Silloin kun minä olin pieni...

ulkoiltiin talvella sellaisessa "pehmeässä" lötsöhaalarissa, mistä meni kosteus läpi ihan heti. Silti oltiin ulkona, kotiin vasta, kun oli ihna jäässä:)



Kauppamatkat tehtiin talvella potkukelkalla.

häpesin "kylän ainoaa juoppoa" eli isääni. Sittemmin näitä julkijuoppoja alkoi ilmaantua enemmänkin.

irttareita ei myyty muovipusseissa vaan ne pakattiin paperisiin "tötteröihin".



Kesällä oli aina lämmin ja ihana ilma. Talvella paljon lunta ja pakkasta.



Ulkona leikittiin naapureiden lasten kanssa pimeällä "lamppusta".



Pihaleikit oli parhaimpia! Lekkeri, kymmenen tikkua laudalla jne.



Leluja ei ollut paljon ja ne lelut mitä omistin, oli kaikki rakkaita ja niistä pidettiin hyvää huolta!

kun sai katsoa vanhempien kanssa Patakakkosen, olisikohan se tullut keskiviikkoisin 20:30-21:00, muutoin meillä oli nukkumaanmenoaika se 20:30.



- Käytiin muiden penskojen kanssa merenrannassa kahlaamassa, uittamassa styroksilaivoja ja onkimassa jo alle kouluikäisinä, eikä kukaan tehnyt lastensuojeluilmoitusta (eikä kenellekään koskaan tapahtunut mitään, ellei nyt vaatteet kastuneet).



- Kieltoja oli vähemmän.



- Katsottiin kateellisina ohimeneviä ruotsinlaivoja ja ajateltiin, että voi kun joskus pääsisi tuonne :)



-

kun sai katsoa vanhempien kanssa Patakakkosen, olisikohan se tullut keskiviikkoisin 20:30-21:00, muutoin meillä oli nukkumaanmenoaika se 20:30.



- Käytiin muiden penskojen kanssa merenrannassa kahlaamassa, uittamassa styroksilaivoja ja onkimassa jo alle kouluikäisinä, eikä kukaan tehnyt lastensuojeluilmoitusta (eikä kenellekään koskaan tapahtunut mitään, ellei nyt vaatteet kastuneet).



- Kieltoja oli vähemmän.



- Katsottiin kateellisina ohimeneviä ruotsinlaivoja ja ajateltiin, että voi kun joskus pääsisi tuonne :)

Niissä oli pienimkuvaruutu ja muutama nappi. Minulla oli munia keräävä mikkihiiri, monilla muilla joku apina-gorillapeli.



Harvassa kerrostaloasunnossa oli oma sauna, useimmissa vaan taloyhtiön yhteinen.



Telkkarista katselin Pätkistä, Pikku Kakkosta ja ykköseltä tuli Puoli kuusi. Maanantaisin siellä oli viittomakielelläkin puhuva täti, jonka jutut oli minusta ja kavereistani tosi tylsiä.



Kebabit oli uutta ja vähän eksoottista.



Kaupoissa ei myyty yleisesti oliiviöjyä, vesipähkinöitä ja bambunversoja, luomusta puhumattakaan.



Kouluissa oli tarkkisluokkia.

ja se tuntui ihanan lämpimältä kesäisin.

Tyttöjen kanssa hypittiin twistiä.



Mulla oli PC 286 ja kaikki parhaat vanhat pelit :)



Sain kiivetä puuhun ilman mitään valvontaa, ja talvella laskettiin mäkeä saunan katolta lumikasaan.

... niin nukuin rattaissa kaupan ulkopuolella äitini ollessa ostoksilla..

myytiin kartionmallisia trippi-pillimehuja



kioskista sai viidellä markalla ison pussin irtokarkkeja, ne laitettiin pussiin lasipurkista lusikalla



aamunavaukseen saliin mentiin parijonossa ja siellä laulettiin joka aamu virsiä



koulussa oli pakko syödä lautanen tyhjäksi



kesät oli pitkiä ja lämpöisiä, muistan aina nurmikon tuoksun kun se oli vasta leikattu

Mun viikkoraha oli 5 markkaa. Synttäri ja joululahjaksi sai yleensä 50 mk, joskus jopa 100 mk ja se oli jo TOOsi Paaljon rahaa!



