Onko teillä avioehto?

Oltiin samanlaisia tyhjätaskuja molemmat naimisiin mennessämme eikä vanhemmillakaamme tai muilla sukulaisilla ollut eikä ole mitään tavallista merkittävämpää omaisuutta, joten ko. lapulla ei olisi meidän tapauksessa mitään merkitystä...

Miehen äiti tosin on tehnyt jonkin ehdon, ettei minulla (tai muiden lapsien puolisoilla) olen hänen, miehelleni, lahjoittamaan omaisuuteen tai perittyy omaisuuteen mitään oikeutta. En havittele kenenkään rahoja, mutta nämä asiat mielestäni tulisi hoitaa mieheni kanssa eikä hänen äitinsä saisi määrätä mitä mieheni tekee mahdollisella perimällä omaisuudellaan.

Mieshän toki saa HALUTESSAAN lahjoittaa sulle (tai kenelle tahansa) perimäänsä omaisuutta. Miehen äiti teki vaan sinänsä fiksusti, että esti omaisuutensa karkaamisen LAKISÄÄTEISESTI kenellekään.

Mikäli mieheni haluaa, että hänen perimänsä omaisuus on meidän yhteistä, joudumme maksamaan puolikkaasta vielä lahjaveron.

Tätä juuri tarkoitan, että tulee luottaa lapsiin että he tekevät avioehdon jos eivät halua antaa puolisolle puolta kaikesta. Se ei ole vanhempien päätettävissä.

Minä ja mieheni halutaa, että kaikki on yhteistä.

Siperia opettaa

kynsin ja hampain? Että elämässä ei ole mitään tärkeämpää kuin raha ja omaisuus? Onneks mä olen aina ollut niin köyhä, etten ole rahaan rakastunut. Tiedän pärjääväni vaikkei sitä kauheasti ole eikä silti tarvi itkeä joka roposen perään. Me ei olla miehen kanssa koskaan tapeltu rahasta, enkä jaksa uskoa että eron tullessa siitä tapeltaisiin yhtään sen enempää. Ja onneksi ei edes ole mistä tapella :) Tuskin me lottovoittoa saadaan, se on niin kovin epätodennäköistä. Että saa se siperia opettaa ihan muita.

On. Oli ihan itsestäänselvää meille että moinen haluttiin. Jos joskus tuntuu ettemme enää moista halua, niin sitten siitä voi tietty luopuakin tai vaikka tehdä uuden toisen avioehdon.

Ei ole, koska omaisuuden kartuttaminen on aloitettu yhdessä ja kaikkeen on osallistuttu tasapuolisesti. Vanhempani ovat tehneet paperin, ettei perintö (esim kesämökki) voi mennä lasten (eli siis minun ja sisarusteni) puolisoille.

Naimisiin mennessä molemmilla omaisuutta suunnilleen saman verran, joten ei koettu asiaa tärkeäksi. Jos jossakin vaiheessa asia tulee ajankohtaiseksi, teemme avioehdon eron varalta ja suljemme ulkopuolelle vain molempien mahdollisesti tulevana perintönä saaman omaisuuden. Kaikki muu on yhteistä omaisuutta siinäkin tilanteessa, koska yhdessä on työllä ansaittu ja jos toinen hoitaa mahdollisia tulevia lapsia joskus kotosalla, niin tämä on mielestäni erittäin tasapuolinen kohtelu. Raha ei ole tärkein, eikä kumpikaan varmasti vie toiselta sitä mikä ei ole reilua.

koska me HALUTAAN, että kaikki menee tasan jos erotaan. Näin yksinkertaista.