine Researcher to Jon Rappoport: "If I had a child now, the last thing I would allow is vaccination." (Aug. 6, 2009)
Rappoportin haastattelu osoitteessa:
<a href="http://www.rense.com/general87/retired.htm" alt="http://www.rense.com/general87/retired.htm">http://www.rense.com/general87/retired.htm</a>
tuon edes tietää että on oikeasti rokotetutkija?
tai rokotetutkijan kohdalla kokonaisvaltaisen pelin menettäminen?
Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä aloittaa vastauksensa yhä uudelleen sanalla ei.
"En hyväksy Kirschin argumenttia."
"En voi yhtyä Kirschin jaotteluun."
Isometsä on vetänyt työryhmää, joka viime vuonna uudisti Käypä hoito -ohjeen masennuksen hoidosta. Tai depressiosta, kuten sitä ohjeessa tieteellisemmin kutsutaan.
Professori Isometsä ei ole lukenut Kirschin kirjaa, mutta hän on kyllä tietoinen Kirschin ryhmän tutkimuksista ja JAMA:ssa julkaistuista vastaavista tuloksista, ja hoitosuosituksen taustaselityksissä viitataankin Kirschin tutkimukseen. Isometsä on myös käyttänyt tutkimuksen tuloksia esimerkiksi esitelmässään Lääkäripäivillä.
Uusittu suomalainen depression Käypä hoito -suositus ohjaa silti lääkäreitä käyttämään juuri lääkkeitä. Miksi?
"Ei siinä ohjeessa voimakkaasti suositella lääkkeitä, vaan annetaan oikeutus niiden käyttöön."
On pakko olla eri mieltä professori Isometsän kanssa. Ensimmäinen asia minkä hoito-ohje mainitsee hoitomuotona on lääkkeet. Ohje kehottaa selväsanaisesti lääkäreitä käyttämään lääkkeitä niin lievissä, keskivaikeissa kuin vaikeissa masennuksissa, ja viestiä vahvistaa taulukko, jossa hoitokeinot on vielä erikseen listattu. Taulukossa ainoa hoitokeino, jota suositellaan masennuksen kaikkiin muotoihin, on lääkkeet. Lääkkeiden tehokkuutta painotetaan ohjeessa moneen kertaan, ja lisäksi siinä annetaan yhdeksi hoidon laadun kriteeriksi se, kuinka moni potilas on saanut lääkehoitoa – siis lääkkeiden saamista pidetään merkkinä hyvästä hoidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskusteltuamme aikamme lääkkeiden tehosta professori Isometsä puuskahtaa ääneen ajatuksen, joka taitaa tiivistää olennaisen.
"Missä reaalitilanteessa Suomessa ollaan, meillä ei ole sellaista psykoterapian saatavuutta, missä se olisi laajalti masennuksen hoidolle vaihtoehto. Vaikka lääkkeiden vaikutus on vähäinen, se on parempi kuin ei mitään."
Se selittää paljon.
Okei tämä ei liity alkuperäiseen juttuun rokotetutkijan haastattelusta, mutta avaa pikkuisen sitä verhoa, minkä takana tehdään päätöksiä itse kunkin kansalaisen terveyden, vai sanoisinko sairauden eteen.
Vuonna 2004 suuri lääkeyhtiö GlaxoSmithKline jäi kiinni nolosta tempusta. Se oli antanut julkistettavaksi tuloksia lääketutkimuksesta, jossa oli testattu masennuslääke paroksetiinia lapsilla. Tulokset olivat ilmestyneet vuonna 2001 tieteellisessä Journal of American Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä artikkelissa, jonka johtopäätös kuului: paroksetiini on yleisesti hyvin siedetty ja tehokas lääke masennuksen hoitoon lapsilla.