Kolikkoja oli vähemmän ja setelit alkoivat jo tuosta 5 mk:sta.

Kun minä olin pieni, oli metsämansikoita paljon enemmän.

.. oltiin aina ulkona. Lapsilla oli rajat mihin asti sai mennä ja piti käydä kotona kysymässä lupaa, jos halusi mennä esim. jonkun toisen lapsen pihalle.

Naapurin suurperheen vauvat tuli kolme vuotta täytettyään mukaan meidän ulkoleikkeihin (lapsia tuntui syntyvän joka vuosi ja "isosisko" piti pienistä huolta sekä myö muut lapset). Pienimmät ei saanu olla niin kauan ulkona kuin me eikä mennä niin kauas (joten meidänkin piti olla aivan pihalla).

Keräiltiin puhelinkortteja joita löyty puhelinkopeista.

Syntymäpäiville vietiin karkkipussi tai suklaalevy lahjaksi ja se oli ok.

Äiti huusi parvekkeelta syömään.

Vaatteet kastui ja saappaat saattoi jäädä kiinni lumihankeen, niin että oli kinkattava kotiin, mutta mikään ei haitannu tai pysäyttäny. Kotona oli tylsää.

Minulla oli yhteinen huone sisarusten kanssa. Sain laittaa leikekuvia yläsänkyni viereiselle seinälle. Se oli mun oma "tila".

Kesäisin oltiin paljain jaloin.

oli kotikylällä yksi ainoa puhelinkoppi. Kun väänsi riittävästi numeroita (ilman markkoja tietty) saattoi joku kiinalainen langanpäässä vastata. Samantien puhelu katkesi. Ja hauskaa oli. Nyt kioskia ei enää ole :-(

...sai joka syksy ja kevät uudet oppikirjat. Koulu- ja tarharakennukset olivat hyvässä kunnossa. Luokalla oli vain suomenkielisiä oppilaita eikä kukaan ollut sen syrjäytyneempi kuin kukaan muukaan. Kouluruoka oli hyvänmakuista, korkealaatuista ja tehty suomalaisista raaka-aineista.

Terveydenhuolto pelasi. Lähiterveyskeskukseen pääsi jonottamatta ja siellä päivystettiin läpi yön ja sunnuntaisinkin. Puheterapeutille pääsi heti tarvittaessa.

Purenta päin seiniä.

Trippejä oli ne tavalliset pillimehupurkit.



Kun lähdettiin äidin ja isän kanssa ruotsinlaivalla Saksanmatkalle, ei hyttejä riittänyt kaikille. Siellä laivalla oli huoneita täynnä sänkyjä, jotka oli tarkoitettu matkustaville äideille ja lapsille. Isä nukkui mun sängyn alla lattialla.

Noita Nokinenä-kuunnelmia.



Commodore 64:lla pelattiin Aku Ankka-peliä, jossa Akun piti mm. olla lelukaupassa töissä.



Mulla oli oranssinpunainen miukumauku-liukuri ja karvahäntä-talvihattu.



Autossa ei tarvinnut käyttää turvavöitä vaan seisoskelin usein siinä etupenkkien välikössä.



Ei ollut isoja ostoskeskuksia. Suurinta mitä tiesin oli Leppävaaran maksimarket.

Matti Nykänen oli oikeasti kova mäkihyppääjä!



Puhelin oli veivattavalla numerolevyllä oleva lankapuhelin.

pelejä, juuri niitä talvi- ja kesäolympialaisia pelattiin niin, että joysticit vaan hajoili rämpyttäessä.



T: 64

eli kaksi edellistä viestiä.



Joo, ja ei ollut tälläistä säheltämistä. Viestit meni paperilla kirjeessä ja etanapostilla!

leikkivät yhdessä ulkona, kenenkään vanhemmat eivät olleet pihalla vahtimassa.



Leikkipaikat olivatkin välillä aika vaarallisia, esim. junarata,(sinne ei missään tapauksessa olisi saanut mennä) vesiojat jne.



Pelattiin kadulla pesäpalloa.



Kenenkään vanhemmat eivät kuskanneet lapsiaan kouluun, vaan pyörällä mentiin ja talvella potkurilla!