Voinko adoptoida veljeni kolmoset?
Veljen vaimo on kuolemassa syöpään ja heillä on 8kk ikäiset kolmoset. Veli ei jaksa yksin hoitaa heitä. Käly ja veli ovat kuukauden ajan puhuneet meille siitä, että haluaisivat meidät kasvattamaan kolmoset.
Ottaisin ilomielin lapset meille, mutta onko adoptio mahdollista? Veli ei haluaisi laittaa lapsiaan mihinkään väliaikaiseen sijoituskotiin, vaan suoraan minulle. Miten onnistuu?
Kommentit (55)
Miksi et voisi ottaa lapsia sijoitukseen, miksi sun pitää adoptoida ne? Se kai käsittääkseni kuitenkin tarkoittaa sitä, että veljesi on luovuttava vanhemmuudestaan, vaikka en kyllä ole 100% varma asiasta. Silloin ainakin täytyy, jos adoptoitte miehesi kanssa yhdessä.
vielä, kun veljen vaimo on elossa. On silloin paremmat mahdollisuudet tehdä joustava siirto.
veljesi pysyköön lasten isänä ja mahdollisesti autatte kasvatuksessa ja hoidossa?
oli ne sitten identtiset tai erimunaiset tai mitä vaan voidaan erottaa! Missä tilanteessa kolme saman perheen lasta voidaan noin julmasti erottaa eri perheisiin?
Mulla on kolme lasta, nyt 9v, 7v ja 5v. Jos jostain syystä ne pitäisi sijoittaa johonkin, ne olisi pakko laittaa samaan perheeseen. Tekevät kaiken yhdessä, asuvat samassa huoneessa nyt jne. Teenkin nyt testamentin, että onnettomuuden sattuessa ne on pakko sijoittaa samaan perheeseen.
Adoptiossa on tietyt periaatteet eli adoptoiva perhe pitää hyväksyä eikä lapsia saa ostaa jne. Siksi ap:n perhe ei välttämättä voi adoptoida näitä lapsia. Ja kyllä sisaruksia edelleenkin erotetaan, kolme kun on jo parvi. Kyseessä on lapsen etu ja se ei välttämättä toteudu kolmosina.
onko sinulla edes mitään faktaa väitteihisi? Ketkä kolmoset on erotettu adoptioon joutuessaan?
ap:n lapsi voi saada luvan adoptoida jos heillä on niihin varaa ja jos voivat tarjota heille hyvän kodin. Eli heillä pitää myos olla tilaa (huoneita).
Täysin OT, muta mulla on ystävä, joka on vauvana erotettu identtisestä siskostaan. Sijoitettiin tutkimusmielessä (!) eri perheisiin. Saivat tietää vasta kolmekymppisinä toistensa olemassaolosta. Tämä tosin tapahtui 70-luvulla ja Yhdysvalloissa. Tänä päivänä tuskin tapahtuisi näin, missään.
Täysin OT, muta mulla on ystävä, joka on vauvana erotettu identtisestä siskostaan. Sijoitettiin tutkimusmielessä (!) eri perheisiin. Saivat tietää vasta kolmekymppisinä toistensa olemassaolosta. Tämä tosin tapahtui 70-luvulla ja Yhdysvalloissa. Tänä päivänä tuskin tapahtuisi näin, missään.
ihan itsestäänselvänä että isä ei voisi toipua kriisistään ja kasvattaa lapsensa itse. Onhan hänellä sukua ja ystäviä tukenaan, kuten ap jo aiemmin sanoi. Outoa. Ainoat isää koskeva viestit ovat olleet, että hän masentui kun vaimo sairastui syöpään, on yrittänyt itsemurhaa ja todennäköisesti tappaa itsensä kun vaimo kuolee. Just joo. On olemassa toinenkin mahdollisuus.
Mutta toisaalta, av-mammat kirjoittavat aina kuin olisivat yksinhuoltajia ja lapset olisivat vain heidän, eikä isällä ole mitään merkitystä.
tämän ihan todesta?!? Vaikka Suomessa syntyisi se 20 kolmosta vuodessa (kuten joku mainitsi), niin millä todennäköisyydellä heidän äideistään useampi olisi sairastunut tappavaan syöpään? Ja täällä joku sukulainen pohtisi lasten adoptointia. Hyvin todennäköistä!!!