Tulokset perustuivat tutkimukseen, joka kulki koodinumerolla 329. Sitä yhtiö ei kuitenkaan ollut julkistanut, että tutkimuksen 329 mukaan paroksetiini ei ollut sen tehokkaampi kuin plasebo. Eikä sitä, että se oli tehnyt paroksetiinista kaksi muutakin tutkimusta, joista toisen tulokset olivat ristiriitaisia, ja kolmannen mukaan plasebo oli tehokkaampi kuin paroksetiini. Lisäksi oli ilmennyt, että yhtiö oli peitellyt paroksetiinin mahdollista, harvinaista sivuvaikutusta, itsemurha-alttiuden kasvua.
Yhtiöstä vuoti ulos sisäisiä muistioita, jotka osoittivat, että sen markkinointihenkilökuntaa oli ohjeistettu salaamaan lääkkeelle kielteisiä tuloksia ja tiedottamaan lääkäreille vain myönteisistä tuloksista.
GlaxoSmithKline selvisi sotkusta USA:ssa sopimalla asian oikeusistuimien ulkopuolella ja maksamalla 1,8 miljoonan euron arvoiset sakot. Lisäksi se velvoitettiin perustamaan julkinen rekisteri, jossa se kertoo tiivistelmät kaikkien teettämiensä kliinisten tutkimusten tuloksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suvi-Anne Siimes tuli aikoinaan tunnetuksi Vasemmistoliiton puheenjohtajana, ja nyt hän on jo muutaman vuoden työskennellyt maan johtavana lääkelobbarina, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana.
Siimes on sille erinomainen edustaja, koska hän osaa käyttää kaikkia mahdollisia keskusteluteknisiä keinoja, joilla väistää ikävät väitteet lääketeollisuudesta.
Hän ei ole perehtynyt masennuslääkkeitä kritisoiviin tutkimuksiin mutta on kuullut niiden tuloksista.
"Mutta tässähän on kyse siitä, että meta-analyysit ja kliininen relevanssi, nehän ovat kaksi eri asiaa..."
Se on keino 1: Väitä, että keskustelukumppani puhuu väärästä asiasta.
"Lääkeyrityksiin liittyy se, että ne on suuria, kaukaisia, monimutkaisia ja kannattavia. Ne on hyviä vihollisia. Paljon mielenkiintoisempi kysymys on se, että miksi me ajattelemme että sairauksista pitää parantua nopeasti. Miksi me ei kestetä ajatuksia kivusta ja särystä ja kuolemasta..."
Keino 2: Käännä keskustelu muihin asioihin, kuten hyväätarkoittaviin filosofisiin pohdintoihin.
"Mä olen aseeton tuon ajatuksen edessä, koska mä en ajattele asiasta tuolla tavalla."
Keino 3: Ole kumoavinasi keskustelukumppanin asia vetoamalla ajattelutavan erilaisuuksiin.
Keskustelemme tunnin siitä, mikä on lääkeyritysten vastuu asiassa. Siimes juo teetä, hymyilee ja vastaa kysymykseen kuin kysymykseen pitkillä puheenvuoroilla siitä, kuinka vaikeaa lääketehtaiden työ on ja kuinka hankalaksi se on viranomaisten taholta tehty. Hänkin vetoaa EMEA:n raporttiin – kun EU:n lääkevirasto on masennuslääkkeitä selvittänyt eikä ole suosituksiaan muuttanut, mitä ongelmaa asiassa on?
Siimes vetoaa siihenkin, että nykyisin lääkeyhtiöiden on ilmoitettava tutkimusrekistereihin kaikki tutkimukset, jotka ne aloittavat.
Se ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, koska yrityksiä ei velvoiteta julkistamaan tutkimusten tuloksia.
Keskustelu tiivistyy siihen, että Siimeksen mukaan lääketehtaita syytetään tuon tuosta terveydenhoidon ongelmista, mutta niiltä ei voi vaatia "täydellistä" moraalia, "Jumalan kaltaisuutta".
"Ei missään vaadita, että mobiililaitteiden tai internetpalvelujen kehittäjät julkistaisivat kaikki hankkeensa, myös ne pieleen menneet", Siimes toteaa.
Monien mielestä kännykät lienevät vähän eri asia kuin lääkkeet. Jos meillä on levinnyt laajalle väärä mielikuva masennuslääkkeistä, eikö olisi lääkeyritysten velvollisuus tuoda esiin koko totuus?
"Vain sellaista lääkettä voi markkinoida, mikä on saanut myyntiluvan. Jos tulee esiin uutta tieteellistä tietoa, se on tutkijoiden tehtävä korjata epäkohta. Tämän kritiikin pitää kohdistua lääkelupia myöntävään viranomaiseen."
Kuulostaa siltä, kuin lääkeyrityksillä ei olisi asiassa mitään vastuuta.
"Ei, en ole sanonut niin. Mutta meillä on tietyt pelisäännöt, joilla lääkkeet saa markkinoille, piste."
Se on siis peliä, jossa saa pelata. Vaikka joskus likaisilla tavoilla?
"Mä en kutsu sitä likaiseksi, jos sulla (lääkeyrityksillä) on pätevät tutkimukset. Tämä on se myyntilupajärjestelmä, joka meillä on ja joka on rakennettu pitkän ajan kuluessa."
Suvi-Anne Siimeksen ei on horjumaton, taitava ja hyvältä kuulostava, ja hän tietää että hänen edustamallaan teollisuudenalalla ei ole Suomessa tässä asiassa paljon pelättävää viranomaisten taholta. Maan lääkemarkkinoiden koko arvo viime vuonna oli lähes kaksi miljardia euroa. Kun lääkeyrityksiä kritisoi jostakin asiasta, ne vastaavat aina toteuttavansa koko yhteiskunnalle elintärkeää tehtävää viranomaisten valvonnassa.
Keino 28: Vetoa yhteiskuntajärjestykseen ja yhteisiin pelisääntöihin.
"Poland’s Health Minister said that thanks to the anti-swine flu strategy adopted in Poland fewer fatal cases of the virus were reported and the virus was less virulent than in other countries."
Tämä todella tarkoittaa, että sikarokotusmaissa virus tarttui herkemmin ja aiheutti enemmän kuolemia kuin Puolassa. Siis tämä täysin kreisiä!!!
Kun sen sanoo Puolan terveysministeri, niin sillä on paljon painoarvoa... Käsittämätöntä...
http://mirjaleenaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58160-sikainfluenssa-r…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espanjantautina tunnettu influenssapandemia tappoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen yli 50 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Yhdysvaltalaistutkija Karen Starkon mukaan tappaja ei kuitenkaan aina ollut tauti vaan siihen käytetty hoito. Hänen mukaansa osa sairastuneista saattoi kuolla aspiriiniin, jolla heitä hoidettiin.
Starko on tutkinut aspiriinin käyttöä espanjantaudin hoidossa vuonna 1918. Hänen mukaansa muun muassa Yhdysvaltain suurin lääkäriliitto piti aspiriinia suorastaan ihmelääkkeenä, jota potilaat määrättiin saamaan 1?000 milligrammaa joka kolmas tunti. Se vastaa 25 tablettia päivässä ja ylittää yli kaksinkertaisesti nykyään turvallisena pidetyn rajan.
1900-luvun alussa aspiriinia pidettiin ihmelääkkeenä, joka paransi lähes vaivan kuin vaivan. Kuva: Ullstein Bild
Jo tuolloin eräs yhdysvaltalainen patologi arveli, ettei joidenkuiden sairauteen kuolleiden keuhkoista löytynyt verinen neste johtunut taudista. Nykyään tiedetään, että aspiriini voi suurina määrinä aiheuttaa mm. nesteen kertymistä keuhkoihin.
Karen Starko toivoo lisätutkimusten selvittävän aspiriinin yliannostukseen kuolleiden todellisen määrän.
http://historianet.fi/tiede/laaketiede/aspiriini-tappoi-espanjantautisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
bakteeri- ja virusinfektioiden esiintyvyydestä ja niihin kuolleisuudesta pitkän ajanjakson kuvaajina muutamissa maissa.
Viralliset lähteet mainittu joka kuvassa.