Minä otan täällä kaiken ns. todesta. On mukavaa pohtia eri asioita ja mietin aina, että voihan näin oikeastikin tapahtua, vaikka ei juuri tälle henkilölle tapahtuisikaan. Joku toinen voi saada niistä asioista tukea ja lohtua.
En käsitä, miksi tätäkään tapausta ei saisi pohtia ikään kuin totena. Miten on sinulta pois, että jotkut uskovat tähän tai ainakin käsittelevät asiaa niin kuin se olisi totta? Sen sijaan omat halveksivat kommenttisi eivät ole millään tavalla rakentavia eivätkä vie asiaa eteenpäin tai auta keskustelua mihinkään suuntaan.
Minustakin ihan kamala ajatella, että lapset ensin menettäisivät vanhempansa ja sitten vielä toisensa. Mutta kolmen sisarussarja on oikeasti haastava sijoitettava, kun useimmat haluavat max kaksi lasta sijoitukseen.
oli ne sitten identtiset tai erimunaiset tai mitä vaan voidaan erottaa! Missä tilanteessa kolme saman perheen lasta voidaan noin julmasti erottaa eri perheisiin?
Mulla on kolme lasta, nyt 9v, 7v ja 5v. Jos jostain syystä ne pitäisi sijoittaa johonkin, ne olisi pakko laittaa samaan perheeseen. Tekevät kaiken yhdessä, asuvat samassa huoneessa nyt jne. Teenkin nyt testamentin, että onnettomuuden sattuessa ne on pakko sijoittaa samaan perheeseen.
Tässä tapauksessa paras ratkaisu olisi sijoittaa lapset perheeseenne. Sijoitushan on toistaiseksi voimassa oleva ja ilman purkamista päättyy vasta lasten ollessa täysi-ikäisiä. Näin isältä ei kuitenkaan vietäisi vanhemmuutta ja huoltajuutta ja hänelle jäisi ainakin aikaa miettiä mahdollista adoptiota. Nykyisen lain mukaan lapset on sijoitettava sukuun tai muuten lapsille tuttuun paikkaan, jos siihen on mahdollisuus.
Aika jännä ylipäänsä, että hedelmällisyys on ollut noin hyvissä kantimissa syövän jälkeen, että ihan luomukolmoset on syntynyt. Syöpähoidothan yleensä estävät lapsettomuushoidot tuossa vaiheessa, ja ylipäänsä raskautta ei noin nopeasti suositella (vaikka se toki voi olla mahdollinen silti).
Ja jos kerran on noin vakava syöpä, niin eikö äidillä ole koko ajan ollut syöpähoidot menossa? Eihän syöpähoitojen aikana voi ja saa hankkiutua raskaaksi, koska hoidot ovat erittäin suuri riski syntyvälle lapselle.
Ja kuka ihme jatkaa kolmosraskauden loppuun saakka, jos äidillä on syöpä?
Kunhan kysyn.
Haluaisi siis lapset kokonaan meidän hoidettavaksi. Veljeni on ollut todella vakavasti masentunut vaimon syövästä, yritti itsemurhaakin. Kokee, ettei voi olla mitenkään vastuussa lapsista, kun käly kuolee.
Toivottavasti onnistuu suoraan. Olen kysellyt tästä sieltä sun täältä ja pelännyt sitä, että lapset jouduttaisiin ensin sijoittamaan johonkin ja vasta pitkän ajan kuluttua pääsisivät meille.'
ap
Suomi on niin pieni maa että 8kk ikäisiä kolmosia on korkeintaan yhdet jos ollenkaan. Onko joku niin toope että kirjoittaa noin henkkoht tunnistettavaa asiaa täällä?
niin kuka niitä lapsia on tähän asti hoitanut?
Suomi on niin pieni maa että 8kk ikäisiä kolmosia on korkeintaan yhdet jos ollenkaan. Onko joku niin toope että kirjoittaa noin henkkoht tunnistettavaa asiaa täällä?
Sieltä osaavat neuvoa eteenpäin.