Huomionarvoista on kuvaajien kertoma, että kuolleisuus/ raportoitujen tapausten määrä
on pienentynyt erittäin huomattavasti ennen rokotusten aloittamista.
http://vaccineliberationarmy.com/wp-content/uploads/2010/09/Vaccine-Gra…
Kuva 1 Kanada: tuberkuloosi kuolleisuus/ 100 000 henkilöä 1880 - 1960
Rokotukset BCG aloitettu eri Provinsseissa ja Terrotorioissa
1948 - 1954
poimintoja 1880 - 200h 1924 - 80h 1948 - ~45h 1954 - ~10h
1962 - ~2h
Kuva 2 Kanada: tuhkarokko/measles raportoidut tapaukset/ ? henkilöä 1935 - 1983
Rokotukset aloitettu 1963 (elävä) 1964(heikennetty)
poimintoja 1935 - 780h 1948 - ~300h 1959 - ~60h 1971 - ~50h 1983 - ~0h
Kuva 3 USA: tuberkuloosi kuolleisuus/ 100 000 vauvaa/pikkulasta
1900 - 1960
Rokotuksia EI ole aloitettu
poimintoja 1900 - 195h 1910 - 160h 1930 - ~80h 1950 - ~20h 1960 - ~10h
Kuva 4 USA: hinkuyskä/pertussis keskimääräinen vuotuinen kuolleisuus/ 100 000h 1918 - 1960
Rokotukset aloitettu n. 1949
poimintoja 1918 - 16h 1936 - ~2h 1942 - ~2h 1949 - ~1,6h
1954 - ~0,3h 1960 - ~0,2h
Kuva 5 USA: tulirokko/scarlet fever keskimääräinen vuotuinen kuolleisuus/ 100 000h 1910 - 1958
Rokotuksia EI ole aloitettu
poimintoja 1910 -12h 1922 - ~5h 1928 - 3h 1934 - 2,5h 1940 - 1,2h 1946 - 1h 1952 - 0,3h 1958 - 0,2h
Kuva 6 USA: influensa vuotuinen kuolleisuus/ 100 000h 1933 - 1965
Rokotukset aloitettu 1980 luvun lopulla
poimintoja 1933 - 180h 1939- 135h 1945 - 35h 1949 - 10h
1953 - ~25h 1961 - ~3h 1965 - ~4h
Kuva 7 Englanti ja Wales: hinkuyskä keskimääräiset vuotuiset kuolleisuustapaukset(/ ?h)
lapsilla alle 15v 1850 - 1965
Rokotukset aloitettu n.1950
poimintoja 1860 - 1420h 1875 - 1450h 1900 - 1200h 1925 - ~550h
1950 - ~40h 1965 - ~20h
Kuva 8 Englanti: keripukki/scurvy ja hinkuyskä rinnakkainen kuolleisuus/ 100 000h 1919 - 1967
Hinkuyskärokotukset aloitettu n. 1950
Poimintoja
keripukki 1919 - 0,14h 1926 - 0,075h 1937 - 0,028h 1944 - 0,03h 1955-61 - 0,005h 1967 - 0,002h
hinkuyskä 1919 - 0,166h 1926 - 0,075h 1931 - 0,027h 1937 - 0,026h 1943 - 0,017 1949 - 0,012h
1955 - 0,002h 1961-67 - ~0,0h
Kuva 9 Englanti ja Wales: tuhkarokko/measles keskimääräiset vuotuiset kuolleisuustapaukset(/ ?h)lapsilla alle 15v 1850 - 1965
Tuhkarokkorokotukset aloitettu n.1967
poimintoja 1850 - 1170h 1875 - 1100h 1900 - 1130h 1925 - 400h
1950 - 40h 1965 - 20h
Kuva 10 Englanti: keripukki/scurvy ja tuhkarokko rinnakkainen kuolleisuus/ 100.000h 1919 - 1967
poimintoja
keripukki 1919 - 0,13h 1925 - 0,074h 1931 - 0,05h 1937 - 0,035h 1943 - 0,01h 1949 - 0,006h
1955 - 0,002h 1961-67 - ~0,0h
tuhkarokko 1919 - 0,13h 1925 - 0,072h 1931 - 0,057h 1937 - 0,035h 1943 - 0,037h 1949 - 0,015h
1955-61 - 0,005h 1967 - 0,0015h
Kuva 11 Uusi Seelanti: tuberkuloosi kuolleisuus/ 1.000.000h 1880 - 1960
BCG- rokotus aloitettu 1953
poimintoja 1880 - 1370h 1900 - 1000h 1910 - 740h 1920 - 730h
1930 - 470h 1950 - 270h 1953 - 100h
1960 - 70h
Immunisaation teho
Kuva 12: Heikennetty influensarokote alle 2v lapsille: 0% vaikuttava / tehokas
Kuva 13: Heikennetty influensarokote vanhuksille jotka elävät palvelutaloissa ja yhteisöissä: vähätehoinen tai tehoton.
Kuva 14: BCG tuberkuloosiin: 0% tehokas.
Kuva 15: BCG tuberkuloosiin: 0v - 2,5v rokotetuilla oli kaksinkertaisesti TB:tä verrattuna
placeboryhmään: 0% tehokas.
Kuva 16: Sikotaudin/ mumps puhkeaminen hyvin (kattavasti) rokotetussa väestössä: 92% (sairastuneista) oli rokotettu ja 8% rokottamattomia. 2006 USA.
Kuva 17: Vesirokon/ chickenpox puhkeaminen hyvin (kattavasti) rokotetussa väestössä: 97% (sairastuneista) oli rokotettu ja 3% rokottamattomia. 2001 Oregon.
Kuva 18: Hinkuyskän puhkeaminen hyvin (kattavasti) rokotetussa väestössä: 90% (sairastuneista) oli rokotettu ja 10% rokottamattomia. 1993 Ohio.
Kuva 19: Tuhkarokon puhkeaminen hyvin (kattavasti) rokotetussa väestössä: 99% (sairastuneista) oli rokotettu ja 1% rokottamattomia. 1985 Texas.
Kuva 20: Nigeria: Kurkkumätä/ diphtheria raportoidut tapaukset
1973 - 1982
EPI aloitti kurkkumätärokotukset 1979
poimintoja 1973 - 130h 1974 - 150h 1975 - 210h 1976 - 230h
1977 - 1050h 1978 - 460h 1979 - 280h
1980 - 40h 1981 - 170h 1982 - 900h
Kuva 21: Nigeria: Hinkuyskä/ whooping cough tapaukset/ 100.000h
1973 - 1982
EPI aloitti hinkuyskärokotukset 1979
poimintoja 1973 - 40h 1974 - 550h 1975 - 45h 1976 - 50h 1977 - 55h 1978 - 60h 1979 - 70h
1980 - 60h 1981 - 70h 1982 - 85h
Kuva 22: Dominikaaninen tasavalta: Tuhkarokkotapaukset/ 100.000h
1978 - 1989
EPI aloitti tuhkarokkorokotukset 1986
poimintoja 1978 - 115 1979 - 170h 1980 - 180h 1981 - 50h 1982 - 63h 1983 - 50h 1984 - 73h
1985 - 69h 1986-87 - 8h 1988 - 10h 1989 - 16h
Kuva 23: Dominikaaninen tasavalta: Kurkkumätätapaukset/ 100.000h
1978 - 1987
EPI aloitti kurkkumätärokotukset kesäkuussa 1985
poimintoja 1978 - 6,5h 1979 - 5,0h 1980 - 3,5h 1981 - 2,25h
1982-83 - 2,15h 1984 - 2,3h
1985 - 1,5h 1986 - 0,8h 1987 - 1,8h
Kuva 24: Dominikaaninen tasavalta: Hinkuyskätapaukset/ 100.000h
1978 - 1989
EPI aloitti hinkuyskärokotukset kesäkuussa 1985
poimintoja 1978 - 19,5h 1979 - 18h 1980 - 10 1981-82 - 3,8h 1983 - 5h 1984 - 3h 1985 - 2,8h
1986 - 3,3h 1987 - 2,2h 1988 - 1,7h 1989 - 4h
Immunisaation vaarat
Kuva 25: Valtioiden rokotusohjelmaan määrättyjen (0v -
Immunisaation vaarat
Kuva 25: Valtioiden rokotusohjelmaan määrättyjen (0v -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Immunisaation vaarat
Kuva 25: Valtioiden rokotusohjelmaan määrättyjen (0v -
Teksti ei kolmannellakaan kerralla tullut läpi, erikoista. Käykäähän katsomassa kuvat25 alkaen.
Immunisaation vaarat
Kuva 25: Valtioiden rokotusohjelmaan määrättyjen (0v -
Näköjään tämän linkittäminen on estetty
Ei yllättävää että rokotevastustaja (eräänlainen foliohattu) näkee salaliittoja kaikkialla (etenkin rokotteita koskevissa asioissa).
ei löydy foliohattua =D
Useimpien tietokoneisiin ja nettiin liittyvissä ongelmissa suurin syypää on näppiksen ja sohvan/tuolin selkänojan välissä.
Eli et vain osaa :D
No, jos nyt oltaisiin kilttejä (vaikka en edes usko että ekan kirjoituksen heepo on edes rokotetutkija, ja ilman nimeä ei voi tarkistaa asiaa) ja annetaan vihje: kokeile lyhentää tekstiä. Joillain forumeilla on rajoituksia viestin pituuden suhteen, jolloin liian pitkät viestit joko karsiutuvat kokonaan, tai näkyvät vain osin.
Alue: Aihe vapaa
Rokotetutkija halusi pysyä anonyymina, koska pelkäsi joutuvansa painostuksen kohteeksi.
Tässä pätkä siitä, mitä haastateltu rokotetutkija ajattelee siitä, mitä rokotteilla on historian aikana saatu aikaan.
Q: There are medical historians who state that the overall decline of illnesses was not due to vaccines.
A: I know. For a long time, I ignored their work.
Q: Why?
A: Because I was afraid of what I would find out. I was in the business of developing vaccines. My livelihood depended on continuing that work.
Q: And then?
A: I did my own investigation.
Q: What conclusions did you come to?
A: The decline of disease is due to improved living conditions.
Q: What conditions?
A: Cleaner water. Advanced sewage systems. Nutrition. Fresher food. A decrease in poverty. Germs may be everywhere, but when you are healthy, you don't contract the diseases as easily.
Q: What did you feel when you completed your own investigation?
A: Despair. I realized I was working a sector based on a collection of lies.
Q: Are some vaccines more dangerous than others?
A: Yes. The DPT shot, for example. The MMR. But some lots of a vaccine are more dangerous than other lots of the same vaccine. As far as I'm concerned, all vaccines are dangerous.
Q: Why?
A: Several reasons. They involve the human immune system in a process that tends to compromise immunity. They can actually cause the disease they are supposed to prevent. They can cause other diseases than the ones they are supposed to prevent.
Q: Why are we quoted statistics which seem to prove that vaccines have been tremendously successful at wiping out diseases?
A: Why? To give the illusion that these vaccines are useful. If a vaccine suppresses visible symptoms of a disease like measles, everyone assumes that the vaccine is a success. But, under the surface, the vaccine can harm the immune system itself. And if it causes other diseases -- say, meningitis -- that fact is masked, because no one believes that the vaccine can do that. The connection is overlooked.
Q: It is said that the smallpox vaccine wiped out smallpox in England.
A: Yes. But when you study the available statistics, you get another picture.
Q: Which is?
A: There were cities in England where people who were not vaccinated did not get smallpox. There were places where people who were vaccinated experienced smallpox epidemics. And smallpox was already on the decline before the vaccine was introduced.
Q: So you're saying that we have been treated to a false history.
A: Yes. That's exactly what I'm saying. This is a history that has been cooked up to convince people that vaccines are invariably safe and effective.
http://mirjaleenaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58160-sikainfluenssa-r…